Viikon kysymys
Luetuimmat
Uusimmat
A-
A+
– Ennen kaikkea saaristoon tulisi saada lisää asukkaita. Meillä on huikea ja kaunis saaristo Porvoossakin. Saaristolaisten kanssa olisi hyvä rakentaa myös vuorovaikutusta esimerkiksi Porvoon Päivien yhteydessä järjestettävien saaristopäivien muodossa, saaristoasiain neuvottelukunnan jäsen Jere Riikonen ehdottaa.
Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Valtakunnallisen saaristoasiain neuvottelukunnan ainoa itäuusmaalaisjäsen Jere Riikonen peräänkuuluttaa uutta puhtia saaristoalueiden kehittämiseen.
Saaristolakia ollaan uudistamassa kuluvan syksyn aikana.
–?Sen yhteydessä on paineita siihen, että tarkastellaan saaristoalueita ja niiden kriteereitä uudelleen, Porvoon kaupunginvaltuutettuna toimiva Riikonen sanoo.
Tässä yhteydessä myös saaristoalueiden rajat ovat tarkastelun alla.
–?Kyse ei ole vain saaresta, vaan saaristoalueeksi luetusta alueesta. Tämän seurauksena on mahdollista, että saaristoalueet pienenevät, mikä on todellinen uhka myös itäisellä Uudellamaalla, Riikonen jatkaa.
–?Se taas vaikuttaa suoraan siihen, kuinka paljon saaristoalueella asuu ihmisiä ja kuinka paljon kunta saa valtionosuuksia.
Nykyisessä saaristolaissa on vielä jäänteitä vuoden 1919 perustuslaista, vaikka nykyinen peruslaki tuli voimaan vuonna 2000.
Porvoo, Loviisa ja Sipoo saaristo-osakuntia
Valtakunnallisesti maassamme on vähän varsinaisia saaristokuntia, joista esimerkkinä on Hailuoto Oulun edustalla.
–?Saaristo Suomessa tarkoittaa meren saaria ja sisävesien saaria. Esimerkiksi Savonlinna on yksi maamme suurimpia saaristokuntia, Riikonen selvittää.
Itäisellä Uudellamaalla Porvoo, Loviisa ja Sipoo ovat saaristo-osakuntia.
–?Porvoossa asuu vakituisesti noin 1?900 saaristolaista, jotka asuvat Vessössä, Tirmon alueella, Pellingissä, Emäsalossa sekä Pirttisaari–Onas-alueella, Riikonen kertoo.
Sipoossa ja Loviisassa saariston vakituisten asukkaiden määrä on pieni.
Porvoon saaristossa asuu vakituisesti noin 1 900 ihmistä. Tirmoon ja Pellingin väliä kulkee itäisen Uudenmaan ainoa maantielossi.
Arkisto/Mika Laine
Porvoo saa saaristolisää noin 500 000 euroa vuodessa
Saaristolain päivityksen yhteydessä mietitään myös niinsanottujen valtionosuuksien korvamerkinnän seurantaa.
–?Nyt sitä ei kukaan seuraa, koska valtionosuuden käyttö on kunnan demokratian asia, Riikonen sanoo.
Hänen mukaan jokaisella saaristolisää saavalla saaristo- ja saaristo-osakunnalla olisi saaristo-ohjelma.
–?Tämä hieman ohjaisi ja velvoittaisi kuntia, mutta ei tarkoita kuitenkaan rahan menoa. Kunta päättää aina rahoista itsenäisesti, Riikonen sanoo.
Porvoon kaupunki sai esimerkiksi vuosina 2016–2017 noin 1,6 miljoonaa euroa saaristolisää vuodessa. Sittemmin valtionosuuksien määrä on vähentynyt ja on tällä hetkellä noin 0,5 miljoonaa euroa.
Itä-Uudenmaan saaristo-ohjelmaa ei ole päivitetty
Porvoon kaupunki on tehnyt yhdessä Loviisan kaupungin ja Sipoon kunnan kanssa Itä-Uudenmaan saaristo-ohjelman. Ohjelma valmistui vuonna 2012.
–?Ohjelmaan on kirjattu, että sitä pitäisi päivittää neljän vuoden välein, mutta sitä ei ole tehty. Haluankin herätellä päättäjiä asiassa, sillä meillä on velvollisuus huomioida asiat. Meidän tulisi brändätä saaristo ja sen kohteet uudelleen, Riikonen laiminlyönnistä huolestuneena toteaa.
Ainoastaan Sipoon kunta on päivittänyt saaristo-ohjelmaa omalta osaltaan.
–?Aiemmin kehitysyhtiö Posintra hallinnoi Itä-Uudenmaan saaristo-ohjelmaa. Nyt Loviisa on siirtynyt Kymenlaakson kehitysyhtiön alaisuuteen.
Porvoossa pohditaankin tällä hetkellä oman saaristo-ohjelman laatimista.
–?Mikäli Loviisa ja Sipoo haluavat tulla mukaan, niin sitten voidaan tehdä yhteinen saaristo-ohjelma.
Sipoon kunta on päivittänyt omaa osuuttaan Itä-Uudenmaan saaristo-ohjelmasta, joka valmistui vuonna 2012. Kuvassa kauppavene Christina, joka liikennöi Porvoon ja Sipoon saaristossa kesäisin.
Arkisto/Alexandra Ahtiainen
"Etäily lisää saariston houkuttelevuutta asuinpaikkana"
Saaristoasian neuvottelukunnan tehtäväalueeseen kuuluvat mökkiasiat ja muun muassa mökkibarometrin laatiminen.
–?Koronan myötä työkäyttäytyminen on muuttunut eli etäily on tullut työnteon vallitsevaksi olotilaksi. Sitä kautta saariston vetovoima kasvaa, koska moni kokee saariston rauhalliseksi ympäristöksi, Riikonen sanoo.
Hän nostaa esille yhden haasteen, jonka saaristoon asumaan mielivät usein kohtaavat.
–?Tietoliikenneyhteyksien toimivuus on muodostunut yhdeksi kulmakiveksi. Esimerkiksi Pellingistä toteutettiin Japaniin online-vierailuja, joiden yhteydessä jouduttiin avaamaan monia yhtäaikaisia yhteyksiä, Riikonen sanoo.
Loviisassa Sarvisalo on yksi vireimmistä ja vilkkaimmista saaristokylistä. Kuvassa kylän ensimmäinen yleinen laituri, johon veneilevät päivävieraat voivat kiinnittyä esimerkiksi kesätorille poiketessaan. Laiturilta on suora yhteys kahvilaan.
Arkisto/Marko Wahlström
"Saaristoalueilla toimiville kaupoille tukea ei liikene"
Saariston kehityskohteita työn tekemisen mahdollistamisen lisäksi löytyy useita.
–?Kemiönsaaren kunta on ottanut yhdeksi toimintamuodokseen neuvontapalvelun, mitä muutoksia pitää tehdä, kun vapaa-ajan asukas haluaa muuttaa mökkinsä ympärivuotiseksi, Riikonen sanoo.
Hänen mukaan muita avainkysymyksiä ovat muun muassa vesihuolto (vesiosuuskunnat), viemäröinnit sekä matkailu ja elinkeinot.
–?Manner-Suomen harvaanasutuilla seuduilla kyläkaupat saavat tukea, mutta saaristoalueilla toimiville kaupoille tukea ei liikene, Riikonen mainitsee yhdestä kipukynnyksestä.
Hänen tietojen mukaan saaristoa ei lasketa harvaanasutuksi alueeksi, vaikka se on usein vaikeiden kulkuyhteyksien päässä ja esimerkiksi täydennyskuljetukset kauppoihin voivat olla hankalia.
Riikonen nostaa saaristoalueiden kehityskohteiden listalle myös ympäristö- ja kaavoitusasiat.
"Saariston asiat tulee tehdä näkyväksi"
Saaristoasiain neuvottelukunnan jäsen toivoo, että kaikki palvelut pitäisi tehdä nyt näkyviksi verrattuna siihen kymmenen vuoden takaiseen aikaan.
–?Maailma on muuttunut digitalisaation myötä, hän muistuttaa.
Uusi saaristo-ohjelmakin tulisi näin olla digitaalinen ja orgaanisesti kaikkien nähtävillä.
–?Saariston ja sen elämän tulee olla elimellinen osa kaupungin verkkosivustoa portaalityylisesti. Näin ihmisten on helppo löytää saariston palvelut, Jere Riikonen ehdottaa.
Porvoossa on toiminut kaupunkikehityslautakunnan alaisuudessa kolmijäseninen saaristojaos, joka on jakanut saaristoalueille toimintarahaa.
–?Rahoilla, joita saaristolaiset ovat voineet hakea, on muun muassa korjattu laitureita ja toteutettu erilaisia projekteja saaristossa. Tapa on ollut keino kehittää Porvoon saaristoa, Riikonen kiittelee.
Toiminta on ollut katkolla parin viimeisen vuoden aikana kaupungin heikosta taloudellisesta tilanteesta johtuen.
–?Ympäristöministeriö myöntää saaristoalueille erilaisia tukirahoja, jotka tulisi myös tehdä näkyviksi, Riikonen sanoo.
FAKTA
Mikä saaristoasiain neuvottelukunta?
* Saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) on pysyvä valtioneuvoston asettama neuvottelukunta, jonka toiminta perustuu saaristolakiin ja saaristoasiain neuvottelukunnasta annettuun asetukseen.
* Neuvottelukunta osallistuu saaristoalueiden kehittämiseen yhdessä maakuntien, kuntien, valtion viranomaisten ja muiden osapuolten kanssa.
* Neuvottelukunnalla on keskeinen rooli saaristolain toteuttamisen seurannassa. Neuvottelukunta valmistelee saariston kehityksen edistämistä koskevia toimenpiteitä sekä seuraa niiden vaikutuksia.
* SANK järjestää saaristoseminaarin Pyhtäällä 26.–27.10.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot