Viikon kysymys
A-
A+
Kuvituskuva.
Arkisto/Marko Wahlström
Haluavatko puolueet palvella ainoastaan itseään vai Porvoon kuntalaisia? Järjestelmä on muutettavissa jos ajatukseni saa kannatusta myös muissa puolueissa ja puoluetovereissa.
Suomessa kansalaiset jakautuvat yhä selvemmin aktiivisiin sekä toisaalta politiikasta ja puolueista vieraantuneisiin, jopa politiikan vihaajiin. Usko vaikutusmahdollisuuksiin on heikko. Olen kirjoittanut aiemmin suorasta demokratiasta. Sen avulla voisimme parantaa poliittisten päätösten oikeellisuutta ja avata päätöksenteon jarruja sekä lukkoja. 2000-luvulta lähtien yhä useampi valtio on Sveitsin tapaan alkanut järjestää kansanäänestyksiä eli referendumeja asiakysymyksistä, mutta muiden maiden toiminta on vieläkin lastenkengissä Sveitsiin verrattuna.
Porvoossa voimme vaikuttaa politiikan asialistaan kuntalaisaloitteen kautta, mutta meillä kunnanvaltuusto tekee silti varsinaiset päätökset. Kuntalaki antaa mahdollisuuden myös kansanäänestysaloitteen järjestämiseen. Vähintään viisi prosenttia äänioikeutetuista kunnan asukkaista voi tehdä kansanäänestysaloitteen eli ehdottaa kunnanvaltuustolle kansanäänestyksen järjestämistä (31 §). Kansanäänestysaloitetta ei ole Suomessa paljoakaan käytetty ja harvoin valtuustot ovat taipuneet järjestämään vaaditun kansanäänestyksen. Silloin kun äänestys on järjestetty, niin sen tulosta ei olla noudatettu. Näin on tapahtunut ainakin Konginkankaalla (1991), Kuorevedellä (1999), Pattijoella (2001), Korpilahdella (2006), Hämeenkyrössä (2007) ja Nurmossa (2007). Demokratian näkökulmasta tilanne on nurinkurinen, sillä äänestyksen tuloksen noudattamatta jättäminen on täysin demokratian vastaista. Kansan tulisi voida olla suvereeni päättäjä.
Onneksi kuitenkin Suomenkin kunnissa on sentään yritetty. Hämeenkyrössä järjestetty kansanäänestys päätyi olemaan lähinnä mielipideilmaus, vaikka äänestäjät halusivat sen olevan päätös. Vuonna 2006 kunnanvaltuusto hyväksyi yksimielisesti kunnanhallituksen ehdotuksen järjestää asialista-kansalaisaloitteessa vaaditun kansanäänestyksen. Äänestyskysymys oli: ”Pitäisikö valtuuston mahdollistaa kaavoituksella jätteenpolttolaitoksen rakentaminen Hämeenkyröön”? Toimitetun neuvoa-antavan kansanäänestyksen tulos oli seuraava: 2029 (46,3%) ”kyllä”, 2159 (49,3%) ”ei” ja 190 (4,3%) ”En kannata kumpaakaan edellä esitettyä vaihtoehtoa”. Äänestysprosentti oli 55,1 (4381 ääntä kaikista 7946 äänestä). Äänestystuloksen perusteella kunnanhallitus ehdotti, että jätteenpolttolaitoksen rakentamisen sijasta kunta tukisi kotimaisen bioenergian tuotantoa, mutta kunnanvaltuusto hylkäsi ehdotuksen ja päätti jatkaa jätteenpolttolaitoksen rakentamisen tiellä ja kävellä kansanäänestystuloksen ylitse.
Hämeenkyrön kansanäänestys jätteenpolttolaitoksesta on hyvä esimerkki kansalaisten toissijaisesta roolista suomalaisessa politiikassa. Se on myös positiivinen esimerkki, koska kunnanvaltuusto vastasi kansanäänestysaloitteeseen myöntävästi, ja poikkeus siitä, että kunnalliset kansanäänestykset koskisivat ainoastaan kuntaliitoksia.
JOHANNA KNOOP
KUNTAVAALIEHDOKAS (KESK.),
PORVOO
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot