Viikon kysymys
A-
A+
Katseet taivaalle. Tom Ahlgren (vas.), Jussi Mannerberg ja Petri Kantola seuraavat tarkasti katseellaan liidokkiaan Porvoon uudella lennokkikentällä.
Marko Wahlström
PORVOO, KULLOO Katseet taivaalle. Hiljaiset koneet kiitävät sinitaivaalla. Yhtäkkiä pienen lennokin siipi putoaa kesken lennon. Hetkeä myöhemmin kone on jälleen ilmassa. Juuri siinä on Porvoon Ilmailukerhon ydin: tekniikkaa, kärsivällisyyttä ja yhdessä tekemistä.
Yli 50-vuotias Porvoon Ilmailukerho on saanut uuden tukikohdan, joka tarjoaa tilat niin lennokeille kuin droneharrastajille. Rännarstenin kiviainesasemalle johtavan tien varressa Kulloossa sijaitseva uusi harrastekenttä on ollut käytössä pari viikkoa, ja vihkiäisiä vietettiin avajaisjuhlassa viime lauantaina.
Perinteisen lennokki- ja helikopterikentän lisäksi alueelta löytyy Etelä-Suomen ainoa ja Kuopion lisäksi koko maan kiinteä FPV-dronerata (First Person View). Rata on vielä rakenteilla.
Lennokkiharrastus yhdistää sukupolvia. Kuvassa Petri Kantola (vas.), Jussi Mannerberg, Eero Räisänen, Tom Ahlgren, Ville Nikkanen ja hänen pojat Alexander (3 v.), Leo (6 v.) ja Oskar (kohta 8 v.).
Marko Wahlström
Hulevesiallas ja tiehanke antoi lähtöpakit
Kuninkaanportissa sijainnut kenttä palveli harrastajia lähes vuosikymmenen ajan.
– Kyllähän tiedossa oli, että Kuninkaanportti rakentuu ajan kanssa ja joskus sieltä täytyy lähteä. Se oli kuitenkin hyvä paikka siinä mielessä, että kaupunkilaiset näkivät harrastustoimintaa hyvin, puheenjohtaja Petri Kantola kertoo.
Varsinaiseksi lähtölaukaukseksi muodostui kaupungin hulevesiallas- ja tiehanke.
– Kaupunki tarjosi meille neljä vaihtoehtoista paikkaa. Täällä todettiin olevan rauhallinen ympäristö ja suhteellisen hyvä peltopohja, joten kentän perustaminen oli helpohkoa.
Kerholla on alueesta viiden vuoden vuokrasopimus ja optio toiselle viisivuotiskaudelle.
– Kaupungin arvio on ollut, että kenttä saisi olla täällä pitkään. Se on yhdistykselle tärkeää, koska tällaiset hankkeet ovat isoja investointeja ja niihin menee paljon talkootyötä.
Suomen uusin lennokkikenttä on myös maamme ainoa kenttä, jolla on rakennuslupa. Porvoon kaupunki edellytti lupaa, koska alueen käyttötarkoitus muuttui maanviljelyksestä harrastusalueeksi.
Kenttämestari Eero Räisänen iloitsee uudesta lennokkikentästä. – Moni on kiittänyt kenttää kauniiksi. Taustalla Porvoon Ilmailukerhon sihteeri Tom Ahlgren.
Marko Wahlström
Porvoon Ilmailukerhon puheenjohtaja Petri Kantola kertoo, että seura on vuokrasopimus Porvoon kaupungin kanssa viideksi vuodeksi ja optio toiseksi viisivuotiskaudeksi.
Marko Wahlström
Kenttä rakennettiin talkoilla
Pohjatyöt käynnistyivät jo viime vuonna. Alueella on täytetty sarkaojia, rakennettu salaojitusta, tasattu peltoa sekä tehty uusia kulkureittejä ja varikkoalueita.
– Kenttä vaatii hyvin tasaisen nurmikkoalustan, koska lennokeissa on pienet pyörät. Nurmikkoa leikataan säännöllisesti ja sekaan levitetään joka vuosi hiekkaa, Kantola muistuttaa.
Kerhon kenttämestari Eero Räisänen kertoo, että hankkeessa on ollut merkittävä apu paikallisesta yrittäjä–maanviljelijästä.
– Saimme urakoitsijaksi naapurissa toimivan Anders Fransmanin. Hänellä oli tarvittavat koneet ja laitteet, joten varsinaiset konetyöt saatiin tehtyä ammattitaidolla.
Kentällä toimii aurinkosähköjärjestelmä, jonka avulla ladataan harrastajien lennokkien akkuja.
– Olemme pyrkineet siihen, että myös ympäristöpuoli olisi kunnossa. Käytännössä kaikki lennättäminen tapahtuu uusiutuvalla energialla, Kantola jatkaa.
Alueelle on lisäksi perustettu niin sanottu pörriäiskeidas kukkakedon avulla.
Leo (6 v.) ja Oskar (kohta 8 v.) ovat saaneet sidottua pienemmän lennokin moottorikoneen vedettäväksi. Alexander (3 v.) seuraa isoveljiensä puuhailua.
Marko Wahlström
Lähikenttä sopii perusharrastajille
Kulloon lähikenttä on helposti saavutettava arkikäytössä.
– Se sopii lapsille, nuorille, aloitteleville harrastajille ja muille kerholaisille, koska alueella ei ole samassa määrin oikeita lentokoneita tai suuria lennokkeja, Kantola kuvailee.
Kentän sijainti palvelee Porvoon lisäksi pääkaupunkiseudulta ja Sipoosta tulevia harrastajia.
– Kiva ja rauhallinen ympäristö tekee paikasta viihtyisän. Täällä voi nähdä muun muassa jäniksiä, hirviä ja peuroja.
Viides kenttä kerhon historiassa
Porvoon Ilmailukerholla on ollut historiansa aikana useita lentopaikkoja. Nykyinen kenttä on järjestyksessään viides.
– Ensimmäinen kenttä tehtiin Ernestasiin vuonna 1980. Sen jälkeen tuli Kiialan kenttä, joka sijaitsi aika lähellä edellistä kenttäämme. Kolmas oli Bosgårdin kenttä, josta siirryimme Kuninkaanporttiin, sihteeri Tom Ahlgren kertoo.
Kerho toimii myös Mäntsälän lentokentällä, jossa se on viime vuosina investoinut tiloihin, ostanut osan rakennuksista ja kunnostanut niitä kerhokäyttöön.
– Olemme Mäntsälän kentän suurin käyttäjäryhmä ja vastaamme arviolta 90 prosentista kentän käytöstä. Osallistumme kentän ylläpitoon muun muassa hoitamalla kiitoratoja ja nurmikkoalueita, Petri Kantola jatkaa.
Mäntsälä soveltuu erityisesti suurille lennokeille ja kokeneille harrastajille. Seuraava varteenotettava vaihtoehto sijaitsee Jämijärvellä.
– Pitkän matkan vuoksi Mäntsälään lähdetään tavallisesti viikonlopuksi useaksi tunniksi, eikä se palvele yhtä hyvin lyhyttä arki-illan harrastamista, Kantola sanoo.
Porvoon Ilmailukerho tekee lisäksi yhteistyötä Kymin lentokentän toimijoiden kanssa.
– Järjestämme kentälle tutustumisretkiä, jolloin purjelennosta kiinnostuneet pääsevät kokeilemaan lentämistä opettajan kanssa. Vastavuoroisesti lennokkiharrastajamme käyvät esittelemässä omaa toimintaa Kymissä. Kymin ilmailupäivä (15.8.) kerää vuosittain tuhansia kävijöitä, Kantola kertoo.
Tom Ahlgren (edessä) ja Jussi Mannerberg (takana) virittävät liidokkejaan lentokuntoon. Kenttämestari Eero Räisänen tarkkailee taustalla.
Marko Wahlström
Suomen suurin lennokkikerho
Vuonna 1973 perustettu Porvoon Ilmailukerho on nykyisin jäsenmäärältään Suomen suurin lennokkikerho.
Jäseniä on 126, ja ikähaitari ulottuu lapsista yli 80-vuotiaisiin harrastajiin.
– Tämä on aika hieno harrastus siinä mielessä, että se yhdistää eri sukupolvia. Moni on aloittanut poikana, pitänyt välillä taukoa ja palannut myöhemmin takaisin, sihteeri Tom Ahlgren sanoo.
Vaikka lennokkiharrastus on Suomessa yleisesti vähentynyt, Porvoossa toiminta on säilynyt vahvana.
– Moni kerho on vuosien aikana pienentynyt tai jopa lopettanut. Meillä jäsenmäärä on pysynyt sadan tuntumassa pitkään ja viime vuosina jopa hieman kasvanut maltillisesti viimeisen kymmenen vuoden aikana, varapuheenjohtaja Ville Nikkanen sanoo.
Kasvua selittää osaltaan myös se, että Etelä-Suomessa harrastuspaikkoja on yhä vähemmän.
– Imemme harrastajia Porvoosta, Mäntsälästä ja pääkaupunkiseudulta, Kantola iloitsee.
Lennokkiharrastus elää uutta nousua teknologian vauhdittamana
Lennokkiharrastus on muuttunut viime vuosina enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin teknologian kehittymisen myötä. Sähkömoottorit, digitaaliset lennonvakautusjärjestelmät, kameratekniikka ja FPV-lasit ovat tuoneet lentämisen lähemmäs tavallista harrastajaa ja madaltaneet aloituskynnystä merkittävästi.
– Samalla toiminta tarjoaa edelleen mahdollisuuden sekä tekniseen rakenteluun että lentämisen elämyksiin, ja uusia harrastajia saadaan jälleen mukaan myös nuorten joukosta, Petri Kantola sanoo.
Porvoon Ilmailukerhon aktiivien mukaan harrastus on nykyään laaja kirjo erilaisia ilmailumuotoja perinteisistä purjelennokeista ja taitolentokoneista aina FPV-droneihin ja ilmakuvaukseen asti. Osa harrastajista rakentaa koneitaan itse, osa keskittyy lentämiseen, ja monelle molemmat ovat yhtä tärkeä osa harrastusta.
Teknologian kehitys näkyy erityisesti siinä, että nykyaikaiset lennokit ovat aiempaa helpompia ja turvallisempia lennättää.
– Vakaajat korjaavat lennokin asentoa automaattisesti, radiolaitteiden luotettavuus on parantunut ja kamerajärjestelmien avulla lentäjä voi seurata lentoa koneen näkökulmasta aivan kuin olisi itse ohjaamossa, Ville Nikkanen jatkaa.
Myös ympäristön näkökulmasta muutos on ollut merkittävä.
– Polttomoottoreiden tilalle ovat tulleet lähes äänettömät sähkömoottorit, mikä on vähentänyt melua huomattavasti, sähkömoottoreiden myötä lajin pariin uudelleen palannut porvoolainen Jussi Mannerberg kertoo.
Tom Ahlgren (vas.) ja Jussi Mannerberg ovat kokeneita lennokkiharrastajia, Porvoon Ilmailukerhon puheenjohtaja Petri Kantola taustalla.
Marko Wahlström
Robbe Air Trainer -mallin lennokki on helppo konemalli aloittelijalle. Taustalla pienempi liidokki.
Marko Wahlström
Luonnon tuntemusta, tekniikkaa ja ohjaajan käskyjä
Harrastuksen parissa tarvitaan edelleen myös vanhaa ilmailijan taitoa. Liidokkien lennättäjät tarkkailevat luonnon merkkejä, kuten pääskyjen liikkeitä, löytääkseen nousevat ilmavirtaukset. Luonnon lukeminen on tärkeä osa erityisesti purjelennokkiharrastusta.
– Koronavuodet näkyivät harrastajamäärissä, mutta viime vuosina toiminta on jälleen piristynyt. Erityisesti nuoria on tullut mukaan aiempaa enemmän. Harrastajaprofiili on samalla monipuolistunut: lapset aloittavat usein perinteisillä lennokeilla, kun taas nuoret aikuiset hakeutuvat herkemmin FPV-dronejen pariin, Petri Kantola ja Ville Nikkanen sanovat.
Droonien yleistyminen näkyy myös yhteiskunnassa laajemmin. Tekniikan tuntemukselle ja lennättämisosaamiselle uskotaan kerhossa olevan kysyntää tulevaisuudessa esimerkiksi viranomais- ja puolustussektorilla.
Lennokkiharrastuksen vahvuus onkin sen monipuolisuudessa. Saman harrastuksen sisältä voi löytyä sekä käsillä tekemistä, tekniikkaa, kilpailua että ilmailun elämyksiä.
– Teknologia muuttuu nopeasti, mutta lentämisen perusviehätys on säilynyt ennallaan. Se on edelleen tunne siitä, että oma kone nousee ilmaan ja tottelee ohjaajansa käskyjä, Petri Kantola korostaa ja nostaa koneensa kohti korkeuksia..
FAKTA
Porvoon Ilmailukerho
» Perustettu vuonna 1973 aluksi Nesteen Ilmailukerhona. Vuonna 1976 toiminta laajeni ja nimi muuttui nykyiseksi.
» 1980-luvulla kerholle hankittiin purjekone Ka6 ja Falke-moottoripurjehtija sekä lennokkien harrastajat saivat oman kenttäalueensa Porvoon lähistöltä. 1990-luvulla kerholle hankittiin ultrakevyt lentokone Beaver RX550. 2000-luvun alusta kerhotoiminta alkoi kasvaa erityisesti uusien lennokkiharrastajien myötä.
» Porvoolaiskerho on luonteeltaan yleisilmailukerho, johon kuuluu lennokkiharrastajien lisäksi myös ultrakevytlentolentäjä ja varjoliitäjiä. Talvikaudella toimintaa järjestetään Porvoon sisähalleissa.
»» Porvoon Ilmailukerhon verkkosivut löytyvät täältä
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot