Viikon kysymys
A-
A+
Suomessa on käynnistynyt historiallisen laaja hanke, joka keskittyy vesin tilan parantamiseen. Porvoonjoki on yksi sen kärkikohteista. Porvoonjoella on maine Suomen likaviemärinä, mutta onko joki maineensa ansainnut? Kävimme joella Juha Niemen kanssa, joka koordinoi kunnostustoimia Porvoonjoella. Lue, mitä mieltä hän on Porvoonjoella uimisesta ja joesta saadun saaliin syömisestä. –merja
PORVOO Strömsbergin koski kohisee ja vyöryy sulamisvesien voimasta. Juha Niemi laskeutuu Porvoonjoen rantaan ja kumartuu mittari kädessään veden ylle.
– Tähän aikaan vuodesta metsistä ja pelloilta valuu runsaasti ravinteita ja kiintoainetta jokeen, ja lopulta ne päätyvät merialueille, Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry:n toiminnanjohtaja selostaa ja upottaa anturin sameaan veteen.
Mittareilla voidaan seurata veden laatua reaaliajassa. Kuohujen keskellä veden happipitoisuus näyttää erinomaiselta, mutta jotain ikävääkin paljastuu:
– Mittarista näkee, että Porvoonjoessa virtaa paljon kiintoaineita ja jätevesiä, Niemi tokaisee.
Juha Niemi ja Sanni Lehtimäki veivät Itäväylän tutustumaan Porvoonjoen tilaan. – Kalat ja pohjaeläimet alkavat voida jo aika hyvin ja veden laadussa mennään hitaasti eteenpäin, Niemi kertoo.
Merja Forsman
Juha Niemi seuraa säännöllisesti Porvoonjoen tilaa. Mittari kertoo, että tällä hetkellä vedessä on paljon kiintoaineita ja jätevesiä.
Merja Forsman
Porvoonjoki on yksi suurhankkeen kärkikohteista
Suomessa on käynnistynyt historiallisen suuri vesistöjä kunnostava ACWA LIFE -hanke. Sen tavoitteena on vähentää virtavesiin ja lopulta Itämereen päätyvien ravinteiden ja muiden haitta-aineiden määrää.
Hankkeeseen on valittu viisi kohdetta eri puolilta maata, ja yksi niistä on Etelä-Suomen likaviemäriksikin kutsuttu Porvoonjoki.
Porvoonjokea pidetään erityisen likaisena, koska siihen johdetaan jätevedet Lahden, Orimattilan ja Nastolan vedenpuhdistamoista.
– Vaikka jätevedet on puhdistettu, ovathan ne aika tujua tavaraa edelleen, kun niitä vertaa luonnonvesiin. Niissä on mukana paljon haitta-aineita ja bakteereita, Niemi kuvailee.
Lisäksi Porvoonjokea kuormittavat metsistä ja pelloilta valuvat ravinteet, hulevedet ja muoviroskat.
ACWA LIFE -hankkeen aikana seurataan erityisen tarkkaan erilaisten toimenpiteiden vaikutusta Porvoonjoen veden laatuun.
Merja Forsman
Porvoonjoen kunto on ottanut pitkän loikan parempaan
Porvoonjoen veden kuntoa ei siis voi juuri kehua, mutta hyviäkin uutisia on: viimeisen 20 vuoden aikana joen kunto on parantunut merkittävästi.
– Olen nähnyt jopa silmämääräisesti muutoksen parempaan, Niemi kertoo.
1980-luvulla Porvoonjoen tilanne oli pahimmillaan, kun jätevedet päästettiin virtaan lähes puhdistamattomina. Niemen mukaan siitä on otettu jo pitkä loikka parempaan, ja joen tila kohenee koko ajan.
– Kalat ja pohjaeläimet alkavat voida jo aika hyvin ja veden laadussa mennään hitaasti eteenpäin. Silti Porvoonjokeen kohdistuva haja- ja pistekuormitus on edelleen liian suurta, Niemi sanoo.
Hajakuormituksella tarkoitetaan kaikkea sitä, mitä valuu pelloilta, karjataloudesta, metsistä ja kaduilta vesiin. Pistekuormitus taas sitä, mikä tulee yksittäisestä teollisuuslaitokselta ja jätevedenpuhdistamosta.
ACWA LIFE -hankkeessa paneudutaan etenkin ensimmäisen kuormituksen vähentämiseen.
– Jätevedenpuhdistamoiden toiminta tehostuu sitä mukaa, kun lupaehtoja tiukennetaan ja markkinoille tulee uutta käyttökelpoista ja kustannustehokasta tekniikkaa, Niemi kertoo.
Juha Niemi on työskennellyt Itä-Uudenmaan ja Porvoonjoen vesien- ja ilmansuojelu ry:ssä 20 vuotta. Sinä aikana Porvoonjoen tila on kohentunut huomattavasti, silti parannettavaa on vielä paljon.
Merja Forsman
Ennallistamista, kunnostusta, kosteikkojen perustamista ja viestintää
Alkuvuodesta startannut ACWA LIFE -hanke kestää kahdeksan vuotta. Vaikka aikaa on, tekemistä vasta onkin.
Hankkeen aikana on tarkoitus muun muassa ennallistaa soita ja tukkia niistä lähteviä ojia, kunnostaa koskialueita ja pienempiä puroja sekä parantaa peltojen kasvukuntoa ja perustaa uusia kosteikkoja peltojen lähistölle.
– Yleensä metsä, joka voi hyvin ja pelto, joka tuottaa satoa, ovat myös vesistölle eduksi. Meillä on maanomistajien kanssa yhteinen tavoite, ja monet maanomistajat ovat jo ottaneet meihin päin yhteyttä ja esittäneet omiakin ideoitaan, Niemi iloitsee.
Hankkeessa selvitetään myös, mistä hulevesiuomista tulee eniten haitta-aineita sekä roskia, ja miten niitä voi vähentää.
Työ vaatii yhteistyötä eri järjestöjen, kuntien ja maan- ja metsänomistajien kanssa.
– Uskon, että kun saamme esimerkkitapauksia toteutettua ja viestiä levitettyä, tästä poikii lisää hyvää, Niemi sanoo.
Muoviroskat ja myrkyllisiä yhteisteitä ja muovia sisältävät tupakantumpit eivät kuulu luontoon.
Merja Forsman
Luonnonvedessä on aina riskinsä
Strömsbergin koskelle laskeutuu kalastaja virveli kädessään. Paikka on kalamiesten suosiossa. Valitettavasti paikan suosio näkyy myös roskien määrässä.
Niemi ja mukaan tullut harjoittelija Sanni Lehtimäki eivät voi ohittaa roskia poimimatta niitä talteen.
Porvoonjoki on kauttaaltaan suosittu kalastuskohde, ja sen kunnostaminen parantaa myös kalojen elinolosuhteita.
Strömsbergin koski on suosittu kalapaikka.
Merja Forsman
– Porvoonjoen kaloja on aina pidetty syömäkelpoisina. Niissä ei enää ole juurikaan makuhaittoja, mutta toisaalta on löydetty yhdisteitä, joita on isojakin määriä. Sanoisin, että kalojen terveysvaikutukset ylittävät kuitenkin haittavaikutukset, Niemi lohduttaa.
Hänen jaloissaan makaa putkilo, jossa on Porvoonjoesta nostettua vettä. Vesi on samean keltaista. Herää ikuisuuskysymys Vanhan Porvoon läheisyydessä sijaitsevan Maarin uimarannan palauttamisesta. Mitä mieltä Niemi on, pitäisikö uimaranta palauttaa?
– Eihän tuo kovin houkutteleva uintikohde ole, mutta kuten kaikissa luonnonvesissä, uida voi, kunhan ei juo vettä. Porvoonjoen alaosa täyttää kyllä indikaattoribakteereissa mitattuna pääsääntöisesti uimaveden laatuvaatimukset. Jokaisessa luonnonvedessä on aina riskinsä – kirkkaimmankin tunturipuron yläjuoksulle on voinut kuolla poro, hän sanoo diplomaattisesti.
Mutta uisiko hän itse Porvoonjoessa?
– En, vesi on minulle liian kylmää. On siinä myös niin paljon haitta-aineita ja bakteereita ja sellaistakin, josta ei vielä tiedetä. Porvoonjoki on esimerkiksi todettu yhdeksi Suomen PFAS-yhdisteiden hot spoteista, hän selittää.
Porvoonjoella on ikävä maine Suomen likaviemärinä. Valtakunnallisessa hankkeessa pyritään nostamaan Porvoonjoen kunto välttävästä hyväksi.
Merja Forsman
Yhden asian Niemi kuitenkin haluaa oikoa: veden sameus ei kerro välttämättä sen turvallisuudesta.
– Kesäisin, kun vettä on vähän ja se on kirkkaampaa, luullaan usein, että vesi on puhtaampaa, mutta silloin suurempi osa Porvoonjoen vedestä on puhdistettua jätevettä. Ennemminkin uisin silloin, kun vettä on paljon, Niemi vinkkaa.
MERJA FORSMAN
ACWA LIFE -HANKE
» Parantaa Suomen vesien tilaa maalta merelle kehittämällä valuma-aluesuunnittelua ja siihen perustuvia toimia.
» Myönnetty rahoitusta Euroopan unionin LIFE-ohjelmasta. Kokonaisbudjetti on vajaa 28 miljoonaa euroa, josta EU:n rahoitusosuus on 60 %.
» Käynnistyi 2026 ja kestää 8 vuotta
» Toteutetaan konkreettisia vesien tilaa parantavia toimia viidellä demonstraatioalueella: Porvoonjoen, Mynälahden, Laihianjoen ja Temmesjoen valuma-alueilla ja Virtasalmi-Joroisen kalatalousalueella.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot