Viikon kysymys
A-
A+
Elina Mieskolainen piipahti pikku-Mikon kanssa 1500-luvun krouviin.
Reija Kokkola
LOVIISA Pernajan Agricola-Seura ry:n näyttelyt sekä museo ovat kiinnostavia kesäretkikohteita Pernajan kirkonkylän kupeessa. Mikael Agricolan syntymäpaikan muistokivikin on ihan lähellä. Agricola-museon muutto muutama vuosi sitten uusiin tiloihin ilahdutti projektisuunnittelija Elina Mieskolaista.
– Museo on koko Agricola-talon kivijalka. Se mahdollistaa talon muut toiminnot. Niitäkin on paljon. Täällä järjestetään näyttelyitä, konsertteja, mutta myös juhlia. On ompelijan ateljee ja pieni puoti. Juhlatilaan mahtuu nelisenkymmentä henkilöä, ja enemmänkin, jos ovet museon puolelle avataan, Mieskolainen kertoo.
Museon näyttely on kiinnostava läpileikkaus Pernajan ”suuren miehen” Mikael Agricolan elämästä seudulla. Näyttelyn perustan toteutti vuonna 2007 seuran kunniapuheenjohtaja Tuovi Putkonen työryhmänsä kanssa.
– Silloin vietettiin Agricolan 450-vuotisjuhlaa. Hänen syntymävuottaan ei tiedetä tarkasti, mutta kuolinvuosi 1557 on tiedossa, Mieskolainen kertoo.
Museonäyttelyn matka nykyisille sijoilleen entiseen koulurakennukseen toteutui, kun seura vuokrasi koulun tilat itselleen. Sitä ennen museo sijaitsi ensin Pernajan vanhassa pappilassa, josta se rakennuksen purkamisen takia siirrettiin Koskenkylän keskukseen. Kun kolmisen vuotta sitten Agricola-seuralle tuli mahdollisuus päästä vuokralle entisen ruotsinkielisen alakoulun tiloihin, se otettiin riemumielin vastaan. Agricola oli päässyt kotiin!
– Vuonna 2024 marraskuussa seuramme sitten osti tämän rakennuksen museo- ja kulttuuritilaksi. Ja onhan se hauskaa, että Agricola on nyt nimenomaan koulurakennuksessa, Mieskolainen viittaa Abc-kirjan luojaan.
Elina Mieskolainen ja Pia Müller esittelivät Agricola-talolla Dora Jungin tekstiilitaidetta.
Reija Kokkola
1500-luvun lasten elämä erilaista kuin "nykymussukoiden"
Museossa on paljon nähtävää ja luettavaakin. Kävijä voi kulkea historian halki ”pikku-Mikon” jäljissä. Esillä on kiinnostavia historiallisia esineitä ja muuta museonäyttelyyn kuuluvaa rekvisiittaa. Näyttelyn perällä pääsee jopa piipahtamaan entisajan krouvin tunnelmaan, jossa esillä on sen ajan ruokia ja tarvikkeita. Mikko-nukke istuu krouvin pöydän vieressä noin kymmenvuotiaana, jolloin hän lähti kouluun Viipuriin. Sinne hänet patisti paikallinen pappi, joka huomasi pojan lahjakkuuden. Viipuriin siis matkasi tuo pieni poika uusissa, hienoissa tamineissaan. Tosin meidän silmiimme ne eivät vaikuta kovin hääppöisiltä.
– Olihan se 1500-luvulla hieman erilaista, kuin meidän nykymussukoillamme, Mieskolainen naurahtaa.
Kiinnostava on myös museon Postia, postia! -näyttely. Kävijän on helppo eläytyä vanhoja esineitä katsoessaan postia kuljettaneen miehen elämään. Postinkantajan työ oli vaarallinen, ja siksi myös arvostettu. Postia on kuljetettu Pernajassa 390 vuotta, ja Pernajan oma postikin on jo 360-vuotias. Mieskolainen viittoo Agricola-talon vieressä kulkevaan tiehen. Sitten hän tarttuu soittokellon naruun, ja varoittaa kovasta äänestä.
– Postimies kulki kävellen tai hevoskyydillä Pernajantietä pitkin, jota kutsutaan myös Kuninkaantieksi. Kelloa kilkauttamalla postinkantaja ilmoitti tulostaan kyläläisille. Hänellä oli myös postitorvi, ja kuninkaan sineteillä hän todisti olevansa oikealla asialla. Hän kuljetti arvokkaita papereita, kuten kuninkaan kirjeitä, Mieskolainen kertoo.
Ammatin vaarallisuuteen viittaavat museossa esillä olevat miekat ja 1900-luvulla ammutun suden turkki. Susi olikin erityisen kookas uros. Sillä oli mittaa pari metriä kuonosta hännänpäähän mitattuna.
– Sudet olivat oikeasti vaaraksi lähinnä hevosille, mutta maantierosvoja oli liikkeellä. Niitä varten miekka oli tarpeen, Mieskolainen huomauttaa.
Dora Jungin näyttelyssä on esillä kauniita, monelle tuttujakin tekstiilejä.
Reija Kokkola
Dora Jungin vaikuttava näyttely
Agricola-talon juhlasalissa on upea katseenvangitsija, nimittäin Mieskolaisen toteuttama applikaatiotekniikalla tehty tilkkutyö. Sen hän teki yhdessä noin 50 Isnäsin koulun oppilaan kanssa kolmen päivän taidetyöpajojen aikana. Tuloksena on kaunis ja näyttävä seinätekstiili, jossa päävärit kulkevat A, B ja C-teeman mukaisesti väliväreineen. Niin, Agricola-talossa kun ollaan.
– Kaupunginjohtaja Tomas Björkroth paljasti teoksen. Myöhemmin vierailimme koululaisten kanssa Espoon modernin taiteen museossa Emmassa, Mieskolainen kertoo.
Tämän kesän yksi huippunäyttelyistä on Royal Society of Arts -palkitun tekstiilitaiteilijan Dora Jungin jäämistöstä ja muista lähteistä koottu näyttely. Vastaava palkinto on annettu muun muassa Alvar Aallolle ja Timo Sarpanevalle. Arvostettu tekstiilitaiteilija teki paljon ateljeetöitä, mutta toimi myös Tampellan teollisena suunnittelijana. Sittemmin Tampellan oikeudet siirtyivät Lapuan Kankurit Oy:lle.
– Olin yhteydessä Lapuan Kankureihin, ja heidän kauttaan löysin myös Doran sisarentyttären, Ulrika-Kristina Teirin. Hänen omistamansa työt sekä tiedot Doran tuotannosta ovat näyttelyssämme merkittävässä roolissa, Mieskolainen kertoo.
Mutta miksi Dora Jungin tekstiilitaidetta esitellään juuri Pernajan Agricola-talolla?
– Hänen sukulaisiaan asuu Pernajassa, ja meillä on siksi esillä Jungin jäämistöä. Kankaat ovat erittäin kauniita, ja niitä löytyy yhä monen kotoa. Tämä näyttely kiinnostaa varmasti paitsi tekstiilialan ihmisiä, myös ihan tavallisia kävijöitä, Mieskolainen pohtii.
Kesällä Agricola-talon pihapiirissä pääsee myös ihailemaan risutaiteilija Tarja Heikkilän näyttelyä ”Luutarhasta lustitarhaan” kesäateljee Galleri Kungissa. Heikkilä on inspiroitunut Agricolan teksteistä näyttelyä tehdessään.
– Esillä on muun muassa Agricolan tekstejä risuilla kirjoitettuna. Agricola-talon puutarha on myös mukana Avoimet Puutarhat -tapahtumassa heinäkuussa. Puutarhasuunnittelija Anna Palasmaa on kehittänyt puutarhaamme tapahtumaa varten, Mieskolainen sanoo.
REIJA KOKKOLA
» Agricola-talo: Veckasintie 2, 07930 Pernaja.
» Talo on avoinna ti–pe 11.00–16.30 ja la 11.00–15.00 ja talviaikaan 1.11–31.3 ke-pe klo 12–16 ja la 12–15.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot