Itäi­sel­lä Uu­del­la­maal­la asu­vil­la on kä­den ulot­tu­vil­la upei­ta ja kiin­nos­ta­via ret­ki­koh­tei­ta. Maa­kun­nan si­säl­lä ja sen ra­jo­jen ul­ko­puo­lel­la va­jaan tun­nin mat­kan pääs­sä voi ret­keil­lä, pa­ti­koi­da, fil­la­roi­da ja tu­tus­tua his­to­ri­al­li­siin koh­tei­siin. Nä­ke­mis­tä, ko­ke­mis­ta ja te­ke­mis­tä riit­tää.

Verlan tehdasmuseo ulkopäin kuvattuna.

Timo Hirvi

Ver­lan teh­das­mu­seo, maa­il­man­pe­rin­tö­koh­de

Ver­lan tun­nel­mal­li­nen teh­das­ky­lä on ai­noa met­sä­te­ol­li­suu­den koh­de UNES­COn maa­il­man­pe­rin­tö­lis­tal­la. Ver­la ni­met­tiin maa­il­man­pe­rin­tö­koh­teek­si, sil­lä se on ai­nut­laa­tui­nen ja kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ti mer­kit­tä­vä vuo­si­sa­dan vaih­teen te­ol­li­suus­mil­jöö. Ver­lan teh­das­ky­läs­sä on ai­to men­neen ajan fii­lis, joka vie kä­vi­jän met­sä­te­ol­li­suu­den al­ku­juu­ril­le. Mil­lais­ta oli­kaan sen ajan työn­te­ko ja elä­män­me­no teh­das­ky­läs­sä? Teh­taan van­ho­jen ko­nei­den ää­rel­lä näet puu­pah­vin val­mis­tuk­sen vai­heet, ja koko alu­een ym­pä­ris­tö hen­kii van­han met­sä­te­ol­li­suu­den mei­nin­kiä. Teh­das­mu­se­os­sa jär­jes­te­tään noin tun­nin kes­tä­vät opas­tus­kier­rok­sen ta­sa­tun­nein. Ver­lan pää­ra­ken­nuk­ses­sa Pat­ruu­nan py­tin­gis­sä toi­mii uu­si ra­vin­to­la. Park­ki­pai­kan lä­hei­syy­des­sä voi myös näh­dä kal­li­o­maa­lauk­sia.

Ver­lan­tie 295, 47850 Ver­la.

Radansuun reitti sisältää pitkiä pitkospuuosuuksia.

Visit Lahti

Pit­kos­pui­ta pit­kin Ii­tis­sä

Ra­dan­suun luon­to­pol­ku on help­po­kul­kui­nen, vaih­te­le­vas­sa maas­tos­sa kul­ke­va hy­vin mer­kit­ty kah­dek­san ki­lo­met­rin ren­gas­reit­ti Ii­tin Ra­dan­suun ky­län mai­se­mis­sa. Rei­tin var­rel­la voit naut­tia kah­den jär­ven ran­ta­mai­se­mis­ta, kal­li­o­met­sis­tä ja lin­tu­ruo­vi­kois­ta. Vä­lil­lä voit kul­kea idyl­lis­tä ky­län­rait­tia pit­kin. Ui­maan­kin pää­see, jos tu­lee pa­ti­koi­des­sa kuu­ma. Puo­li­mat­kas­sa voit le­puut­taa Kal­mu­saa­ren laa­vul­la. Laa­vul­la on nuo­ti­o­paik­ka ja kom­pos­ti­ves­sa. Ret­ken voi aloit­taa joko Ra­dan­suun Ura­jär­ven ui­ma­ran­nal­ta tai Poh­jan­mä­en ve­ne­ran­nal­ta. Po­lun voi kier­tää mo­lem­piin suun­tiin. Mat­kan var­rel­la voi pii­pah­taa myös sym­paat­ti­ses­sa ky­lä­kau­pas­sa. Reit­ti on mel­ko help­po­kul­kui­nen ja si­säl­tää pit­kiä pit­kos­puu­o­suuk­sia.

Ui­ma­rin­tie 7, Iit­ti.

Iitin Hiidenvuori kohoaa jopa 60 metrin korkeuteen Kymijoen pinnasta.

Visit Lahti

Val­loi­ta mui­nais­lin­na hii­den ja­lan­jäl­jis­sä

Ih­mi­nen on luul­ta­vas­ti ihail­lut Hii­den­vuo­rel­ta avau­tu­via mai­se­mia Ii­tin Hii­den­saa­res­sa jo tu­han­sien vuo­sien ajan. Vuo­ri on­kin säi­ly­nyt hui­ke­an kor­ke­a­na jää­kau­den ku­lu­tuk­ses­ta huo­li­mat­ta. Hii­den­vuo­ri ko­ho­aa kor­keim­mil­laan jopa 60 met­rin kor­keu­teen Ky­mi­jo­en pin­nas­ta mi­tat­tu­na. Sin­ne kii­pe­ä­mäl­lä vuo­ren val­loit­ta­ja pää­see ihai­le­maan kau­nis­ta luon­to­mai­se­maa lin­tu­pers­pek­tii­vis­tä pui­den lat­vo­jen ylä­puo­lel­ta. Hii­den­vuo­rel­la jär­jes­te­tään myös pe­rin­tei­nen yö­kon­sert­ti. Hii­den­vuo­ren upeis­sa mai­se­mis­sa lau­la­vat tänä vuon­na 13.6. klo 23.00 al­ka­en sop­raa­no Tuu­li Lin­de­berg ja te­no­ri Tuo­mas Ka­ta­ja­la. Hei­tä sä­es­tää pi­a­nis­ti Lau­ra Mik­ko­la. Sa­teen sat­tu­es­sa kon­sert­ti pi­de­tään Sau­kon­kal­li­on la­val­la. Hii­den­vuo­ri ei ole es­tee­tön. Bus­si­kul­je­tuk­sia Kou­vo­las­ta ja Kau­sa­las­ta.

Hii­den­vuo­ren­tie 587, 47610 Kou­vo­la. Läh­de: Vi­sit­Lah­ti.

Sipoonkorven kansallispuiston lajeja ja luontotyyppejä pyritään suojelemaan uuden järjestyssäännön turvin. Kuva Byabäckenin laaksosta.

Arkisto/Jussi Helimäki/Metsähallitus

Pe­rin­ne­mai­se­maa Si­poon­kor­ves­sa

Si­pool­la on pal­jon tar­jot­ta­vaa luon­no­nys­tä­väl­le. Si­poon­kor­ven kan­sal­lis­puis­to muo­dos­tuu eri­lai­sis­ta met­sis­tä, sois­ta, kal­li­ois­ta ja pie­nis­tä ve­sis­töis­tä. Tär­kein näh­tä­vyys alu­eel­la on tun­ne­tus­ti By­a­bäc­ke­nin laak­son upea pe­rin­ne­mai­se­ma. Sen kes­kel­lä kie­mur­te­lee joki, jota ym­pä­röi­vät pel­lot ja lai­dun­ne­tut nii­tyt. Kan­sal­lis­puis­tos­sa kul­kee lu­kui­sia ly­hyi­tä reit­te­jä, joi­ta kul­ke­mal­la voi tu­tus­tua mo­ni­puo­li­ses­ti Si­poon­kor­ven alu­ee­seen. Si­poon­kor­ven kan­sal­lis­puis­tos­sa on myös es­tee­tön reit­ti. Päi­vä­rei­teil­lä va­el­ta­es­sa voi py­säh­tyä tau­ko­pai­koil­le, joi­ta on ri­po­tel­tu pit­kin alu­et­ta. Tal­vel­la alu­eel­la kul­kee hiih­to­la­tu­ja.

Si­poon­kor­ven kan­sal­lis­puis­ton alu­eel­la on mon­ta pai­koi­tu­sa­lu­et­ta.

Suomenlinnan bastioni on viisikulmion muotoinen.

Jaakko Kemppainen

Suok­ki on Lo­vii­san Svart­hol­man si­sar­lin­noi­tus Hel­sin­gis­sä

Suo­men­lin­nan me­ri­lin­noi­tuk­sen hy­vin säi­ly­nyt so­ti­la­sark­ki­teh­tuu­ri on tun­nus­tet­tu osak­si maa­il­man­pe­rin­töä. Kuu­den lin­noi­te­tun saa­ren ker­ros­tu­mat ker­to­vat Ruot­sin ku­nin­gas­kun­nan, Ve­nä­jän kei­sa­ri­kun­nan ja Suo­men ta­sa­val­lan ajas­ta. Puo­lus­tus­ta var­ten ra­ken­ne­tus­sa me­ri­lin­noi­tuk­ses­sa so­vel­let­tiin eu­roop­pa­lai­sia lin­noi­tu­sop­pe­ja Itä­me­ren poh­joi­siin oloi­hin. Luo­doil­ta lou­hi­tus­ta ki­ves­tä ra­ken­net­tu lin­noi­tus nou­dat­taa bas­ti­o­ni­jär­jes­tel­mää poik­keuk­sel­li­sel­la ta­val­la. Bas­ti­o­ni on vii­si­kul­mi­on muo­toi­nen ul­ko­ne­va muu­ri­ra­ken­ne, jon­ka suo­jas­ta on mah­dol­lis­ta tu­lit­taa mo­neen suun­taan. Ai­na­kin lo­vii­sa­lai­set voi­vat tun­tea tut­tuu­den tun­net­ta Suo­kis­sa käy­des­sään, on­han Svart­hol­man lin­noi­tus Suo­men­lin­nan ta­paan evers­ti Au­gust Eh­renst­vär­din suun­nit­te­le­ma, jo­ten lin­noi­tuk­sia kut­su­taan si­sar­lin­noi­tuk­sik­si. Suo­men­lin­nas­sa on me­rel­lis­tä mai­se­maa, ra­vin­to­loi­ta ja mu­seo, mut­ta myös pai­kal­lis­ta asu­tus­ta, juh­lia ja ta­pah­tu­mia.

Suo­men­lin­naan pää­see laut­ta­kul­je­tuk­sel­la Hel­sin­gin Kaup­pa­to­ril­ta.