LO­VII­SA Kook­kaat aa­si­a­lai­set ta­tar­la­jit ovat ol­leet suo­sit­tu­ja puu­tar­ha­pe­ren­no­ja, kos­ka ne ovat kes­tä­viä, no­pe­a­kas­vui­sia ja hel­pos­ti le­vi­ä­viä. Sa­mat omi­nai­suu­det ovat kui­ten­kin teh­neet niis­tä erit­täin vai­ke­as­ti hä­vi­tet­tä­viä hai­tal­li­sia vie­ras­la­je­ja. Ja­pa­nin­ta­tar, sa­ha­lin­ta­tar ja nii­den ris­tey­mä tar­ha­ta­tar muo­dos­ta­vat luon­toon le­vi­tes­sään ti­hei­tä ja laa­jo­ja yk­si­puo­li­sia ja kai­ken muun kas­vil­li­suu­den tu­kah­dut­ta­via ”met­siä”.

Tie­dot­teen mu­kaan la­je­ja ei ai­na ole help­po erot­taa toi­sis­taan, ja sik­si täs­sä yh­tey­des­sä kook­kaat tat­ta­ret kä­si­tel­lään yh­te­nä ryh­mä­nä. Nii­tä yh­dis­tä­vät kui­ten­kin on­tot, bam­bu­mai­set var­ret ja isot leh­det. Kai­kil­la la­jeil­la on myös pak­sut ja no­pe­a­kas­vui­set maa­var­ret ja juu­ra­kot, jot­ka voi­vat yl­tää jopa 5–20 met­rin mit­tai­sik­si ja 2–3 met­rin sy­vyy­teen. Sa­ha­lin­ta­tar, joka on la­jeis­ta kook­kain voi kas­vaa 4–5 met­rin kor­kui­sek­si.

Kaik­ki edel­lä mai­ni­tut ta­tar­la­jit kuu­lu­vat hai­tal­li­siin vie­ras­la­jei­hin, joi­den hä­vit­tä­mi­nen on maa­no­mis­ta­jan vas­tuul­la, tie­dot­tees­sa muis­tu­te­taan.

Pienialaiset kasvustot voi hävittää leikkaamalla kasvusto ensin kokonaan alas ja peittämällä se sitten mustalla muovilla 3–4 vuoden ajaksi.

Depositphotos

Har­mia sekä luon­nos­sa et­tä ra­ken­ne­tus­sa ym­pä­ris­tös­sä

Kook­kaat tat­ta­ret ovat voi­mak­kai­ta kil­pai­li­joi­ta, ei­kä nii­den muo­dos­ta­mis­sa kas­vus­tois­sa juu­ri kas­va mui­ta la­je­ja. Ti­heis­sä ta­tar­kas­vus­tois­sa kas­vuo­lo­suh­teet muut­tu­vat niin täy­sin, et­tä esi­mer­kik­si puu­var­tis­ten kas­vien sie­me­net ei­vät pys­ty itä­mään ja alu­een luon­tai­nen kas­vil­li­suu­den ke­hi­tys hi­das­tuu tai muut­tuu täy­sin.

Pit­käk­si kas­va­vat kas­vit hait­taa­vat nä­ky­vyyt­tä esi­mer­kik­si tien­ris­teyk­sis­sä. Tat­ta­ret ai­heut­ta­vat va­hin­koa myös jal­ka­käy­tä­vil­lä ja park­ki­pai­koil­la kas­va­mal­la as­fal­tin läpi.

Jo­kien ja pu­ro­jen var­sil­la esiin­ty­es­sään ta­tar­kas­vus­tot voi­vat ai­heut­taa eroo­si­on li­sään­ty­mis­tä ja maa-ai­nek­sen kul­keu­tu­mis­ta ve­sis­töi­hin, sil­lä nii­den kas­vus­tot la­kas­tu­vat tal­vek­si täy­sin, ei­vät­kä sido maa­ta tal­ven ja ke­vään sa­tei­den ai­ka­na. Ir­to­maan pää­ty­mi­nen ve­sis­töön voi ol­la uh­ka muun mu­as­sa tai­men­ten ku­tu­so­rai­koil­le.

Tatar-lajeille tunnusomaista ovat ontot, bambumaiset varret ja isot lehdet.

Depositphotos

Mi­ten pää­sen hai­tal­li­sis­ta ta­tar­kas­veis­ta eroon?

Tai­mien ol­les­sa pie­niä tai­met voi kis­koa maas­ta juu­ri­neen. Hä­vit­tä­mi­nen ei on­nis­tu pel­käl­lä maan­pääl­lis­ten osien tu­ho­a­mi­sel­la, vaik­ka sen te­ki­si tois­tu­vas­ti. Pie­ni­a­lai­set kas­vus­tot voi hä­vit­tää leik­kaa­mal­la kas­vus­to en­sin ko­ko­naan alas ja peit­tä­mäl­lä se sit­ten mus­tal­la muo­vil­la 3–4 vuo­den ajak­si.

Han­ka­lis­sa koh­teis­sa voi jou­tua tur­vau­tu­maan tor­jun­ta-ai­nei­siin. Nii­tä ei kui­ten­kaan voi käyt­tää poh­ja­ve­si­a­lu­eil­la, kai­vo­jen tai pin­ta­ve­sien lä­hel­lä ei­kä leik­ki­paik­ko­jen tun­tu­mas­sa.

Li­sää vink­ke­jä ta­tar­kas­vien tor­jun­taan ja hä­vit­tä­mi­seen löy­tyy si­vus­tol­ta vie­ras­la­jit.fi.

Tat­ta­ret le­vi­ä­vät te­hok­kaas­ti – et­hän toi­mi apu­ri­na?

Iso­ko­koi­set tat­ta­rit ei­vät (ai­na­kaan vie­lä) le­viä sie­me­nis­tä. Met­sään ki­pa­tun puu­tar­ha­jät­teen mu­ka­na kul­keu­tu­vat pie­net­kin juu­ren tai maa­var­ren pa­la­set sen si­jaan le­vit­tä­vät tat­ta­ria te­hok­kaas­ti. Var­ret ja leh­det voi kom­pos­toi­da, mut­ta maa­var­ret ja juu­ret on pa­kat­ta­va huo­lel­li­ses­ti ja hä­vit­tää polt­to­kel­poi­se­na se­ka­jät­tee­nä. Lo­vii­san jä­te­a­se­ma ot­taa vas­taan sul­jet­tui­hin jä­te­säk­kei­hin pa­kat­tua vie­ras­la­ji­jä­tet­tä, myös ta­tar­kas­vien juu­ria si­säl­tä­vää sel­lais­ta.

Tär­ke­ää on myös huo­leh­tia sii­tä, et­tei maa­var­ren ja juu­ren pa­la­sia si­säl­tä­vää maa-ai­nes­ta siir­re­tä uu­sil­le alu­eil­le.

»» Vie­ras­la­jit.fi