LA­PIN­JÄR­VI, IN­GER­MA­NIN­KY­LÄ Kurk­ku­huu­to rai­kaa la­pin­jär­ve­läi­sen pel­lon lai­dal­la. Mie­leen tul­vah­taa aja­tus van­has­ta suo­ma­lai­ses­ta mus­ta­val­koi­ses­ta elo­ku­vas­ta, jos­sa kar­ja­pai­men kut­suu lau­man­sa ko­koon.

Kar­jan kut­su­ma­huu­dot ovat osa suo­ma­lais­ta kan­san­pe­rin­net­tä. Kar­ja nou­det­tiin lai­tu­mil­ta na­vet­taan, juo­ma­pai­kal­le tai uu­del­le lai­tu­mel­le kut­su­huu­to­jen avul­la. Usein ky­lä­pai­me­net oli­vat nai­sia.

Vuo­hi­lau­ma tot­te­lee kuin käs­kys­tä yh­des­tä sä­ve­les­tä koos­tu­van kut­sun kuul­les­saan. Pai­me­nen ym­pä­ril­lä on in­nok­kaan ute­li­ai­ta eli­koi­ta, jot­ka vä­lil­lä nou­se­vat ta­ka­ja­loil­leen. Jou­kos­sa on ki­le­jä, kut­tu­ja ja ru­puk­ke­ja eli kast­roi­tu­ja puk­ke­ja. Vuo­hi­pu­kit ovat vi­sus­ti toi­saal­la.

Vuo­hi­ti­lan emän­tä Lisa Rich kut­suu jo­kais­ta lau­man jä­sen­tä ni­mel­lä. Ta­kin tas­kus­sa on lei­pää. Kuu­na-kis­sa seu­raa me­noa hie­man etääm­mäl­tä.

Tämä kili on ilman sarvia syntynyt eli nupo.

Marko Wahlström

Vuo­het syö­vät kaik­kea ja naut­ti­vat her­kuis­ta

In­ger­ma­nin­ky­läs­sä si­jait­se­van lä­hi­ruo­ka­ti­la Maa­gi Met­sän (maa­gi = tai­ka) vuo­hi­ti­lal­la asus­taa täl­lä het­kel­lä yh­teen­sä noin 50 suo­ma­lais­ro­tuis­ta vuoh­ta.

Vuo­het saa­vat käys­ken­nel­lä va­paas­ti ti­lal­la. Van­han na­ve­tan toi­ses­sa pää­dys­sä on nii­den suo­ja­paik­ka, jon­ka ovi on avoin­na men­nä ja tul­la.

– Ne syö­vät ihan kaik­kea. Pel­lol­ta ne syö­vät myös sel­lais­ta ruo­hoa, jos­ta muut eläi­met ei­vät pidä, Rich ker­too.

Pel­lol­la ole­vis­sa ruo­ka­kau­ka­lois­sa on tar­jol­la hei­nää, veh­nää ja her­net­tä.

– Ta­val­li­ses­ti an­nan niil­le myös ome­noi­ta ja jo­tain muu­ta herk­kua. Jos­kus olen an­ta­nut myös kas­vik­sia, jot­ka myös mais­tu­vat.

Vuohet ovat kaikkiruokaisia, ja nousevat jopa takajaloilleen syömään navetan päädyn edustalla olevien puiden oksia.

Marko Wahlström

Lisa Rich: "Vuo­hi on vii­sas eläin"

Ric­hin unel­ma­na on saa­da yh­des­tä vuo­hes­ta kas­va­tet­tua myös ve­to­juh­ta, joka voi­si tal­vel­la ve­tää lap­sia pul­kas­sa ym­pä­ri pel­toa.

– Mi­nul­la oli jo yk­si vuo­hi, mut­ta sen sar­vet kas­voi­vat vää­rin.

Rich on kas­vat­ta­nut vuo­hia kah­den vuo­den ajan.

– Os­tin pie­niä emon ja pie­niä ki­le­jä. Vaik­ka tie­dän, et­tä vuo­het ei­vät kar­kaa, oli­vat ne läh­te­neet mat­kaan.

Kar­ku­lai­sia et­sit­tiin koko ky­län voi­min.

– Ne löy­tyi­vät noin vii­den ki­lo­met­rin pääs­tä. Eräs mies oli on­nis­tu­nut saa­maan en­sin emon kiin­ni, mikä hou­kut­te­li ki­lit, Rich ker­too.

Vuo­hi­ti­lan emän­tä ku­vaa suo­jat­te­jaan vii­saik­si eläi­mik­si, jot­ka tie­tä­vät mis­sä koti on. Haas­tat­te­lu­het­kel­lä tai­vaal­ta al­koi sa­taa ra­kei­ta, joka sai vuo­het ha­keu­tu­maan pi­han ja na­ve­tan suo­jaan.

– Hop, hop! Kaik­ki ovat pai­kal­la, Rich las­kee, kun eläi­met juok­se­vat hä­nen pe­räs­sään.

Uteliaat vuohet ympäröivät Lisa Richin Lapinjärven Ingermaninkylässä sijaitsevan vuohitilan pellolla. Tilalla on yhteensä noin 50 vuohta.

Marko Wahlström

Vuohet luottavat maatilan emäntään. Lisa Richillä on poikkeuksellisen lämmin suhde suojatteihinsa.

Marko Wahlström

Jo­kai­sel­la vuo­hel­la on oma luon­teen­sa ja ää­nen­sä

Rich ku­vai­lee vuo­hia mie­li­ku­vi­tuk­sel­li­sik­si eläi­mik­si, jot­ka ovat hy­vin älyk­käi­tä ja ove­lia.

– Jos ne te­ke­vät jo­tain, mitä nii­den ei pi­täi­si, ne tie­tä­vät sen. Sit­ten ne kat­so­vat tar­kas­ti kas­vo­ja­si. Ne osaa­vat il­meis­tä­si pää­tel­lä, olet­ko iloi­nen vai su­rul­li­nen, tai nuh­te­let­ko nii­tä.

Hä­nen mu­kaan suo­jat­te­ja on tur­ha kui­ten­kaan moit­tia, sil­lä ne ym­mär­tä­vät kai­ken ja leik­ki­vät sil­ti, ovat­han ne vuo­hia.

– Tun­nen jo­kai­sen vuo­hen kas­voil­ta sekä tie­dän nii­den ää­net ja luon­teet. Jo­kai­sel­la on oma luon­teen­sa ja eri­lai­set ää­nen­sä. Tämä oli mi­nul­le odot­ta­ma­ton löy­tö.

Lisa Rich sanoo tunnistavansa jokaisen vuohilaumansa jäsenen äänestä.

Marko Wahlström

Poi­ki­ma­ton­kin vuo­hi voi an­taa mai­toa

Se, mik­si Rich päät­ti hank­kia vuo­hia, on hä­nel­le it­sel­leen ar­voi­tus.

– Eh­kä joku ää­ni si­säl­lä­ni sa­noi näin. Jos­kus vain syn­tyy sel­lai­sia ide­oi­ta.

Vai­kut­ti­me­na ovat ter­vey­del­li­set syyt, sil­lä hän voi juo­da vain lak­too­si­ton­ta mai­toa.

– Jos ei voi juo­da ta­val­lis­ta mai­toa, sil­loin vuo­hen­mai­to ja -juus­to so­pi­vat.

Rich lyp­sää vuo­het it­se.

– Olen op­pi­nut, et­tä ki­lin on hyvä saa­da emon mai­toa kol­me kuu­kaut­ta. Sen jäl­keen voin al­kaa lyp­sää mai­toa. Poi­ki­ma­ton­kin vuo­hi voi an­taa mai­toa, jota kut­su­taan neit­syt­mai­dok­si, hän sa­noo ja osoit­taa lau­man kah­ta vuoh­ta.

Rich ai­koo en­si syk­sy­nä as­tut­taa vuo­hi­pu­keil­la ai­na­kin vii­si emää.

– Mo­net maa­il­man vuo­hi­ro­duis­ta an­ta­vat mai­toa enem­mäs­sä mää­rin vain kol­meen ikä­vuo­teen as­ti, mut­ta suo­ma­lais­ro­dut voi­vat an­taa mai­toa jopa 15 vuot­ta, hän ker­too.

Mai­don li­säk­si ti­lan vuo­het pää­ty­vät myös li­hak­si.

– On­gel­ma on se, et­tä ai­kui­ses­sa vuo­hi­ku­tus­sa on enem­män li­haa, mut­ta maku ei ole yh­tä hyvä kuin vuo­hi­ki­lis­sä. Mauk­kain­ta on al­le vuo­den ikäi­sen ki­lin liha, Rich sa­noo.

Maagi Metsän vuohitilalla asustaa myös kaneja ja helmikanoja. Tavallisia kanoja on tulossa toukokuun aikana.

Marko Wahlström

"Unel­ma­ni on saa­da ti­lal­ta toi­meen­tu­loa"

Lä­hi­ruo­ka­ti­lan toi­min­ta al­koi vii­ri­äi­sis­tä eli ti­lal­ta saa os­taa vii­ri­äi­sen mu­nia. Tou­ko­kuun ai­ka­na myyn­tiin tu­lee myös ka­nan­mu­nia.

– Aloi­tan pian myy­dä myös mai­toa, jota saan koh­ta vii­des­tä vuo­hes­ta, Lisa Rich ker­too.

Ti­lal­ta voi os­taa vii­ri­äi­sen, ka­nan, ka­nin ja vuo­hen li­haa.

– Syk­syl­lä myyn­tiin tu­lee kalk­ku­nan, hel­mi­ka­nan ja an­kan li­haa.

Eril­li­ses­sä hä­kis­sä asuu täl­lä het­kel­lä seit­se­män rex-, wie­ner- ja an­go­ra­ka­nia. Hel­mi­ka­no­ja on vii­si­hen­ki­nen per­he, jon­ka mu­nat me­ne­vät hau­to­moon. Yk­si­näi­nen kuk­ko odot­taa par­hail­laan maa­ti­ais­ka­no­ja saa­pu­vak­si tar­haan.

– Unel­ma­ni on saa­da ti­lal­ta toi­meen­tu­loa niin, et­tä saan ra­haa vuo­hien kas­vat­ta­mi­sek­si, Rich sa­noo.

Hän sa­noo ole­van­sa erit­täin kii­tol­li­nen niin val­ti­ol­ta, Hel­sin­gin kau­pun­gil­ta kuin La­pin­jär­ven kun­nal­ta saa­mas­taan avus­ta.

– La­pin­jär­ven asuk­kaat ovat erit­täin kan­nus­ta­via ja avu­li­ai­ta, Lisa sa­noo.

Hän kiit­tää myös kau­pun­gi­ne­läin­lää­kä­riä, jol­ta hän no­pe­as­ti vas­tauk­sia ky­sy­myk­siin sekä suo­si­tuk­sia ja neu­vo­ja maa- ja met­sä­ta­lous­mi­nis­te­ri­ön sekä Ruo­ka­vi­ras­ton toi­mek­si­an­toi­hin ja maa­ti­la­tar­kas­tuk­siin.

– Se aut­taa maa­ti­lan ke­hit­tä­mi­ses­sä, mikä on to­del­la tär­keä asia.

Vuohitilalla asuu tällä hetkellä yhteensä noin 50 vuohta.

Marko Wahlström

Maatilan Kuuna-kissa seuraa vuohien temmellystä pellolla hieman etäämmältä.

Marko Wahlström

Maa­ti­la on ke­säl­lä avoin­na vie­rai­li­joil­le

Rich tie­tää, et­tä ti­lan­ne on nyt erit­täin vai­kea kai­kil­le vil­je­li­jöil­le.

– Mei­dän on löy­det­tä­vä vaih­to­eh­to­ja, mi­ten saa­da maa­ti­lal­le li­sä­tu­lo­ja, hän poh­tii.

Tänä ke­sä­nä Maa­gi Met­sän vuo­hi­ti­la tu­lee ole­maan avoin­na vie­rai­li­joil­le.

– Ih­mi­set voi­vat tul­la kat­so­maan eläi­miä, seu­raa­maan nii­den elä­mää, viet­tää ai­kaa eläin­ten kans­sa ja esi­mer­kik­si gril­la­ta, Rich ker­too.

Vuo­hi­ti­lan emän­tä kut­suu ti­lal­le ih­mi­siä, jot­ka pi­tä­vät mes­ta­ri­kurs­se­ja.

– Tou­ko­kuus­sa asen­nam­me vie­ras­ta­lok­si asun­to­vau­nun, jos­sa vie­raat voi­vat yö­pyä maa­ti­lal­la. Vie­raat voi­vat ko­kea maa­ti­la­e­lä­mää, ruok­kia eläi­miä, lyp­sää vuo­hia tai ke­rä­tä mu­nia, Rich ker­too.

Lisa Rich on asunut Suomessa vuodesta 2007. Kuvassa myös maatilan Kuuna-kissa.

Marko Wahlström

Rich asu­nut Uk­rai­nas­sa ja Ve­nä­jäl­lä

Rich on asu­nut Suo­mes­sa vuo­des­ta 2007. Hä­nen van­hem­pan­sa ovat puo­la­lai­sia, mut­ta isän työn ta­kia per­he muut­ti usein maas­ta toi­seen.

– Olem­me asu­neet sekä Uk­rai­nas­sa et­tä Ve­nä­jäl­lä, jos­sa opis­ke­lin kou­lus­sa seit­se­män vuot­ta.

Rich pu­huu hy­vin ve­nä­jää, mut­ta osaa myös suo­mea ja vä­hän ruot­sia. Hän it­se sa­noo ym­mär­tä­vän­sä suo­mea ja uk­rai­naa sekä vä­hän myös puo­laa.

– En osaa sa­noa, mis­tä olen ko­toi­sin, va­ki­tui­ses­ti Hel­sin­gis­sä asu­va ja lä­hi­ruo­ka­ti­laa hir­si­ta­los­sa met­sän lai­dal­la hoi­ta­va yrit­tä­jä­nai­nen sa­noo.

Ric­hil­lä on kak­si las­ta ja nel­jä las­ten­las­ta. Hän on elät­tä­nyt it­sen­sä kä­si­työ­läi­se­nä ja pi­tä­nyt muun mu­as­sa neu­lon­ta­kurs­se­ja.

»» Maa­gi Met­sä si­jait­see osoit­tees­sa Ala­suu­rin­tie 48, La­pin­jär­vi. Ti­lan Fa­ce­book-sivu löy­tyy tääl­tä.