Niin hen­ki­lö­koh­tai­ses­ti kuin yh­teis­kun­nal­li­ses­ti, sekä yk­si­löi­den et­tä kan­sa­kun­tien vä­lil­lä luot­ta­mus on eh­dot­to­man tär­keä ja olen­nai­nen asia. Luot­ta­mus ra­ken­taa yh­teyt­tä ja luo pe­ru­se­del­ly­tyk­set kai­ken­lais­ten asi­oi­den hoi­ta­mi­seen ja ar­jen elä­mään.

Jo yk­si­lön ta­sol­la on ky­sy­mys var­sin tär­keis­tä ar­jen asi­ois­ta: voit­ko luot­taa tak­siin, jon­ka kyy­tiin nou­set? “Van­haan hy­vää ai­kaan” saa­toit huo­let­ta luot­taa sii­hen, et­tä tak­si kyy­dit­si si­nut tur­val­li­ses­ti pai­kas­ta a paik­kaan b. Voit­ko luot­taa ter­vey­den­hoi­toon saa­dak­se­si apua vai­voi­hi­si? Pää­set­kö lää­kä­riin tai muun hoi­to­hen­ki­lös­tön pa­keil­le ajois­sa ja voit­ko luot­taa sii­hen, et­tä saat hy­vää ja asi­al­lis­ta hoi­toa tu­tul­ta “oma­lää­kä­ril­tä ja -tii­mil­tä” omal­la äi­din­kie­lel­lä­si? Voit­ko luot­taa sii­hen, et­tä lap­se­si saa­vat hy­vää pe­ru­so­pe­tus­ta tu­tus­sa ky­lä­kou­lus­sa, jon­ka opet­ta­jaan voi huo­let­ta luot­taa?

Yh­teis­kun­nal­li­ses­ti ja kan­so­jen kes­ken on ky­sy­mys sa­mas­ta ih­mis­ten ar­jen tur­val­li­ses­ta ra­ken­ta­mi­ses­ta. De­mok­ra­tia no­jaa yk­sin­ker­tai­ses­ti luot­ta­muk­seen: “mai­ja ja mat­ti mei­kä­läi­sen” pi­tää voi­da luot­taa sii­hen, et­tä hei­dän va­lit­se­man­sa edus­ta­jat kun­nas­sa, alu­eel­la, edus­kun­nas­sa ja hal­li­tuk­ses­sa hoi­ta­vat asi­at niin, et­tä voit luot­taa huo­mi­seen ja ra­ken­taa ar­jen elä­mää. Pu­hu­mat­ta­kaan kan­so­jen vä­li­ses­tä luot­ta­muk­ses­ta: voi­daan­ko näi­hin val­ti­oi­den joh­ta­jiin ja hei­dän sa­no­mi­siin­sa luot­taa? Jos ei, niin nä­kö­a­lat tu­le­vai­suu­teen ovat ka­dok­sis­sa, ei­kä huo­mi­seen saa­ta luot­taa.

Sa­moin vir­ka­mie­het, joi­den vir­ka­teh­tä­vä ja –vel­vol­li­suus on val­mis­tel­la ja esi­tel­lä asi­oi­ta pe­rus­tel­lus­ti, huo­mi­oi­den laa­jas­ti nii­den vai­ku­tuk­set eri asi­oi­hin, hei­dän tu­lee omis­sa toi­mis­saan luo­da luot­ta­mus­ta vir­ka­kun­nan osaa­mi­seen. Asi­at tu­lee ai­na val­mis­tel­la lain ja ase­tus­ten, teh­ty­jen pe­rus­teel­lis­ten sel­vi­tys­ten poh­jal­ta – ja sii­hen pi­täi­si niin kan­sa­lais­ten kuin luot­ta­mus­hen­ki­lö­hal­lin­non niin kun­nas­sa, alu­eel­la kuin val­ti­on hal­lin­nos­sa voi­da luot­taa.

Vii­me ai­koi­na on ol­lut ha­vait­ta­vis­sa luot­ta­muk­sen mu­ren­tu­mis­ta: voi­sim­me­ko yh­des­sä ra­ken­taa huo­mis­ta en­tis­tä pa­rem­min, luot­ta­en huo­mi­seen ja hei­hin, jot­ka eri ta­voin ja eri ta­soil­la asi­oi­ta val­mis­te­le­vat ja niis­tä luot­ta­muk­sen hen­ges­sä myös päät­tä­vät.

PIRK­KO PAR­JA­NEN,
POR­VOON JA ITÄ-UU­DEN­MAAN HY­VIN­VOIN­TI­A­LU­EEN TAR­KAS­TUS­LAU­TA­KUN­TIEN VA­RA­JÄ­SEN,
ALUE- JA KUN­TA­VAA­LIEH­DO­KAS (KD.),
POR­VOO