Viikon kysymys
A-
A+
– Alhainen velkataakka on huikea asia. Olemme kaupunkina onnistuneet luomaan itsellemme pelivaraa, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi sanoi. Kuvassa vierellä apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz. Edellisen kaupunginjohtaja Jukka-Pekka Ujulan maalaus komeilee taustalla.
Marko Wahlström
PORVOO Porvoon kaupungin talouden ennakoidaan pysyvän tasapainossa ensi vuonna, vaikka yhteisöverotulot putoavat noin kolmanneksella. Kuntien käyttötalouden menopaineita parhaiten kuvaava peruspalvelujen hintaindeksi on kasvamassa noin 3,5 prosenttia.
Tilikauden tulos ensi vuoden talousarvioesityksessä on 0,4 miljoonaa euroa alijäämäinen.
– Haluan jollain lailla nähdä ensi vuoden talousarvion tarinana. Se alkaa henkisesti lähes samasta pisteestä kuin edellisvuoden talousarvio oli saatettu maailmalle, kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi sanoi esitellessään talousarvioehdotustaan paikallismedialle.
Kaupungin kuluvaa vuotta on leimannut tietoisuus siitä, että verotulot ja erityisesti yhteisöverot tulevat vähenemään kahtena seuraavana peräkkäin melko reilusti.
– Se muodostaa jatkumon tarpeen, jossa vuoden 2026 talousarvio on muuttunut suunnanmuutosbudjetiksi. Olemme reagoineet tiedossa olevaan tulonalenemaan ja teemme sitä asteittain. Ensi vuoden budjetti on tasapainoinen, Pitkäniemi jatkoi.
Kaupunginjohtajan mukaan yhdessä toimialojen kanssa on karsittu rönsyjä, jonka ansiosta on päästy viime vuosien voimakkaan menokasvun sijasta noin 1,7 prosentin kasvuun.
– Veroprosentteihin ei myöskään esitetä korotuksia. Olemme pala palalta lähteneet haukkaamaan tasapainotustarvetta, jonka jatko-osa todennäköisesti nähdään ensi keväänä. Olemme ehkä kasvaneet vähän liian suureksi hyvien vuosien aikana, Pitkäniemi sanoi.
Kaupunginjohtaja Jani Pitkäniemi (taustalla) sekä sivistysjohtaja Sari Gustafsson (vas.), apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz ja rahoitusjohtaja Henrik Rainio esittelivät Porvoon ensi vuoden talousarviota ja vuosien 2026–2028 taloussuunnittelmaa paikallismedialle.
Marko Wahlström
Ostopalveluissa tiukka kulukuri
Rahoitusjohtaja teki kesällä tiukan talousarviokehyksen, jonka kaupunginhallitus hyväksyi kesäkuussa. Kehyksen lähtökohtana oli 1,0 prosentin menokasvu.
– Kaikki toimialat ovat laatineet budjettiesityksensä sen puitteissa.
Tiukasta menokurista huolimatta asukkaiden kohtaamaan palvelutasoon ei ole tehty kaupunginjohtajan mukaan heikennyksiä
– Vähennykset näkyvät etenkin palveluiden ja aineellisten tarvikkeiden ostoissa. Myöskään avustuksiin ei esitetä kasvua. Henkilöstön määrä on tullut jonkin verran alas. Huolimatta isoista palkankorotuspaineista, henkilöstömenot ovat kasvaneet suhteellisen maltillisesti.
Talousarvio ei sisällä isompia henkilöstöpoliittisia linjauksia.
– Joitakin lisäpanostuksia on sisällytetty sellaisiin palveluihin, joissa olemme olleet ahtaalla. Rakennusvalvontaan esitetään yhtä lupakäsittelijää, koska siellä on aitoa ruuhkaa. Lisäksi liikuntapaikkasuunnitteluun on ehdotettu määräaikaista resurssia ja kotopalveluihin esitetään lisäpanostusta tulevaa kaupunkistrategiaakin ajatellen.
Porvoon kaupungin henkilöstömäärän arvioidaan olevan ensi vuonna 2 181.
Myös infravelka syö investointipottia
Ensi vuoden talousarvio perustuu olemassaolevaan kaupunkistrategiaan.
– Johdonmukaisesti viemme eteenpäin isoja kehittämishankkeita, joita viime vuosina on päätetty.
Isot kärkihankkeet eli Kokonniemen liikuntakeskus ja Gammelbackan kehittämishanke Peipon uuden koulun rakentamisen myötä lohkaisevat ensi vuoden 49 miljoonan euron investointipotista leijonanosan.
– Koko neljän vuoden valtuustokauden investointisumma on noin 200 miljoonaa euroa, mikä on iso summa, Pitkäniemi sanoi.
Kaupunginjohtajan mukaan käyttötalouden trimmaamisen ja kaupungin alhaisen velkatason ansiosta Porvoolla on pelivaraa myös jatkossa, kun toimitaan viisaasti.
– Kaupungilla on myös melko paljon niinsanottua infravelkaa. Rahaa menee muun muassa siltojen ja rantamuurin kunnostamiseen, uusien asuinalueiden pohjustamiseen, teiden päällystämiseen ja puistoalueiden hoitoon.
Alkamassa ovat myös Eestinmäen päiväkodin ja Hinthaaran sivistyskeskuksen isot perusparannukset.
Mieluummin pala palalta kuin liian aikaisin
Ensi vuoden talousarvioesitys iso askel kohti seuraavaa vaihetta eli ensi kevättä.
– Silloin alamme laajemmin miettiä, mitä olemme syöneet ja mitä pitäisi syödä vähemmän. Tämä on oikeankokoinen retki tähän kohtaan, koska yritämme koko ajan käyttää viimeisintä näkemystä tulopuolen kehittymisestä, Pitkäniemi sanoi.
Kaupunki saa ensi vuoden maaliskuussa nykyistä parempaa tietoa siitä, miten yhteisövero lähivuosina kehittyy.
– Ei kannata liian aikaisin tehdä kaikkia päätöksiä, vaan katsoa pala palalta, jotta osataan tehdä oikeita ja järkeviä päätöksiä. On selvää, että meillä on remonttia edessä ja laajempaa vakautustarvetta.
Yhteisövero on tällä hetkellä epävakaa. Kunnallisvero, joka on kaupungin primääritulonlähde, kehittyy hyvin, mutta painoarvoltaan suuri yhteisövero sotkee kaupunkikonsernin talouden tasapainoa.
– Seuraavassa vaiheessa meidän pitää osata rakentaa sellainen taloudenhallintamalli, jossa emme ajaudu useamman kymmenen miljoonan euron alamäkiin heti uudelleen. Kaupungin palvelutuotanto on luonteeltaan vakaata. Tähtäämme siihen, että sinne ei tule äkillisiä iskuja ympäriltä.
– Paineita on myös verotuksen kiristämiselle, jos emme pysty sopeuttamaan käyttötalousmenoja ja jaksottamaan investointeja heikkenevän tulokehityksen edellyttämällä tavalla, rahoitusjohtaja Henrik Rainio sanoi.
Marko Wahlström
Talousarvion taustalla maltillinen menokehitys
Rahoitusjohtaja Henrik Rainio muistutti, että kaupungin toimintaympäristössä on tapahtunut viime vuosina isoja muutoksia (sote-uudistus ja TE-palvelut).
– Nyt on rauhallisempaa, mutta toimintaympäristössä tapahtuu aina joitain muutoksia. Kaupunkikehitykseen vaikuttaa uusi rakentamislaki ja alueidenkäyttölaki sekä kasvun ja oppimisen toimialalla oppimisen tuen uudistuksen, joita vielä toimeenpannaan.
Tulevan talousarviovuoden lukuihin vaikuttavia isoja teemoja ovat yhteisöveron aleneminen, Taidetehtaan toimintamallin muutos ja sote-kiinteistöjen yhtiöittäminen.
– Talousarvion taustalla meillä on varsin maltillinen menokehitys verrattuna maamme muihin kuntiin. Elinvoimassa menojen kasvu on suhteellisesti suurinta, Rainio jatkoi.
Yhteisöveron heikentyminen johtuu Kilpilahden alueen yritysten, käytännössä Neste Oyj:n heikentyneestä tuloksesta. Yhteisöverot tulevat kahden vuoden viiveellä sekä iskevät Porvoon kaupunkiin osittain ensi vuonna ja vielä vahvemmin vuonna 2027.
– Siitä huolimatta menojen taso meillä muihin kaupunkeihin verrattuna on maan kärkipäässä. Isosta investointitahdista johtuen lainakantamme kääntyy kasvuun. Investointipyrähdyksen jälkeen tarvitaan maltillisempi jakso, Rainio kertoo.
Porvoon lainakanta tulee olemaan tämän vuoden lopussa noin 50 miljoonaa euroa, mikä on maamme 21 suurimman kaupungin joukossa toiseksi alhaisin Salon jälkeen ja selvästi alle maamme kuntien keskiarvon.
– Meillä on varaa investoida, mutta käyttötalouden pitää olla kunnossa, jotta saamme pelivaraa, Rainio sanoi.
Ensi vuoden talousarvioehdotuksessa kaupungin lainakanta olisi vuoden lopussa 64,4 miljoonaa euroa eli 1 240 euroa asukasta kohti.
– Lainakannan kasvu tarkoittaa myös korkomenojen kasvua, mikä on haasteena jatkossa. Tällä korkotasolla muutos ei toki ole dramaattinen, Jani Pitkäniemi kommentoi.
Porvoossa keskimääräistä parempia kunnallisveron maksajia
Tuloveroprosentti pysyy samana kuin tänä vuonna eli 7,10 prosentissa.
– Jos talouden vakauttaminen parina seuraavana vuotena ei onnistu, tarkoittanee se painetta kunnallis- tai kiinteistöveroprosenttien suuntaan tai muihin maksutulovaihtoehtoihin, Rainio jatkoi.
Porvoo on tällä hetkellä tuloveroprosenttien vertailussa Uudenmaan kuntien keskiarvon paremmalla puolella.
– Pääkaupunkiseutua ja Sipoota voi katsoa vähän kateellisena: matalammallakin veroprosentilla kyetään palveluita kunnissa järjestämään, Rainio sanoi.
Kunnallisvero kasvaa tasaisesti väkimäärän kasvaessa ja palkkojen nousun myötä.
– Se muodostaa puolet kaupungin tulopohjasta, ja meillä on jatkossakin keskimääräistä parempia kunnallisveron maksajia, Rainio arvioi.
Porvoon kaupunki sai vuosina 2021–2022 huikeita yhteisöverotuottoja. Koronavuosina tulovirtaa kasvattivat myös valtionosuuksien korotukset.
– Yhteisöveron tuotto tulee tänä vuonna olemaan noin 38 miljoonaa euroa. Ensi vuonna se olisi tippumassa Verohallinnon ennakkotiedon mukaan noin 26 miljoonaan euroon. Vuosina 2027 ja 2028 yhteisövero tippuu noin 11–12 miljoonaan euroon. Iso kysymys on elpyykö se ja millä tahdilla, Rainio jatkoi.
Rahoitusjohtajan mukaan kaupungin talouden kannalta yksittäinen vuosi voi mennä tuloksellisesti "joitakin miljoonia" miinukselle.
– Vuosi 2027 näyttää - 15 miljoonaa euroa alijäämäiseltä, mikä on hurja luku. Silloin alkavat olla vanhat ylijäämät syöty ja tarvitaan vakauttamisohjelmaa.
Rainion mukaan valtiolta ei ole odottavissa vetoapua kunnille lähivuosien aikana – pikemmin päinvastoin.
– Valmisteilla oleva valtionosuusuudistus uhkaa leikata Porvoolta noin 10 miljoonaa euroa vuositasolla, hän sanoi.
Sivistysjohtaja Sari Gustafsson iloitsi siitä, että Kasvun ja oppimisen toimiala pääsi asetettuun budjettikehykseen.
Marko Wahlström
Mammuttitoimiala pysyi budjettikehyksessä
Kasvun ja oppimisen yksikkö on kaupungin mammuttitoimiala, joka edustaa lakisääteisiä peruspalveluita, joita ovat oppivelvollisuus ja subjektiivinen päivähoito-oikeus. Mammutti työllistää noin 1 400 henkilöä.
– Pääsimme budjettikehykseen eli kustannukset nousevat vain yhden prosentin. Olemme liudentaneet ja loiventaneet yli kaksi miljoonaa euroa, mikä on tarkoittanut niinkutsutusti kaikkien kivien kääntämistä, sivistysjohtaja Sari Gustafsson iloitsi.
Lasten määrä Porvoossa vähenee tulevien vuosien aikana.
– Se on jo tänä syksynä yli 120 lasta vähemmän. Jokainen lapsi maksaa meille 8 000–12 000 euroa, Gustafsson jatkoi.
Kasvun ja oppimisen toimialalta vähenee yli 20 vakanssia. Viime vuonna väheni 11 tehtävää.
– Se, että rakenteita uudistetaan, tarkoittaa strategista myös henkilöstösuunnittelua.
Porvoon kaupunki on investoinut kaikista Suomen kunnista eniten peruspalveluihin viimeisen 10 vuoden aikana.
– Se tarkoittaa sitä, että tilanne on oikein hyvä loppuhuipentuma. Meillä on hyvä tulevaisuus, kun ei ole niin paljon tarpeita enää, Gustafsson uskoi.
Hänen mukaan sivistyskeskusten tiloja on tarkoitus hyödyntää monipuolisesti muun muassa urheiluseurojen, harrastusryhmien ja kansalaisopiston käyttöön.
– Tulevina vuosina lasten määrä tulee vähenemään noin 700:lla, mikä vastaa noin kahta keskikokoista koulua. Emme tee äkkijarrutusta, vaan ennakoimme tilanteen.
Työllisyyspalveluita ja kotouttamista
Elinvoima-yksikön osalta kuluva vuosi on sujunut Porvoon työllisyysalueen palveluiden käynnistämisen merkeissä.
– Suhdannetilanne heijastuu työttömien määrään aika voimakkaasti tällä hetkellä. Ensi vuoden aikana tiivistämme yritysten kanssa käytävää vuoropuhelua sekä pyrimme löytämään vielä paremman kohtaannon työttömien ja avoimien työpaikkojen välillä. Nuorisotyöttömyys on myös asia, johon tulemme panostamaan, apulaiskaupunginjohtaja Fredrick von Schoultz kertoi.
Kotoutumispalvelut palvelut ovat keskeisessä asemassa. Porvoossa on eniten maahanmuuttajia Ukrainasta, Serbiasta, Syyriasta ja Kongosta sekä Aasian maista.
– Viimeisten vuosien aikana Porvoon väestön nettolisäys on tullut maahanmuutosta. Tänne muuttavat pitää saada integroitua yhteiskuntaan hyvin, jotta yritykset saavat heistä työvoimaa.
Kotoutumiskoulutuksia kaupunki järjestää kansalaisopistossa, jossa on alkanut kymmenes ryhmä.
– Tänä vuonna emme saaneet yhtään kiintiöpakolaista, vaikka olimme siihen varautunut. Ensi vuodelle näyttää siltä, että olemme saamassa 50 kiintiöpakolaista, von Schoultz jatkoi.
Kulttuuri- ja kongressikeskus Taidetehtaan toimintamalli tulee muuttumaan niin, että Visit Porvoo -yksikkö ottaa hallinnollisen päävastuun. Kaupungin tytäryhtiö Porvoo Event Factory Oy jatkaa Taidetehtaan myynti- ja tapahtumatuotantoyhtiönä.
Arkisto/Porvoon kaupunki
Taidetehtaan toimintamalli muuttuu
Iso asia on Taidetehtaan toimintamallin muutos.
– Päävastuu siirtyy Porvoo Event Factory Oy:ltä (kaupungin tytäryhtiö) Visit Porvoo -yksikköön. Näin Taidetehtaan vuokrat kohdistuvat lähes kokonaisuudessaan elinvoiman toimialaan.
Porvoo Event Factory Oy keskittyy jatkossakin kaupallisten kulttuuritapahtumien ja yritystilaisuuksien myyntityöhön.
– Yhtiö vuokraa Taidetehtaan tiloja ainoastaan niiltä osin kuin on saanut niitä myytyä. Tämä tarkoittaa sitä, että elinvoiman toimiala pystyy jatkossa tarjoamaan Taidetehtaan tiloja kolmannelle sektorille halvempaan hintaan. Tapahtumat tuovat sisältöä ja elämää porvoolaisille.
– Kaupunki maksaa tiloista samaa vuokraa – on talo tyhjä ja täynnä erinäisiä tapahtumia, von Schoultz jatkoi.
Myrskylän kunta on liittymässä takaisin Porvoon seudun Taideoppilaitoksen (taidekoulu ja musiikkiopisto) toimintaan vuodenvaihteesta alkaen.
– Vapaa-aikapalveluissa on poikkeuksellisen paljon hankkeita, jotka on toteutettu ulkopuolisella rahoituksella, kuten muun muassa nuorten paja- ja mopotoimintaa sekä Gammelbackan yhteisöllisyyshanke (muun muassa kansalaisraadin pilotointi).
– Iso asia vapaa-aikapalveluille tulee olemaan kirjastojen hoitopalveluiden siirto väistötiloihin Gammelbackan monitoimitalosta, kun se puretaan uuden Peipon koulun tilalta. Kokonniemen liikuntakeskus -hanke etenee tällä hetkellä suunnitelmien mukaisesti, von Schoultz jatkoi.
Kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgrenin mukaan Porvoossa tapahtuva asuntorakentamisen buumi on mahdollista pitkäjänteisen kehitystyön seurauksena.
Marko Wahlström
Korjausrakentamista ja joukkoliikennettä
Kaupungin toimintaympäristössä tapahtuu paljon muutoksia erilaisten lakimuutosten myötä (alueidenkäyttö-, lunastus-, rakentamis-, yhdyskuntarakentamis- ja yhdyskuntakehittämislaki), joista osa astuu voimaan vuoden 2026 aikana.
– Tämä tarkoittaa sitä, että meidän pitää oppia uutta ja kouluttautua sekä osata myös palvella asiakkaita uudella tavalla, kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren sanoi.
Porvoo on säilyttänyt vetovoimaisuutensa.
– Se on hyvin erikoista maamme kuntakentässä, kun rakentaminen on alakuloista, eikä asuntorakentaminen kaikille osa-alueilla vedä. Porvoossa tämä on mahdollista pitkäjänteisen työn ansiota.
Ensi vuonna Porvoolla on edessä korjausrakentamista.
– Meillä on muun muassa siltoja ja muuta infrastruktuuria, joista tulee pitää huolta. Kokonniemen infra on näkyvin ja rahallisesti merkittävä kokonaisuus.
Aleksanterinkadun sillan vesieristeiden korjaus on kytketty Läntisen Aleksanterin- ja Taidetehtaan rantakadun risteyksen rakentamiseen. Kaupunki selvittää parhaillaan erilaisia vaihtoehtoja, kuten kiertoliittymää.
– Rakennustyöt tehdään ensi kesän aikana, jotta risteysalue on valmis K-Korttelin valmistuessa vuonna 2027. Aleksanterinkadun silta on pois käytöstä ainakin noin kuuden viikon ajan, Mollgren jatkoi.
Ensi vuoden investointilistaan kuuluu myös itärannan rantamuurin korjaustyö.
– Porvoon Puistokatu on isoimpia kokonaisuuksia, joissa on myös edistytty juuri hyväksytyn asemakaava- ja tavoiteohjelman mukaisesti. Ensimmäinen tonttikin (ABC-liikenneasema) on myyty, Mollgren kertoi.
Kaupungin osayleiskaavaehdotuksen luonnos valmistuu tänä syksynä.
– Joukkoliikennejärjestelmä vaatii jatkuvaa kehittämistä. Tavoitteenamme on lisätä ensi vuonna matkustajamääriä huomattavasti nykyiseen verrattuna, Mollgren jatkoi.
Aleksanterinkadun sillan vesieristeiden korjaus näkyy katukuvassa ensi vuonna. Samalla uusitaan Läntisen Aleksanterinkadun ja Taidetehtaan rantakadun risteysalue vuonna 2027 valmistuvan K-Korttelin odotettavissa olevan liikennemäärän lisääntymisen johdosta.
Arkisto/Porvoon kaupunki
Kaupungin täytyy elää ajassa
Kaupunginjohtaja muistutti, että talousarvio on tehty tilanteessa, jossa tiedossa on tulojen voimakas heikkeneminen ja nykyisen henkilöstön eläköitymisaalto.
– Strategiseen henkilöstösuunnitteluun ollaan panostettu ja tullaan panostamaan huomattavasti enemmän. Meidän pitää pystyä koko ajan kehittämään osaamistamme ajan vaateiden mukaiseksi, olla tehokkaita ja turvata osaava henkilöstö.
Budjetti on myös silta seuraavaan kaupunkistrategiaan.
– Silloin, kun menee taloudellisesti haastavammin, meidän pitää tehdä mahdollisimman hyviä valintoja suhteessa tulevaisuuteen. Emme voi sammuttaa valoja, Jani Pitkäniemi sanoi.
Kaupunginjohtaja korosti, että budjetti sisältää valtavan määrän ilon aiheita, vaikka talouden raamitus antaa vähän liian synkänkin kuvan.
– Ensi vuoden palvelutaso Porvoossa on valtavan hyvä, mikä jatkuu seuraavinakin vuosina. Tulevaisuutta rakennamme hyvillä investoinneilla ja verotuksen korotuspaineet on pyritty pitämään alhaisena.
Kaupunginjohtaja julkisti talousarvioesityksensä torstaina 22.10. Kaupunginhallitus kävi yleiskeskustelun vuoden 2026 talousarviosta ja vuosien 2026–2028 taloussuunnitelmasta kokouksessaan viime maanantaina ja jatkaa asian käsittelyä seuraavassa kokouksessaan maanantaina 3.11. Kaupunginvaltuuston on tarkoitus päättää talousarviosta marraskuussa.
– Porvoo on suomalaisessa kuntakentässä menestyjien joukossa, jossa haluamme pysyä ja teemme sen eteen asioita. Meillä on monelta osin asiat erittäin hyvin ja teemme parhaamme, että jatkossa vielä paremmin, Pitkäniemi viestitti.
FAKTA
Talouden tunnuslukuja talousarviossa 2026
Menot:
» Yhteensä 265,7 miljoonaa euroa
» Kasvun ja oppimisen toimiala: 131 miljoonaa euroa
» Konsernipalvelujen toimiala: 47 miljoonaa euroa
» Elinvoiman toimiala: 48 miljoonaa euroa
» Kaupunkikehityksen toimiala: 33 miljoonaa euroa
Tulot:
» Verotulot: 147 miljoonaa euroa
» Valtionosuudet: 51 miljoonaa euroa
» Myynti- ja maksutulot: 23 miljoonaa euroa
» Muut tulot: 61 miljoonaa euroa
Tunnuslukuja:
» Lainakanta 64,4 miljoonaa euroa
» Lainakanta 1 240 euroa/asukas
» Nettoinvestoinnit 49 miljoonaa euroa
» Vuosikate/poistot 94 prosenttia
» Tilikauden tulos - 0,4 miljoonaa euroa
» Tuloveroprosentti 7,1
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot