VAN­HA-POR­VOO "Tuos­sa on se le­lu­mu­seo. Mut­ta ei men­nä sin­ne nyt, kos­ka siel­lä me­nee hel­pos­ti ai­kaa pari tun­tia", Jo­ki­ka­dul­la vas­taan tul­lut suo­ma­lais­mat­kai­li­ja tuu­maa po­jal­leen.

Ko­ko­el­mal­taan tiet­tä­väs­ti Suo­men laa­jin le­lu­mu­seo on pal­vel­lut mat­kai­li­joi­ta Por­voon van­han­kau­pun­gin si­sä­pi­han kät­köis­sä jo yli 50 vuo­den ajan.

– Jot­kut asi­ak­kaat juok­se­vat tä­män läpi kym­me­nes­sä mi­nuu­tis­sa, mut­ta kyl­lä tä­hän kan­nat­taa se puo­li tun­tia ai­na­kin uh­ra­ta ai­kaa, Por­voon nuk­ke- ja le­lu­mu­se­on "grand old man" Jor­ma Sö­der­lund, 76, sa­noo.

Hän kut­suu mu­se­o­kä­vi­jöi­tä asi­ak­kaik­si, kos­ka yk­si­tyi­seen mu­se­oon on vii­den ja kol­men eu­ron pää­sy­mak­su.

– Olem­me pi­tä­neet pää­sy­mak­sut mal­til­li­se­na, sil­lä ei tämä mi­tään bis­nes­tä ole. Täs­sä pi­tää ol­la sy­dän mu­ka­na.

Nukke- ja lelumuseon isäntä Jorma Söderlund, 76, on viettänyt lelujen maailmassa jo 51 vuoden ajan. – Tämä Punahilkka-nukke on kääntönukke: helman alta paljastuvat mummo ja suden pää, Jorma Söderlund esittelee.

Marko Wahlström

Marttanukketeollisuus Oy valmisti Turussa Martta-nukkeja. Vuonna 1908 toimintansa aloittanut tehdas työllisti kotiäitejä.

Marko Wahlström

Frozen Charlottes -poikanukke 1880-luvulta. Nukkeja on valko- ja tummaihoisena.

Marko Wahlström

"Mu­se­o­kort­ti on kus­tan­nuk­sil­taan kal­lis meil­le"

Osa nuk­ke- ja le­lu­mu­se­on asi­ak­kais­ta kään­tyy jo ovel­ta ta­kai­sin huo­ma­tes­saan mu­se­oon pää­sy­mak­sun.

Mu­se­oi­den etu­jär­jes­tö Suo­men mu­se­o­liit­to ry:n omis­ta­ma FMA Cre­a­ti­ons Oy:n Mu­se­o­kort­ti-jär­jes­tel­mä ei so­vel­lu por­voo­lais­mu­se­ol­le.

– Se on kus­tan­nuk­sil­taan lii­an kal­lis meil­le. Mu­se­o­kort­ti suo­sii isom­pia mu­se­oi­ta, joil­la on myös kä­vi­jöi­tä enem­män, Sö­der­lund jat­kaa.

Nuk­ke- ja le­lu­mu­se­on isän­tä­nä 51 vuot­ta toi­mi­nut mies on saa­nut mu­se­o­toi­min­nan siir­ret­tyä lap­sil­leen Nina Ai­ka­lal­le ja Sami Sö­der­lun­dil­le. Mu­se­on taus­tal­la toi­mii nyt Ai­ka­sö­de Oy -ni­mi­nen yri­tys.

– Lap­sen­lap­set Neea, Joo­na ja Art­tu ovat ol­leet mu­se­os­sa ke­sä­töis­sä. Nel­jät­tä su­ku­pol­vea edus­taa Al­var, Jor­ma Sö­der­lund ker­too.

Museon uusin hankinta on Barbien esiäiti, 19-senttinen saksalainen Lilly vuodelta 1952. Se esiintyi aikoinaan piirrettynä saksalaisessa autolehti Bildissä. Kun nukkea valmistettiin vuosina 1955–1964, se oli tarkoitettu miehille, jotka pitivätkin sitä auton kojelaudassa ja rinnalla roikkumassa.

Marko Wahlström

"Tääl­lä on pal­jon sel­lai­sia, jot­ka he­rät­tä­vät myös muis­to­ja"

Hel­sin­ki­läi­nen Lyy­li Särk­kä, 10, vie­rai­li nuk­ke- ja le­lu­mu­se­os­sa yh­des­sä es­poo­lais­mum­mon­sa Rit­va Sär­kän, 73, kans­sa.

– Olem­me tääl­lä tois­ta ker­taa. Olim­me ai­kai­sem­min kak­si vuot­ta sit­ten. Tu­lim­me uu­del­leen sen ta­kia, et­tä Lyy­li on nyt isom­pi.

Sär­kät pi­tä­vät pis­kuis­ta mu­se­o­ta mie­len­kiin­toi­se­na koh­tee­na, jos­sa nä­kee leik­ki­ka­lu­jen ke­hi­tys­ku­lun puu­le­luis­ta al­ka­en.

– Tääl­lä on pal­jon esi­nei­tä, ja sel­lai­sia, jot­ka he­rät­tä­vät myös muis­to­ja. Nu­ket ja peh­mo­le­lut oli­vat sa­man­lai­sia kuin omas­sa lap­suu­des­sa­ni. Tääl­lä on myös le­lu­ja omien van­hem­pien ajoil­ta 1930-lu­vul­ta, Rit­va Särk­kä ker­too.

Pik­ku­nei­ti tyk­kä­si eni­ten nu­keis­ta ja mu­se­on uu­sis­ta QR-koo­deis­ta, joi­den avul­la pää­see kuun­te­le­maan lu­ke­maan le­lu­jen his­to­ri­aa.

– Jois­sa­kin nu­keis­sa on pal­jon yk­si­tyis­koh­tia. Oli tääl­lä myös jo­jo­ja, joil­la olen it­se­kin leik­ki­nyt.

Lyy­li ker­too leik­ki­neen­sä ko­to­na pie­nem­pä­nä peh­mo­e­läi­mil­lä sekä myö­hem­min Baby Pony -nu­keil­la ja bar­beil­la, joi­ta hä­nel­le on ker­ty­nyt yli kym­me­nen.

– Kä­vim­me myös Ru­ne­ber­gin mu­se­os­sa, jos­sa sai miet­tiä eri­lai­sia teh­tä­viä, Lyy­li ker­too Por­voon-vie­rai­lus­ta.

Pelikortteja eri aikakausilta ja marionettinukkeja 1890-luvulta.

Marko Wahlström

Disney-hahmoja museossa on useita. Kuvassa Pluto-koira, joka on valaisin.

Marko Wahlström

Jojot ja markkinapallot.

Marko Wahlström

Alakerran katossa on lentokoneita, joista kuvassa Finnairin Caravelle vuodelta 1958.

Marko Wahlström

Museon vitriinissä on myös helikopteri ja ambulanssit, jollaisilla Jorma Söderlund on itsekin leikkinyt lapsena. Valokuvassa Jorma on pikkuveljensä kanssa.

Marko Wahlström

Leikkisota. Tinasotilaita ja niiden muotteja.

Marko Wahlström

Nuk­ke- ja le­lu­mu­seo syn­tyi an­tiik­ki­liik­keen kyl­ki­äi­se­nä

Nuk­ke- ja le­lu­mu­seo syn­tyi äi­ti Evi Sö­der­lun­din ja poi­ka Jor­ma Sö­der­lun­din yh­teis­työn tu­lok­se­na vuon­na 1974.

– Jo en­nen sitä, 1960-lu­vul­la aloim­me ke­rä­tä le­lu­ja. Idea syn­tyi, kun äi­ti pe­rus­ti en­sin an­tiik­ki­liik­keen. Sen mu­ka­na ker­tyi le­lu­ja, jot­ka otim­me tal­teen tu­le­vai­suu­den va­ral­le.

An­tiik­ki­lii­ke aloit­ti toi­min­tan­sa Jo­ki­ka­tu 18:n si­sä­pi­hal­la vuon­na 1971, jos­ta lii­ke siir­tyi Lin­nan (Jo­ki­ka­tu 12) pi­hal­le.

– Siel­tä siir­ryim­me ny­kyi­seen paik­kaan, jon­ka ylä­ker­taan ava­sim­me en­sin nuk­ke­mu­se­on, Jor­ma Sö­der­lund ker­too.

Museomummo opastaa kävijöitä ääniopasteena. Lisäksi kävijä voi ladata QR-koodeista lisätietoa museon esineistä.

Marko Wahlström

Arabian valmistamat ensimmäiset Muumi-mukit 1950-luvulta. Samassa vitriinissä on myös 1950-luvun Muumi-hahmoja.

Marko Wahlström

Aikakaudeltaan nuorimmat esineet ovat 2000-luvun Petz-karkkinuket (kuvassa). Vierellä 1950-luvun Muumi-hahmoja.

Marko Wahlström

Uu­det QR-koo­dit aut­ta­vat mu­se­o­kä­vi­jöi­tä

Mu­seo on to­del­li­nen tai­va­saar­re van­hois­ta le­luis­ta kiin­nos­tu­neil­le.

– Tark­kaa mää­rää en osaa sa­noa, mut­ta yk­sit­täi­siä esi­nei­tä on ar­vi­ol­ta kym­me­niä tu­han­sia, Jor­ma Sö­der­lund nau­rah­taa.

Kaik­ki ko­ko­el­maan han­ki­tut esi­neet ei­vät ole edes esil­lä.

– Mi­nul­la on 200 laa­tik­koa vie­rei­ses­sä va­ras­tos­sa.

Mu­se­on esi­ne­lu­et­te­loa on nyt ryh­dyt­ty ko­ko­a­maan.

– Van­him­mat esi­neet ovat nuk­ke­ko­din ka­lus­to 1840-lu­vul­ta.

Mu­se­on esi­neet ovat kart­tu­neet pää­a­si­as­sa os­toin, mut­ta jou­kos­sa on myös lah­joi­tuk­sia.

Por­voo­lais­mu­seo pyr­kii myös elä­mään täs­sä ajas­sa.

– Vii­me tal­ve­na eräs opis­ke­li­ja­nuo­ri teki meil­le QR-koo­dit. Tu­lem­me li­sää­mään nii­tä, kos­ka ih­mi­set tyk­kää­vät nii­tä käyt­tää, Sö­der­lund ker­too.

QR-koo­de­ja on täl­lä het­kel­lä 10–15 kap­pa­let­ta.

– Li­säk­si le­lu­jen his­to­ri­aan pää­see tu­tus­tu­maan ää­ni­op­paan avul­la skan­naa­mal­la mu­se­o­mum­mon QR-koo­din, Jor­ma Sö­der­lund ker­too.

Isot nuket pitävät kahvikokousta alakerrassa.

Marko Wahlström

Lumikki ja seitsemän kääpiötä.

Marko Wahlström

Peppi Pitkätossu kurkistaa yhdeltä hyllyltä.

Markoi Wahlström

Nuk­ke- ja le­lu­mu­se­os­sa 3 000–4 000 kä­vi­jää vuo­sit­tain

Leik­ki­ka­lu­mu­se­oi­ta on maas­sam­me kar­ke­as­ti yh­den kä­den sor­mil­la las­ket­ta­vis­sa ole­va mää­rä. Por­voo­lais­mu­seo on ko­ko­el­mal­taan tiet­tä­väs­ti maam­me laa­jin alan eri­kois­mu­seo.

– Suo­men­lin­nas­sa toi­mi le­lu­mu­seo yli 40 vuot­ta, mut­ta se jou­tui lo­pet­ta­maan toi­min­tan­sa vii­me ke­sän jäl­keen ta­lou­del­li­sis­ta syis­tä. Suo­men­lin­nan mu­se­ol­la oli käy­tös­sään ai­em­min Mu­se­o­kort­ti, Jor­ma Sö­der­lund ker­too.

Por­voon nuk­ke- ja le­lu­mu­se­os­sa käy ke­sän ai­ka­na kes­ki­mää­rin 3 000–4 000 vie­rai­li­jaa.

– Jos­kus ai­koi­naan mu­se­os­sa kävi vuo­des­sa jopa 10 000 hen­ki­löä, kun Por­voo­seen saa­pui usei­ta kou­lu­lais­ryh­miä, Sö­der­lund jat­kaa.

Tänä vuon­na vie­rai­ta on ol­lut muun mu­as­sa Suo­mes­ta, Vi­ros­ta ja Eng­lan­nis­ta.

– Ko­ti­mai­set mat­kai­li­jat tu­le­vat ym­pä­ri Suo­mea Lap­pia myö­den, Sö­der­lund jat­kaa.

»» Por­voon nuk­ke- ja le­lu­mu­seo (Jo­ki­ka­tu 14, C-talo, si­sä­pi­ha) on avoin­na ke­sä­kau­del­la maa­nan­tais­ta sun­nun­tai­hin kel­lo 10–15. Pää­sy­mak­su: ai­kui­set 5 eu­roa ja lap­set (2–11-vuo­ti­aat) 3 eu­roa. Li­sä­tie­to­ja verk­ko­si­vul­ta www.le­lu­mu­seo.com.

Porvoon nukke- ja lelumuseon pääsylipuksi saa itse valita fyysisen kortin, johon on kuvattu museon esineitä.

Marko Wahlström