Viikon kysymys
A-
A+
Kuntamentorina ja muutosvalmentajana työskentelevä Tiina Heikka (vas.) inspiroitui kotitilansa konehallista löytyneistä melassiämpäreistä. Syntyi tilataideteos ja sen oheen suuri dialogikeskustelu suomalaisen maatalouden tilasta. Keskustelijana Porlammilla on muun muassa Diili-ohjelmasta tuttu kansanedustaja, Jungle Juice Barista ja salaatteja myyvästä Super Bowl -yrityksestä tuttu yrittäjä Noora Fagerström.
Ruut Heikka ja Eduskunta
LAPINJÄRVI, PORLAMMI Melassiämpäri ei yleensä herätä syvällisiä ajatuksia. Porlammilla siitä on kuitenkin tullut lähtökohta tilataideteokselle, joka pureutuu maaseudun muutokseen, maatalouden tulevaisuuteen ja yhteiskunnalliseen keskusteluun.
Idea syntyi arjen keskellä.
– Siivoiltiin kotona, ja sanoin miehelleni, että meillä on hirveä määrä näitä melassiämpäreitä. Silloin tuli ajatus, että sehän on aika vahva symboli koko yhteiskunnan kehitykselle, teoksen tekijä Tiina Heikka kertoo.
Hänen mukaansa ämpärit symboloivat samanaikaisesti kahta ilmiötä: maatalouden rakennemuutosta ja kulutuskulttuuria. Maatilat vähenevät, mutta esimerkiksi ämpärikampanjat keräävät edelleen suurta kiinnostusta.
– Välillä tuntuu, että oikeasti tärkeistä asioista ei innostuta keskustelemaan samalla tavalla. Mutta jos jaetaan ämpäreitä, väki liikkuu.
– Maaseudussa on valtava potentiaali, jota ei hyödynnetä riittävästi. Maataloudessa toki tarvitaan uusia tapoja toimia. Näistä asioista keskustellaan dialogissa: mitä tulevaisuus voisi olla ja millä edellytyksillä suomalainen ruoantuotanto säilyy, Tiina Heikka sanoo parhaillaan rakentuvan tilataideteoksensa äärellä.
Ruut Heikka
Maaseudun mahdollisuuksia elinvoiman rakentajana ei hyödynnetä
Ajatus jäi muhimaan pariksi vuodeksi, kunnes se alkoi hahmottua konkreettiseksi teokseksi. Taustalla vaikutti myös Heikan oma suhde maaseutuun: hän asuu perheineen kotitilallaan ja on seurannut läheltä maaseudun muutosta.
Hänen vanhempansa lopettivat vilja- ja maitotilantuotannon vuonna 2006 eläköitymisen myötä. Lehmät lähtivät vuonna 2006 ja viimeinen viljelyvuosi oli vuonna 2012. Tilan pellot ovat nykyisin vuokralla.
– Tilanne ei ollut dramaattinen meidän kohdalla, mutta monilla tiloilla se on. Taloudellinen tilanne on vaikea, ja siihen liittyy myös mielenterveyshaasteita.
Heikan mielestä maaseudun mahdollisuuksia Suomen kilpailukyvyn ja elinvoiman rakentajana ei oikein hyödynnetä. Hän näkee, että maaseutu tulisi ottaa Suomessa täysipainoiseen käyttöön.
– Puhutaan paljon siitä, että kaikki haluavat kaupunkeihin. Itse ajattelen, että monelle maaseutu on edelleen tärkeä ja arvokas paikka.
Samaan aikaan julkinen keskustelu maataloudesta ja ruoantuotannosta on hänen mielestään kärjistynyt. Vastakkainasettelu ja väittely korostuvat, kun taas kuunteleminen jää vähemmälle.
– Nykykeskustelu on usein sellaista, että pitää voittaa tai nokittaa toista. Itse kaipaan enemmän dialogia, muutosvalmentajana ja kuntamentorina työskentelevä Tiina Heikka sanoo.
ART, lukee melassiämpärien kansissa, Tiina Heikka kirjoittaa. Tilataideteos rakentuu parhaillaan Heikkojen tilan konehalliin.
Ruut Heikka
150 melassiämpäriä kansineen tilataideteoksen pohjana
Taide tarjosi keinon vaikuttaa. Perinteiset vaikuttamisen muodot, kuten politiikka tai sosiaalinen media, eivät tuntuneet luontevilta.
Ei ole ilmaisia ämpäreitä -taideteos rakentuu parhaillaan Porlammilla sijaitsevaan konehalliin. Tilaan sijoittuu vähintään 150 ämpäriä ja niiden kansia, joiden rinnalle tulee muuta materiaalia – vanhaa ja uutta, arkea ja symboliikkaa. Kävijä kulkee hallissa reittiä pitkin ja kohtaa eri elementtejä.
– En halua antaa valmiita vastauksia. Ajatuksena on, että jokainen muodostaa omat tulkintansa.
Keskeinen osa kokonaisuutta ovat videohaastattelut, joissa kuuluu kolme erilaista maaseudun ääntä: tuotannon lopettanut tilallinen Pielavedeltä, toimintaansa vaihtanut yrittäjä Orimattilasta ja uudellaan maataloustuottanut aloittanut Länsi-Uudeltamaalta.
– Niissä näkyy hyvin, miten erilaisia todellisuuksia maaseudulla on. Ja ehkä tärkeintä on pysähtyä kuuntelemaan.
Heikka on saanut taideprojektiaan varten apurahan Keskitien säätiöltä, jonka tarkoituksena on edistää maaseudun ja asutuskeskusten väestöryhmien ymmärtämystä ja sovinnollista yhteistyötä.
Lapinjärven Porlammilla ensi tiistaina järjestettävän, yleisölle avoimen ja maksuttoman suuren dialogin esikeskustelijoina toimivat muun muassa näyttelijä Pete Lattu (vas.), kansanedustaja–yrittäjä Noora Fagerström ja puutarhuri–näyttelijä Robert Jordas.
Arkisto/Näyttelijäliitto, Kokoomus ja Reija Kokkola
Tarkoituksena on aito vuoropuhelu
Teoksen ympärille rakentuu myös tapahtumakokonaisuus. Teoksen avaustapahtuma on tiistaina 16. kesäkuuta järjestettävä dialogitilaisuus nuorisoseurantalo Soihtulassa. Mukaan on kutsuttu keskustelijoita eri sektoreilta, kuten maataloudesta, elintarvikealalta, kaupasta ja päätöksenteosta.
– Se ei ole perinteinen paneeli, jossa vastataan vuorotellen. Tarkoituksena on aito vuoropuhelu, jossa ymmärretään eri näkökulmia, vaikka ei oltaisi samaa mieltä, keskustelun vetäjänä ja fasilitoijana toimiva Heikka sanoo.
Kesäkuun aikana järjestetään myös muita keskustelutilaisuuksia ja luovia pajoja, joihin voi osallistua matalalla kynnyksellä.
Kokonaisuus huipentuu heinäkuun alussa musiikkiin. Teoksen yhteydessä järjestettävälle biisileirille osallistuu musiikintekijöitä, joiden on tarkoitus inspiroitua teoksesta ja maaseudun teemoista.
Leirin lopuksi uudet kappaleet esitetään konehallissa.
– Ajatus on, että syntyy jotain uutta – ehkä sellaista, joka jää elämään tämän teoksen jälkeenkin.
Konehalliin rakentuva tilataideteos muodostuu reitistä, jonka kävijä voi kulkea. – Teos ei anna valmiita vastauksia, vaan sen tarkoitus on herättää katsojassa ajatuksia, Tiina Heikka sanoo.
Ruut Heikka
"Ei ole yhtä oikeaa tapaa ajatella"
Heikalle projekti on henkilökohtainen panos maaseudun puolesta.
– Ajattelen, että jokainen voi tehdä sen, mitä osaa. Tämä on minun tapani osallistua julkiseen keskusteluun.
Lopulta kyse ei ole pelkästään maataloudesta, vaan tavasta kohdata erilaisia näkemyksiä.
– Ei ole yhtä oikeaa tapaa ajatella. Mutta olisi tärkeää, että opittaisiin kuuntelemaan toisiamme paremmin.
FAKTA
Suuren dialogin esikeskustelijat:
» Pete Lattu, näyttelijä
» Robert Jordas, puutarhuri ja näyttelijä
» Antonia Husberg, neuvotteleva virkamies ja pääsihteeri, maa- ja metsätalousministeriö
» Hanna Mattila, erityisasiantuntija, Uudenmaan liitto
» Aleksis Kyrö, maatalousyrittäjä ja MTK:n johtokunnan jäsen
» Emilia Vähämartti, vt. toimitusjohtaja, Porlammin Meijeri
» Saila Rosas, toimitusjohtaja OP Salpa
» Noora Fagerström, yrittäjä ja kansanedustaja
» Henri ”Pommi-Henkka” Kiviniemi, yrittäjä
» Kati Partanen, lehtori ja maatalousyrittäjä
» Tiina Perämäki, elinvoimapäällikkö, Virtain kaupunki
» Kuisma Niemelä, vanhempi neuvonantaja
»» Kaikille avoin ja maksuton keskustelutilaisuus nuorisoseurantalo Soihtulassa (Soihtulantie 8, Porlammi) tiistaina 16.6. kello 10–12
Ei ole ilmaisia ämpäreitä -teos
» Tiistai 16.6. kello 16–19 (avajaiset).
» Keskiviikko 17.6. kello 10–14.
» Torstai 18.6. klo 10–14 (kello 10–11.30 taidepaja).
» Sunnuntai 21.6. kello 12–16 ja kello 16–17.30 kaikille avoin dialogi maaseudun merkityksestä.
» Maanantai 22.6. kello 10–14.
» Tiistaina 23.6. kello 10–14 ja kello 14–15.30 kaikille avoin dialogi maaseudun merkityksestä.
» Keskiviikko 24.6. klo 10–14.
» Torstai 25.6. kello 10–14 (kello 10–11.30 taidepaja).
» Perjantai 26.6. kello 16–20.
» Lauantai 27.6. kello 17–21.
» Sunnuntai 28.6. kello 10–16 ja kello 16–17.30 keskustelu piirissä.
» Maanantai 29.6. kello 10–16.
» Torstai 2.7. kello 18 live-musiikkia ja teoksen päättäjäiset: Music goes Maaseutu -konsertti. Uusia biisejä maaseudusta.
»» Teos on nähtävillä Heikkojen konehallissa Multamäentie 16:ssa Lapinjärven Porlammilla.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot