Viikon kysymys
A-
A+
Kiviranta on tehnyt reilu 10 vuotta homekoiratutkimuksia Uudenmaan alueella. Jopa 90 prosentissa hänen kohteistaan löydetään hometta.
Merja Forsman
ITÄ-UUSIMAA Porvoolaisen omakotitalon omistaja seisoo eteisessään. Edessä on jännittävät hetket, sillä kohta hänen kotiinsa tulee homekoiraohjaaja Jari Kiviranta kolmen koiran koplansa kanssa haistamaan, onko talossa hometta.
– Koirillani on ollut oireita, ja jotkut sanovat, että se voi johtua homeesta, nainen sanoo.
Kohteena on hänen puolisonsa rakentama, vuonna 2001 valmistunut puutalo.
– Puolisolla on ollut uneton yö takana, nainen huokaa ja laskee Kivirannan kotiinsa.
Kiviranta tekee noin 100 homekoiratutkimusta vuodessa. Suuri osa asiakkaista kertoo, että home haisee eteisessä, ei muualla. – Sanon, että menepä ensi kerralla sisään vaikka keittiön ikkunasta ja katso, tuleeko sama efekti. Usein vanhan talon hajuun tottuu yllättävän nopeasti, Kiviranta sanoo.
Merja Forsman
Hometta löytyy liian usein upouusistakin taloista
Kiviranta on tehnyt reilu 10 vuotta homekoiratutkimuksia Uudenmaan alueella. Jopa 90 prosentissa hänen kohteistaan löydetään hometta.
– Usein, kun minuun otetaan yhteyttä, asukkailla on ollut jo jotain oireita tai epäilyksiä. Vaatteet haisevat pahalle tai sisällä haistee ”mummolalta”, Kiviranta kertoo.
Siinä, missä aiemmin suurin osa hänen asiakkaistaan otti yhteyttä 70-luvun taloista, nyt asiakaskunnan asuntokanta alkaa olla 80-luvulta.
– Taloilla on tietty rakennustekninen ikä, yleensä 40 vuotta, ja nyt 90-luvun talot alkavat olla remontin tarpeessa ennakoivasti, Kiviranta kertoo.
Laku ilmaisee homelöydöksistä haukahtaen. Koirille homeen etsiminen on mieluisaa leikkiä.
Merja Forsman
Kun hometta löytyy, syynä on useimmiten puutteellinen ilmanvaihto, rakennusmateriaalien ikä tai salaojien puuttuminen.
– Suurimmat ongelmat ovat 60–90-luvun taloissa, joissa on koneellinen huippuimuri katolla ja korvaava ilma tulee seinien ja lattian läpi sekä alapohjasta. Jos talossa on tehty vielä eristyksiä seiniin ja tuloilmaventtiilit puuttuvat, huippuimuri vetää ilman ja mikrobit rakenteista sisälle, Kiviranta kertoo.
Monet homeongelmat voisi välttää ennakoinnilla. Kiviranta suosittelee, että jokainen noin 30-vuotiaassa talossa asuva alkaisi viimeistään nyt panostaa ilmanvaihtoon, uusia märkätiloja ja salaojia sekä tarkistaisi, että vedet ohjautuvat pois rakenteista.
– Useimmiten 2000-luvun taloista ei hometta löydy, koska ne on rakennettu uusilla rakennusmääräyksillä, joissa vaaditaan muun muassa 30 sentin sokkelikorkeus. Näissä taloissa on myös lähes kaikissa koneellinen tulo- ja poistoilmanvaihto, joka on helppo pitää balanssissa, Kiviranta kertoo.
Liian usein hometta löytyy kuitenkin myös upouusista taloista.
Homekoirien tuloa varten tyhjennetään rakennuksen seinustat, kääritään matot ja viedään roskikset ulos. Kuvassa Lero-koira vauhdissa.
Merja Forsman
Homeen hajuun tottuu, siksi vain eteisessä haisee
Huonekalut on siirretty 60 sentin päähän seinästä ja matot kääritty, että homekoirilla olisi tilaa tehdä tutkimuksiaan seinustoja pitkin.
Kiviranta tuo yhden koiran kerrallaan taloon. Ideana on, että jokainen koira tekee omat löydöksensä ja lisäävät sen varmuutta.
– Koirillehan tämä on päivän paras yhteinen hetki, leikkihetki. Jotkut sanovat, että tällaisen talon tutkiminen vastaa koirille viiden kilometrin lenkkiä. En tiedä siitä, mutta aina kun puen työhousut jalkaan, kaikki kolme koiraa on keittiössä odottamassa, että pääsevät autoon, Kiviranta kertoo.
Ilmassa ei toimittajan nenään haise home, eikä Kivirantakaan haista mitään. Usein hän huomaa mikrobit jo eteisessä ja myös kertoo havainnostaan talon asukkaille.
– Monet kertovat, että kodin eteisessä haisee home, ei muualla. Sanon, että menepä ensi kerralla sisään vaikka keittiön ikkunasta ja katso, tuleeko sama efekti. Usein vanhan talon hajuun tottuu yllättävän nopeasti, Kiviranta sanoo.
Aina home ei kuitenkaan haise. Koira sen sijaan löytää sen lähestulkoon aina.
Parsonrussellinterrieri Laku kertoo Kivirannalle homelöydöksestään.
Merja Forsman
Yli 95 prosentin varmuus
Muutama viikko sitten Kiviranta kutsuttiin homekoirineen tarkastamaan upouusi kolmekerroksinen omakotitalo rannalla. Asukkaat olivat alkaneet oireilla kotiin tullessaan ja halusivat tarkistaa, johtuisiko se kuitenkin homeesta – vaikka kohde uusi olikin.
– Pohjakerroksessa homekoirat ilmaisivat seitsemästä, yläkerrasta kymmenestä kohdasta, Kiviranta kertoo.
Kiviranta toivoisi, että uusien asuntojen ostajat ymmärtäisivät, etteivät kuntotarkastukset ole takuita talojen todellisesta kunnosta ja tarkastuksia voi Suomessa tehdä melkein kuka vain ilman yhtenäistä pätevyysvaatimusta. Vakavatkin kosteus- ja homeongelmat voivat jäädä siis kuntotarkastajalta piiloon.
– Joskus olen, suoraan sanottuna, ihmetellyt, miten kuntotarkastaja on voinut jättää huomioimatta sen, että koko talo haisee vahvasti homeelta, Kiviranta pudistaa päätään.
Ihanteellista hänestä olisi se, että rakennuksissa tehtäisiin homekoiratutkimus jo ennen asuntokauppoja ja kuntotarkastuksia, sillä koirien avulla jatkotutkimusten ja korjausten kohdistaminen on helpompaa.
– Jos kaupat on jo tehty, purkaminen on vaikeaa, ellei lähes mahdotonta. Asian oikeuteen vieminen voi nopeasti maksaa kymmeniä tuhansia euroja. On hyvä muistaa, että kiinteistövälittäjä ei ole vastuussa hometalon myymisestä, ja kuntotarkastajien vastuuseen saaminen on myös erittäin harvinaista, Kiviranta kertoo.
Hän korostaa, ettei homekoiratutkimus ole kuntotarkastus, mutta sen avulla saa yli 95 prosentin varmuuden siitä, ettei talossa ole hometta tai sädesientä.
– Ne ovat havaintoja jatkotutkijaa varten, hän painottaa. – Kun koira löytää hometta, homevaurio löydetään ajoissa ja pystytään paikantamaan niin, ettei asukkaiden tarvitse repiä joka seinää auki.
– Jotkut sanovat, että tällaisen talon tutkiminen vastaa koirille viiden kilometrin lenkkiä, Kiviranta kertoo. Kuvassa Lero-koira odottaa palkintoaan.
Merja Forsman
Kattoikkunat usein ongelmakohtia
Laku-koira juoksee hurjaa vauhtia seinältä toiselle ja katoaa sitten yläkertaan. Kiviranta seuraa perässä ja tekee havaintoja.
– Kattoikkunoita ei olisi pitänyt koskaan alkaa rakentaa yhteenkään taloon, hän kertoo. Molemmista kattoikkunoista on valunut jossain vaiheessa vettä sisälle.
– Tarkkailkaa näitä, hän ohjeistaa asukasta.
Kiviranta kertoo olevansa suorasanainen, sitähän varten hänet on kutsuttu ja yleensä sitä arvostetaan.
Jos hometta löytyy, Kiviranta on valmiina kohtaamaan monenlaisia tunteita.
– Usein homeen löytyminen on helpotus. Oma epäily on varmistunut ja ainakin nyt saa tiedon, missä ongelma on ja mistä sitä voi lähteä korjaamaan, Kiviranta kertoo.
Toisille uutinen vie jalat alta. Silloin Kiviranta voi jäädä pidemmäksikin aikaa henkiseksi tueksi ja neuvoja antamaan. Hän kertoo, kenen puoleen kannattaa kääntyä jatkotutkimusten tai lakiosaamisen tiimoilta.
Tällaisilla laboratoriosta tilatuilla homeilla Kiviranta on kouluttanut jo viisi koiraansa. Aluksi koira oppii yhdistämään homeen hajun palkintoon, sitten homepurkin etsimisen palkintoon.
Merja Forsman
Lasipurkki herättää huomion
Yhtäkkiä Laku pysähtyy kuin sähköiskun saaneena ja haukahtaa. Tämä on sen tapa kertoa homelöydöksestä.
– Hyvä koira, Kiviranta sanoo ja palkitsee koiran.
Mutta ei hätää, kyseessä on vain Kivirannan piilottaman lasipurkin löytäminen. Kiviranta näyttää asiakkaalle, miten koira olisi reagoinut, jos hometta olisi löytynyt.
– Laku tekee juuri tällaisen kimakan käskyn, että etkö äijä huomaa, Kiviranta kertoo.
Tällä kertaa hometta ei löytynyt. Isäntä voi palata töistä huojentunein mielin.
MERJA FORSMAN
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot