Viikon kysymys
A-
A+
Loviisan talousjohtaja Fredrik Böhme (vas.) ja kaupunginjohtaja Tomas Björkroth esittelivät ensi vuoden talousarvioehdotusta paikallismedialle viime viikolla.
Marko Wahlström
LOVIISA, KESKUSTA Kaupunginjohtaja Tomas Björkrothin talousarvioesitys lupaa Loviisalle kolmea huonoa vuotta, joita taklataan korottamalla tuloveroprosenttia 0,5 prosenttiyksiköllä sekä siirtämällä suuria investointeja – uutta kirjasto- ja kulttuuritaloa sekä liikuntahallia – vuodella eteenpäin.
Kaupungin talous on ollut viime vuosina vahva, ja kuluvan vuoden tulosennuste povaa kaikkien aikojen parasta tulosta.
Hyvään tulokseen vaikuttavat kertaluonteiset erät, kuten Fortum Oyj:n kanssa tehty lähes 11 miljoonan euron arvoinen maakauppa ja ennakoitua suuremmat yhteisöverotuotot.
Arvioitu yhteisöverotuotto putoaa noin 10,7 miljoonasta eurosta ensi vuonna noin 7,5 miljoonaan euroon, mikä on lukujen valossa iso muutos.
– Loviisa on samassa tilanteessa kuin Porvoo, jolla on Neste Oyj suurena yhteisöveromaksajana. Meillä Fortum on suuri yhteisö- ja kiinteistöveromaksaja, talousjohtaja Fredrik Böhme totesi.
Talousjohtaja Fredrik Böhme kuvaili arvioidun yhteisöverotuoton putoamista ensi vuonna noin 7,5 miljoonaan euroon lukujen valossa isoksi muutokseksi.
Marko Wahlström
Tuloveroprosentin korotus tuo 1,7 miljoonaa euroa lisätuloa
Kaupunginjohtajan talousarvioesitys pohjautuu ensi vuoden tuloveroprosentin nostamiseen. Tuloveroprosentti olisi noston jälkeen 8,10 prosenttia nykyisen 7,60:n sijaan. Kiinteistöveroprosenttien ehdotetaan säilyvän tämän vuoden tasolla.
– Tuloveroprosentin korotus tuo noin 1,7 miljoonaa euroa lisätuloa. Korotus on maltillinen, ja säilyttää Loviisan kilpailukyvyn suhteessa alueen muihin kuntiin, Björkroth sanoi esitellessään budjettiehdotusta paikallismedialle torstaina.
Kasvavat toimintakulut ja alenevat yhteisöverotuotot vetävät talousarvion ja suunnitteluvuosien tuloksen alijäämäiseksi. Vuosina 2026–2028 tilikauden tulosennusteet ovat - 2,7 miljoonaa euroa, - 4,2 miljoonaa euroa ja - 3,7 miljoonaa euroa. Vuosikate pysyy positiivisena (3,5–3,8 miljoonaa euroa), mutta se ei riitä kattamaan poistojen tasoa, mikä johtaa alijäämäisiin tilikausiin.
– Tulossa on kolme peräkkäistä huonoa vuotta, joten rakenteellisen alijäämän korjaamiseksi ja talouden tasapainon turvaamiseksi tarvitaan välittömiä toimenpiteitä, kaupunginjohtaja Tomas Björkroth korosti.
Kaupunkikonsernin lainakanta on talousarviovuoden lopussa noin 68,7 miljoonaa euroa eli 4 841 euroa asukasta kohti.
– Kaupungin nostamien lainojen korkokulut ovat 2–2,5 prosenttia, talousjohtaja Fredrik Böhme kertoi.
Loviisan kaupungin tämän vuoden iso investointihanke on ollut uusi keskustapäiväkoti, joka valmistui entiselle ratapihalle Rauhalantien varrelle K-Rautaa vastapäätä.
Marko Wahlström
Kaupungin nettoinvestoinnit ovat noin 12,8 miljoonaa euroa
Loviisan taloutta tasapainottava ehdotus on isojen investointien eli kirjasto- ja kulttuuritalon sekä liikuntahallin rakentamisen siirtäminen vuodella eteenpäin.
– Ne ovat kustannuksiltaan isoja hankkeita. Nyt tehdyt isot investoinnit on rahoitettu lainarahalla, Björkroth sanoi.
Kaupunginjohtajan talousarvioehdotuksessa uudisrakennusten suunnitteluun on varattu määräraha vuonna 2027 ja varsinaiseen rakentamiseen vuosina 2028–2029.
– Myös hankkeiden kokoa ja kustannuksia on syytä tarkastella kriittisesti. Nämä Loviisan mittakaavassa merkittävät investoinnit joudutaan rahoittamaan lainoilla. Hankkeiden oikea ajoitus on tärkeä, jotta lainanotto ei rasita taloutta heikoimpina vuosina, Björkroth perusteli.
Ensi vuoden nettoinvestoinnit ovat noin 12,8 miljoonaa euroa vesiliikelaitoksen investoinnit mukaan lukien. Tulevan vuoden investointeihin sisältyy muun muassa ruotsinkielisen alakoulun Generalshagens skolan kunnostus ja kaupungin infrastruktuurin parannushankkeita, esimerkiksi kahden ajoneuvosillan kunnostamista sekä hulevesien hallinnan parantamista muun muassa Alakaupungissa, vanhassa kaupungissa ja Myllyharjulta kirkon vierustalta keskustaan.
Loviisan nykyinen liikuntahalli on rakennettu vuonna 1979.
Marko Wahlström
Kaupunginjohtaja toivoi ymmärrystä kaupunkilaisilta
Kaupunginjohtaja muistutti, että Loviisassa on olemassaolevia tiloja sekä kulttuurille että urheilulle.
– Liikuntahallin lattia on uusittu tänä vuonna. Lisäksi olemme päättäneet, että satsaamme tämän ja ensi vuoden aikana Seurahuoneen tilojen parantamiseen uuden lattian ja uusien kalusteiden osalta, jotta tiloissa on paremmat mahdollisuudet järjestää erilaisia tilaisuuksia.
– Samoin kulttuurikeskus Marilynissä, jossa kaupunki on kiinteistönomistaja, haluamme mahdollistaa tilojen käytön ja toiminnan jatkossakin, Björkroth jatkoi.
Hän toivoi, että kaupunkilaiset ymmärtävät, että uuden kirjasto- ja kulttuuritalon sekä liikuntahallin osalta investointeja joudutaan siirtämään kaupungin taloudellisen tilanteen johdosta.
Kaupungin kiinteistöomaisuutta myyntiin?
Kaupungin nykyisissä kiinteistöissä on korjausvelkaa. Kaupunki tarkastelee kiinteistöstrategiaansa loppuvuoden aikana.
– Kaupunginhallitus ja -valtuusto saavat käsiteltäväksi myyntilistan kiinteistöistä, jotka ovat vähäisellä käytöllä tai joista kaupunki haluaa päästä eroon, kaupunginjohtaja Tomas Björkoth kertoi.
Hän uskoi, että kaupunginjohtajan esittämällä myyntilistalla tulee olemaan noin 15 kiinteistöä.
– Se, kuinka monta kiinteistöä kaupunginhallitus päättää laittaa myyntiin, on tietenkin oma keskustelunsa.
Kaupunginjohtaja ei lähde tässä vaiheessa yksilöimään kiinteistöjä.
– Kaupungin omistuksessa on yhteensä noin 120 kiinteistöä, jotka on jaoteltu eri salkkuihin oman käytön ja hallinnan mukaan. Poliittinen keskustelu tullaan käymään siitä, mitä kiinteistöjä halutaan kehittää.
Loviisan talousjohtaja Fredrik Böhme (vas.) ja kaupunginjohtaja Tomas Björkroth kertoivat, että kaupungille on kertynyt taseeseen yli 31 miljoonan euron ylijäämä. – Talousarvioesityksen lähtökohta on kuitenkin pitää kaupungin talous tasapainossa tulevina huonompina vuosina, Björkroth sanoi.
Marko Wahlström
Yritysten investointihankkeet luovat uskoa kasvuun
Loviisan kaupungille on kertynyt taseeseen aiempien hyvien vuosien aikana yli 31 miljoonan euron ylijäämä, joka luo Loviisan taloudelle kestävän pohjan pidemmällä aikavälillä.
– Ylijäämien ansiosta kaupungilla on varaa tuleviin huonompiin vuosiin, talousjohtaja Fredrik Böhme kertoi.
Kaupunginjohtaja Tomas Björkroth muistutti, että useat merkittävät investointihankkeet – Fortumin 300 hehtaarin alue, datakeskukset ja aurinkosähköpuistot sekä läntisen sisääntulon palveluyritykset – luovat uskoa tulevaan kasvuun, tukevat kasvua ja tuovat toteutuessaan vuokratuloja ja uusia työpaikkoja.
– On tärkeää, että Loviisa tekee kaikkensa näiden hankkeiden mahdollistamiseksi, hän sanoi.
Luottamushenkilöiden tahdonkin mukaisesti kaupunki varautuu kasvuun pitämällä palveluverkkonsa nykyisellään.
Kaupunki siirtyi organisaatiossa viiteen vastuualueeseen
Kaupungin organisaatiomuutos on osaltaan vaikuttanut talousarvion suunnitteluun. Organisaation rakenne muuttui syyskuun alussa kolmesta keskuksesta viiteen vastuualueeseen. Uusilla vastuualueilla ei ole ollut suoraa vertailupohjaa suunnittelun perustaksi.
– Uusi organisaatio on tie selkeämpään ja tehokkaampaan työnjakoon, töiden priorisointiin ja sitä myötä tasapainoisempaan talouteen. Muutokset myös rasittavat organisaatiota, joten henkilöstön hyvinvointiin on erityisesti panostettava tulevana vuonna, kaupunginjohtaja Tomas Björkroth summasi.
Kaupunginhallitus käsittelee kaupunginjohtajan ehdotusta vuoden 2026 talousarvioksi ja vuosien 2027–2028 taloussuunnitelmaksi kokouksissaan maanantaina 3.11. ja 10.11. Kaupunginvaltuusto päättää ensi vuoden talousarviosta keskiviikkona 10.12.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot