Viikon kysymys
A-
A+
Porvoolainen pursimies Alf Karlsson, 80, ehti kiertää 38 vuotta rahti-, tankki- matkustaja-aluksilla ennen kuin jäi merimieseläkkeelle. Karttakirja on ahkerassa käytössä, kun hän muistelee matkojaan.
Marko Wahlström
PORVOO, GAMMELBACKA Gammelbackalaisen kerrostalon toiseksi ylimmän kerroksen kaksiossa istuu mies, joka on ehtinyt 80-vuotisen elämänsä aikana seilata maailman merillä – Atlantilla, Välimerellä ja Itämerellä – lähes puolet elämästään.
Hän haluaa kertoa tavallisen merimiehen tarinan niin valtamerillä kuin sisämereksi luokitellulla Itämerellä.
– Ei meistä ole kovin usein juttuja lehdissä, Alf Karlsson tuumaa.
Porvoolainen seilasi merimiesuransa aikana rahti-, tankki- ja matkustaja-aluksilla.
Alf Karlsson pestautui ahvenanmaalaisen varustamon (Ljunqvist) alukseen Kotkassa toukokuussa 1963. Hän näyttää m/s Agnetan valokuvaa kotonaan Porvoon Gammelbackassa.
Marko Wahlström
Ahvenanmaalaisen varustamon omistama m/s Agneta tarjosi Alf Karlssonille merimiesuransa ensimmäisen pestin, joka kesti vuoden ja kolme viikkoa.
Marko Wahlström
Merimiehen ura alkoi 17-vuotiaana
Karlssonin merimiehen ura alkoi 17-vuotiaana. Sitä ennen mies työskenteli kotikylänsä Kråkön veneveistämöllä puolentoista vuoden ajan.
– Se oli sen verran pölyistä hommaa, että päätin lähteä. Halusin hengittää raikasta ja puhdasta meri-ilmaa.
Hän pestautui kahden muun porvoolaisen kanssa ahvenanmaalaisen varustamon (Ljunqvist) alukseen Kotkassa toukokuussa 1963. Heidän tietonsa varustamolle välitti vanha porvoolainen merikapteeni.
M/s Agneta odotti redillä valmiina lastattuna, kun nuoret jungmannit nousivat alukseen.
– Silloin pääsi laivalle töihin ilman sen kummallisempaa koulutusta. Ensimmäinen pesti kesti vuoden ja kolme viikkoa.
Karlssonin mukaan laivalla vallitsee armeijasta tuttu hierarkia. Keltanokat ovat jungmanneja. Miehistö etenee työvuosien mukaan puolimatruusiksi ja matruusiksi sekä pursimieheksi. Seuraavina laivan organisaatiossa tulevat perämies ja kapteeni, joka on aluksen päällikkö.
– Työ oli helppoa työ ennen kuin jouduin neuvomaan ulkomaalaisia. Minulla on ollut työkavereita kuudesta maasta, jotka ovat Israel, Egypti, Espanja, Venäjä, Norja ja Ruotsi.
Alf Karlssonin puheissa vilahtelevat eri alukset, satamat ja laivassa olleet lastit.
Marko Wahlström
Pursimies on säilyttänyt muistona kaikki tärkeät asiakirjat.
Marko Wahlström
Karlsson talletti säännöllisesti pankkitilille Porvooseen
Merimiehet saattoivat nostaa palkastaan käyttörahaa aina, kun laiva oli satamissa.
– Ensimmäinen ulkomaan satamani oli Hollannin Amsterdam, jonka jälkeen Ruotsi ja Calais Ranskassa. Etelä-Englannin Foweysta otimme keramiikkalastin ja veimme Skotlantiin. Ensimmäinen Atlantin lisä (10,20 markkaa) tuli Kanadan seilistä.
Karlsson talletti kuukausipalkastaan säännöllisesti omalle pankkitilille Porvooseen. Palkan saattoi jättää myös sisälle varustamoyhtiöön.
– Varustamo sai palkkatiedot laivan kipinältä (radiosähköttäjä) telexillä. Varustamo maksoi rahan pankkiin.
Kun merimies halusi lähettää kotiin kirjeen tai postikortin, laivameklari leimasi sen laivan kaiken muun lähtevän postin ohessa.
– Se ei maksanut meille yhtään mitään, Karlsson kertoo työsuhde-edusta.
Pursimies Alf Karlsson selailee ensimmäistä merimiesvaltakirjaansa vuodelta 1963. – Ensimmäinen palkkani oli 158,50 markkaa kuukaudessa. Vuoden aikana palkka nousi 194,50 markkaan, hän kertoo.
Marko Wahlström
Venäjällä lastattiin lankkuja Igarkassa
Kråköläismiehen tarinoidessa hänen puheessaan vilahtelevat eri alukset, satamat ja laivassa olleet lastit.
– Kanadasta laivattiin propseja La Speziaan Italiaan. Novaja Zemljan ohi seilatessa havaitsimme mantereen puolella ajojäitä, jotka jatkuivat Jenisei-joelle asti.
Joen varrella Igarkassa Venäjällä lastattiin lankkuja.
– Satamassa oli Valmetin sotakorvauksena valmistamia pieniä satamatrukkeja, joista oli poistettu kaikki tekstit. Ankkurissa oli myös Pauligin laivoja, hän muistelee.
Pohjois-Norjan rannikolla juuri lastattu laiva kallistui niin, että messiin pääsi auki jääneen venttiilin kautta kunnon vesipilari. Itse olin kongilla (laivan sisällä kulkeva käytävä), enkä kastunut. Ranskan Saint-Nazairessa laiva oli telakalla.
Tankkilaivoilta pursimiehen mieleen tulee öljynhakumatka Odessasta Mustaltamereltä.
– Satamassa oli iso viljabunkkeri, jonka päällä oli metrin verran kovaa jäätä.
Yhdysvaltain ja Irakin välisen ensimmäisen sodan aikana mies seilasi laivalla Välimerellä.
– Suuntasimme aluksen Akabanlahdelle ja kysyimme kelpaako aluksemme satamaan. Laivalla ei kuitenkaan ollut välidekkiä, joten jouduimme jättämään paikan väliin.
Pertti Nieminen astui laivaan Rotterdamissa
Merimiesuran viimeiseltä vuosikymmeneltä Alf Karlssonille on jäänyt mieleen erityinen kohtaaminen Rotterdamin satamassa Hollannissa.
Miehistö oli lossaamassa täkkilastia (avo- tai yläkannelle otettava rahti), kun Dingo-yhtyeen laulaja Neumannina tunnettu puolimatruusi Pertti Nieminen astui laivaan 1980-luvun lopulla.
– Hänen piti heti päästä ottamaan tatuointi. En oikein ymmärtänyt, mutta försti (yliperämies) antoi luvan. Neumann jätti aluksen, kun lähti maihin Lontoossa, Karlsson muistelee.
Alf Karlssonilla on muistoina merimiesurastaan työpesteiltään otettuja valokuvia.
Marko Wahlström
Merillä 38 vuotta 31 laivalla
Karlsson kiersi meriä 38 vuoden aikana 31 eri laivalla. Kahdella aluksella hän on ollut kahdesti.
– Effoan (entinen Suomen Höyrylaiva Osakeyhtiö SHO – Finska Ångfartygs Aktiebolaget FÅA) laivoilla seilasin yhteensä 18 vuotta.
Hän ehti työskennellä myös kahdella Maltalle ulosliputetulla laivalla, joista toinen oli m/s Carelia. Rahtialus kuului porvoolaisyhtiön laivastoon. Yhtiön perustajia ja omistajia olivat merenkulkualan vaikuttaja Bo Johansson sekä Bengt Grönqvist ja P.V. Lindqvist.
Vuosina 1994–1997 porvoolainen seilasi Helsingin ja Tallinnan välisen risteilyliikenteen aloittaneen ahvenanmaalaisen Oy Eestin Linjat Ab:n (nykyinen Eckerö Line) palveluksessa.
Merimieseläkkeelle porvoolainen jäi ESL Shipping Oy:n (entinen Etelä-Suomen Laiva) palveluksesta.
Alf Karlsson muistelee mielellään merimiesuraansa. – Ei meistä merimiehistä ole kovin usein juttuja lehdissä, hän sanoo.
Marko Wahlström
"Ainoa tatuointi on vaimoni etunimi"
Karlsson on poikkeuksellinen merimies. Hänellä ei ole kehossaan yhtään perinteistä merimiestatuointia.
– Ainoa tatuointini on vaimoni etunimi käsivarressa.
Karlsson otti ainokaisen tatuointinsa ensimmäisen puolisonsa Sirpan aikana. Nykyisen puolison Sirpa-Leenan kanssa hän on ehtinyt elää jo pitkän yhteisen taipaleen.
– Tatuointi määritteli vaimoni nimen, hän naurahtaa.
Karlsson viettää raitista eläkeläismiehen elämää; ainoastaan diabetes rajoittaa hänen liikkumista. Tupakkaa mies ei ole elämänsä aikana polttanut kouluaikojen yhtä kokeilua lukuunottamatta.
– Kyllä sitä joskus laivan ollessa satamassa tuli käytyä olutta juomassa.
Karlsson palveli merillä vuodesta 1963 vuoteen 2001. Hän kuului siihen ikäluokkaan, joka alkoi saada merimieseläkettä 55-vuotiaana.
Ennen eläköitymistään mies piti kolmen kuukauden sapattivapaan, josta kaksi kuukautta vietti Rio de Janeirossa vaimonsa kanssa. Karlssonin jäätyä eläkkeelle pariskunta hoiti kymmenisen vuotta mökkitiluksia Pornaisten Laukkoskella, jonka jälkeen he ovat matkustelleet.
– Olemme käyneet muun muassa Mexico Cityssä. Viimeksi olimme Tukholmassa.
»» Porvoolainen Alf Karlsson on syntynyt Kråkössä 3.5.1946. Hän aloitti työt jungmannina toukokuussa 1963 ja jäi eläkkeelle pursimiehenä helmikuussa 2001.
Syntymäpäivänään viime toukokuun alussa Alf Karlsson sai onnittelukukat veljeltään.
Marko Wahlström
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot