Viikon kysymys
A-
A+
Liputusajoista säädetään lippuasetuksella.
Mika Laine
ITÄ-UUSIMAA Itäisellä Uudellamaalla otetaan käyttöön poikkeuksellinen pilottihanke liputuskulttuurin vahvistamiseksi. Alueella ryhdytään tarkastamaan taloyhtiöiden, omakotitalojen ja maaseudun kiinteistöjen liputuskäytäntöjä, jotta varmistetaan kansallisten ja suositeltujen liputuspäivien kunnioittaminen.
Hankkeen taustalla on huoli kansallisten symbolien näkyvyydestä arjessa.
– Liputuspäiviä on kalenterissa yllättävän paljon, mutta kovin harva tietää, milloin lippu tulisi nostaa salkoon. Liian usein lippu jää nostamatta, tai se liehuu yksin virastotalon pihalla, kuvailee projektin vetäjä, Itä-Uudenmaan aluetoimiston erityisasiantuntija Antti Pylväs.
Tarkastukset alkavat toukokuussa Porvoosta ja laajenevat kesän aikana koko Itä-Uudenmaan alueelle. Tarkastuksia suorittavat varusmiehet, jotka ovat saaneet koulutuksen sekä liputuskäytäntöihin että kohteliaaseen asiakasviestintään.
Lipputangosta kysytään etukäteen
Ennen tarkastuskäyntiä kiinteistöihin toimitetaan ennakkoilmoitus, jossa kysellään onko kiinteistöllä lipputankoa.
– Tämä ei ole rangaistava tarkastus, vaan ennemminkin opastava ja yhteishenkeä lisäävä tempaus. Jos lipputanko löytyy, käymme katsomassa, että se on kunnossa ja lippu oikein asetettu, Pylväs kertoo.
Varusmiehet tarkastavat muun muassa, onko lippu oikean kokoinen suhteessa tankoon, onko se puhdas ja ehjä, ja nostetaanko se säädösten mukaan klo 8 aamulla – ei aiemmin eikä myöhemmin. Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei lippu jää yöksi salkoon.
– Moni ei tiedä, että Suomen lippua ei saa pitää salossa yön yli ilman asianmukaista valaistusta. Me neuvomme näissä asioissa mielellämme, vakuuttaa varusmies Aapo Pinkka, joka odottaa kenttäkoulutuksen sijaan pääsyä "lippupartiotehtäviin".
Asukas kyllästyi liputtomuuteen
Kokeilun alkuperäinen ajatus syntyi porvoolaisen Jussi Särmän harmituksesta. Särmä tunnetaan asuinalueellaan miehenä, jonka lippu nousee salkoon silloinkin, kun sääennuste lupaa kaatosadetta ja myrskyä.
– Se on ihan käsittämätöntä, kuinka monella on lipputanko, mutta ei mitään hajua milloin sitä pitäisi käyttää. Itse liputin viime itsenäisyyspäivänä, eikä koko kadulla ollut kuin yksi muu lippu salossa. Oikeasti alkoi ärsyttää, Särmä lataa.
Särmä otti yhteyttä aluetoimistoon viime syksynä ja ehdotti kevyttä tarkastus- ja opastuskierrosta. Huumorilla liikkeelle lähtenyt idea sai yllättävän paljon myönteistä palautetta, ja nyt hanke on saamassa viralliset kehykset.
– Jos kerran ruohonleikkuuvalvojat kelpasivat 80-luvulla, niin miksei meillä voisi olla lippupartio 2020-luvulla, Särmä virnistää.
Apua myös lippuongelmiin
Tarkastuksen yhteydessä varusmiehet voivat opastaa kiinteistön omistajia esimerkiksi lipputangon huollossa, vinssin vaihdossa tai uuden lipun tilaamisessa. Tarvittaessa vinkataan paikalliset metallipajat tai ompelijat, jotka voivat korjata repeytyneitä lippuja.
– Liputus on paitsi kunnioituksen osoitus, myös visuaalisesti kaunis osa suomalaista maisemaa. Haluamme palauttaa liputuksen osaksi arkea ja juhlaa, Pylväs linjaa.
Hankkeen yhteydessä on jo suunnitteilla myös mobiilisovellus, joka muistuttaa tulevista liputuspäivistä ja tarjoaa ohjeita oikeaoppiseen liputukseen. Sovelluksen työnimi on Salkoon!, ja sen pilotointi alkaa syksyllä.
Palkinto oikeaoppisesta liputuksesta
Pilottialueen asukkaille jaetaan kesän aikana myös Lipun liehu -tunnustuksia. Ne myönnetään kiinteistöille, jotka osoittavat esimerkillistä liputuskäyttäytymistä – ajoissa nostettu ja huolella laskettu lippu, hyväkuntoinen tanko ja ripaus isänmaallista ylpeyttä.
– Tavoitteena on, että tästä syntyy hieman leikkimielinen mutta lämminhenkinen ilmiö. Kuka tietää, ehkä muutaman vuoden päästä liputetaan taas ihan luonnostaan, pohtii Pylväs.
Hankkeen onnistumista arvioidaan syksyllä, ja jos palaute on myönteistä, toimintaa voidaan laajentaa valtakunnallisesti.
ITÄVÄYLÄN TOIMITUS
toimitus@itavayla.fi
» Tämä artikkeli on tuotettu tekoälyn avustamana ja kokeilumielessä. – Selvitämme voisiko tekoäly kirjoittaa jatkossa kaikki Itäväylässä julkaistavat jutut. Saisipahan päätoimittajakin joskus kunnon vuosilomat, Itäväylän päätoimittaja Mika Laine pohtii.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot