ITÄ-UU­SI­MAA Man­te­lil­la vai hil­lol­la? Las­ki­ais­pul­lan kuu­min se­son­ki on par­hail­laan käyn­nis­sä. Kaup­po­jen pul­la­laa­rit ja kah­vi­loi­den vit­rii­nit not­ku­vat tal­vi­kau­den herk­kua, joka jat­kaa Ru­ne­ber­gin­tor­tun aloit­ta­maa se­son­kia.

Suo­ma­lais­ten ra­kas­ta­ma herk­ku ei kui­ten­kaan ole suo­ma­lai­nen – tie­ten­kään. Las­ki­ais­pul­lan eli sem­lan al­ku­pe­räi­set juu­ret ulot­tu­vat 1700-lu­vun Ruot­siin. Pul­lan voit­to­kul­ku al­koi toi­sen maa­il­man­so­dan jäl­keen.

Joi­den­kin tie­to­läh­tei­den mu­kaan ruot­sa­lais­ten las­ki­ais­pul­la oli­si muun­nel­ma sak­sa­lai­ses­ta Heiß­wec­kes­ta. Se on Eu­roo­pan sak­san­kie­li­sel­lä alu­eel­la suo­sit­tu pe­rin­tei­nen he­ruk­ka­säm­py­lä, joka juon­taa juu­ren­sa ai­na­kin myö­häis­kes­ki­a­jal­le.

Sem­la, vast­la­kuk­kel ja fast­lags­bul­le

Ruot­sa­lais­ten ma­ke­as­sa las­ki­ais­pul­las­sa ei ol­lut alun­pe­rin täy­tet­tä ja se tar­joil­tiin läm­pi­mäs­sä mai­dos­sa sy­väl­tä lau­ta­sel­ta. Näin se syö­tiin usein Suo­mes­sa­kin maa­seu­dul­la vie­lä 1950-lu­vul­la.

Man­te­li­mas­saa pul­laan li­sät­tiin 1800-lu­vun lo­pus­sa. Kon­di­to­ri­at li­sä­si­vät ker­ma­vaah­toa vas­ta 1900-lu­vul­la. Las­ki­ais­pul­lia on tar­joil­tu läm­pi­mäs­sä mai­dos­sa jo 1700-lu­vul­la vuo­de­na­jas­ta riip­pu­mat­ta jäl­ki­ruo­ka­na rik­kail­le.

Las­ki­ais­pul­lat le­vi­si­vät Suo­meen 1900-lu­vun al­ku­puo­lis­kol­la alun­pe­rin ruot­sin­kie­li­sil­le ran­nik­ko­seu­duil­le. Pu­la­vuo­si­na man­te­li­mas­sa kor­vat­tiin usein hil­lol­la sen vai­ke­an saa­ta­vuu­den ja kor­ke­an hin­nan vuok­si.

Ruot­sis­sa las­ki­ais­pul­lan nimi on sem­la. Vi­ros­sa tun­ne­taan se ni­mel­lä vast­la­kuk­kel. Suo­men­ruot­sik­si sa­no­taan fast­lags­bul­le.

Las­ki­ai­se­na val­mis­tau­dut­tiin kris­til­li­seen paas­toon

Las­ki­ais­pul­la on ol­lut pe­rin­tei­ses­ti kar­ne­vaa­li­ruo­kaa, sil­lä en­nen van­haan las­ki­ai­se­na val­mis­tau­dut­tiin kris­til­li­seen paas­toon. Sil­loin us­kot­tiin, et­tä paas­toon las­keu­tu­es­sa tuli syö­dä tu­ke­vas­ti. Edes­sä kun oli 40 päi­vää kes­tä­vä näl­kä ja ki­tuu­tus en­nen pää­si­äis­tä. Sa­mas­ta syys­tä tors­tai on va­kiin­tu­nut her­ne­keit­to- ja pan­nu­kak­ku­päi­väk­si.

Myös Ruot­sin ku­nin­gas Aa­dolf Fred­rik val­mis­tau­tui paas­toon ja is­tui suu­rel­le ate­ri­al­le las­ki­ais­tiis­tai­na vuon­na 1771. Tuo ate­ria muo­dos­tui ku­nin­kaan vii­mei­sek­si, kun las­ki­ais­pul­lat si­ne­töi­vät hä­nen koh­ta­lon­sa.

Ruot­sin val­ta­kun­taa vuo­si­na 1751–1775 hal­lin­nut ku­nin­gas vie­rai­li Suo­mes­sa ke­säl­lä 1752. Hän oli en­sim­mäi­nen Ruot­sin ku­nin­gas yli 120 vuo­teen, joka vie­rai­li val­ta­kun­nan itäi­sim­mäs­sä osas­sa. Ku­nin­gas vie­rai­li muun mu­as­sa Hel­sin­gis­sä, Tu­rus­sa, Vaa­sas­sa, Ou­lus­sa, Tor­ni­os­sa ja De­ger­byn kau­pun­gis­sa, joka vie­rai­lun yh­tey­des­sä sai uu­den ni­men Lo­vii­sa ku­nin­kaan puo­li­son ku­nin­ga­tar Lo­vi­sa Ul­ri­kan mu­kaan.

Ku­nin­gas kruu­na­si vii­mei­sen ate­ri­an 14 las­ki­ais­pul­lal­la

Ku­nin­gas­ta pi­det­tiin luon­teel­taan ys­tä­väl­li­se­nä ja rau­hal­li­se­na mie­he­nä, jol­la oli epä­ta­val­li­sen suu­ri ruo­ka­ha­lu. Aa­dolf Fred­rik oli miel­ty­nyt ylen­syö­mi­seen.

Hä­nen väi­te­tään kuol­leen 60-vuo­ti­aa­na ruo­an­su­la­tu­son­gel­mis­ta joh­tu­vaan hal­vauk­seen syö­ty­ään las­ki­ais­tiis­tai­na to­del­la run­saan il­lal­li­sen, jo­hon kuu­lui muun mu­as­sa hum­me­ria, ka­vi­aa­ria, sa­vu­si­lak­kaa ja ha­pan­kaa­lia. Kyy­ti­poi­ka­na hän sie­mai­li samp­pan­jaa.

Vii­mei­sen ate­ri­an­sa ku­nin­gas kruu­na­si syö­mäl­lä 14 ker­mal­la täy­tet­tyä las­ki­ais­pul­laa. Ne tar­joil­tiin hä­nel­le kul­hos­sa kuu­maa mai­toa, joka oli maus­tet­tu ka­ne­lil­la ja ru­si­noil­la.

Ta­ri­nan mu­kaan ku­nin­kaan ker­ro­taan päi­väl­li­sen jäl­keen va­li­tel­leen hui­maus­ta ja pa­hoin­voin­tia. Ai­ka­kir­joi­hin mer­ki­tyt tie­dot ker­to­vat, et­tä hän tuu­per­tui ja kuo­le­ma koit­ti kel­lo 20.15. Ku­nin­gas on hau­dat­tiin Tuk­hol­man Ri­ta­ri­hol­man (Rid­dar­hol­men) kirk­koon, joka toi­mi vuo­si­sa­to­jen ajan Ruot­sin ku­nin­kaal­lis­ten hau­taus­kirk­ko­na.

Ku­nin­kaan kuo­le­man jäl­keen krei­vi ja ru­noi­li­ja Jo­han Gab­riel Oxens­tier­nan (1750–1818) ker­ro­taan luo­neen myy­tin ”mur­ha­pul­lis­ta”. Hän vaa­ti, et­tä las­ki­ais­pul­lat pi­täi­si kiel­tää Ruot­sis­ta.

»» Las­ki­ais­sun­nun­tai­ta vie­te­tään tänä vuon­na 15.2. ja las­ki­ais­tiis­tai on 17.2.