Tur­ve­tuo­tan­nos­ta puo­let käy­te­tään ener­gi­an­tuo­tan­nos­sa säh­kön- ja läm­mön­tuo­tan­toon. Muu­hun sitä käy­te­tään eläin­ten kui­vik­kee­na, kom­pos­toin­nin tu­ki­ai­nee­na, maan­pa­ran­nuk­ses­sa ja ym­pä­ris­tö­va­hin­ko­jen tor­jun­nas­sa.

Glo­baa­li­ses­ti Suo­mes­sa tuo­te­taan ja käy­te­tään puo­let tur­ve­tuo­tan­nos­ta. Maa­il­man­laa­jui­ses­ti ener­gia- tur­peen käyt­tö on las­kus­sa, mut­ta tur­peen muun ky­syn­nän on ar­vi­oi­tu kas­va­van eri­tyi­ses­ti Kii­nas­sa.

Suo­mes­sa tur­peen osuus ener­gi­a­läh­tee­nä käy­tet­ty­nä vii­mei­sel­tä vii­del­tä vuo­del­ta on 2.25 %. Kau­ko­läm­pö mis­sä käy­te­tään mah­dol­li­ses­ti tur­vet­ta, mak­saa ny­ky­ään 10–12 sent­tiä ki­lo­wat­ti­tun­nil­ta (snt/kWh) ja kiin­te­ä­hin­tai­sen säh­kö­so­pi­muk­sen saa esim. Por­voon Ener­gia:lta 8,2 snt/kWh. Li­säk­si käyt­töö­not­to­kus­tan­nuk­set uu­dis­ra­ken­nuk­ses­sa ovat kau­ko­läm­mös­sä vii­si ker­taa kal­liim­mat kuin säh­kö­läm­mi­tyk­ses­sä.

Tämä jo an­taa pa­rem­man kil­pai­lu­e­dun säh­kö­läm­mi­tys ja il­ma­läm­pö­pump­pu yh­dis­tel­mäl­le. Säh­kön hin­ta ei saa vaan nous­ta täs­sä ta­pauk­ses­sa kor­ke­al­le. Il­ma­läm­pö­pum­pun käyt­tä­mä säh­kö yh­tä kWh koh­den, tuot­taa kes­ki­mää­rin vii­si kWh läm­pöä. Kau­ko­läm­mön käyt­tä­mä säh­kö yh­tä kWh koh­den, tuot­taa se 3–5 kWh läm­pöä. Il­ma­läm­pö­pum­pun ta­kai­sin­mak­su­ai­ka on 3–5 vuot­ta sekä vuo­sit­tai­nen huol­to riit­tää lait­teel­la, te­ke­mäl­lä sii­hen 2–4 ker­taa vuo­des­sa suo­dat­ti­mien imu­roin­nin. Kau­ko­läm­mös­sä ta­kai­sin­mak­su­ai­ka on 5–10 vuot­ta ja asuk­kaal­la ei ole sii­hen huol­to­tar­vet­ta.

Tur­vet­ta on hyvä tuot­taa vien­tiä var­ten, mut­ta sen käyt­tö ener­gi­a­na on vä­hem­män kan­nat­ta­vaa ja sen osuus Suo­mes­sa käy­tet­ty­nä ener­gi­a­läh­tee­nä on hy­vin pie­ni. Myös tuo­tan­nol­li­ses­ti kat­sot­tu­na, säh­kö vaan siir­tyy kaa­pe­lei­ta pit­kin pal­jon te­hok­kaam­min tuot­to pis­tees­tä ku­lu­tus pis­tee­seen kuin tur­ve. Sen tuot­ta­mi­seen tar­vi­taan iso­ja ko­nei­ta ja kul­je­tuk­seen tie­ver­kos­toa sekä kal­lis­ta kau­ko­läm­pö­ver­kos­toa.

Näis­tä voi jo pää­tel­lä tur­peen siir­ron hi­tau­den en­nen kuin ta­va­ra on saa­pu­nut ku­lu­tus­pis­tee­seen ja lo­pul­ta se on lop­pu­käyt­tä­jän käy­tet­tä­vis­sä. Kaik­kia ener­gi­a­läh­tei­tä pi­täi­si ar­vi­oi­da laa­jem­min ku­lut­ta­jien nä­kö­kul­mas­ta, et­tä mitä ne mak­saa esim. tuo­tan­non no­peus, tar­vit­ta­van siir­toinf­ran hin­ta, ener­gi­a­hyö­ty­suh­de, huol­to ja käyt­töi­kä.

Jos näi­tä asi­oi­ta ei käy­dä lä­vit­se ja teh­dään put­ki­nä­öl­lä pää­tös, nämä voi tul­la kal­liik­si ku­lut­ta­jil­le. Toi­nen asia mikä pi­täi­si ot­taa huo­mi­oon ener­gi­an­tuo­tan­nos­sa on huol­to­var­muus ja voi tul­la eri­lai­sia krii­se­jä. Tur­peen teko vaa­tii pal­jon hen­ki­lös­töä tuo­tan­toon sekä siir­toinf­ran pro­ses­siin hoi­ta­mi­seen ja sen huol­ta­mi­seen. Säh­kö­tuo­tan­toa ja siir­toa voi­daan hoi­taa etä­nä val­vo­mos­ta ja säh­kö­ver­kon huol­to­ja voi­daan ve­nyt­tää tar­vit­ta­es­sa.

Huol­to­var­muus ener­gi­an va­ras­toin­nis­ta oli­si te­hok­kaam­paa ja­kaa heti val­mis­ta ener­gi­aa käyt­töön ku­ten säh­kö tai va­ras­toi­tu läm­pö. Nämä ener­gi­a­muo­dot voi­daan va­ras­toi­da esim. BESS-ak­ku­va­ras­tot tai hiek­ka-ak­ku. Tur­peen säi­lyt­tä­mi­seen tar­vi­taan ti­laa ja jon­kun on se kä­si­tel­tä­vä ener­gi­ak­si, jot­ta se oli­si käy­tet­tä­vis­sä.

ILK­KA LUU­SUA (KOK.),

POR­VOON KAU­PUN­GIN­VAL­TUU­TET­TU,

ITÄ-UU­DEN­MAAN ALU­E­VAL­TUUS­TON 1. VA­RA­JÄ­SEN