Viikon kysymys
A-
A+
– Tämä olisi unelma ja aivan ihana. Tästä saisi kuuluisan paikan, jossa turistitkin viihtyisivät omenapuun katveessa ruusukupeista kahvia, mehua ja kakkua nauttien, porvoolainen Gunilla Partanen sanoo.
Marko Wahlström
PORVOO, KESKUSTA Ravintola tai kahvila, jonka puutarhassa olisi ihana istua ja nautiskella sekä juoda kahvia eriparisista kukkakupeista ja syödä omenapiirakkaa.
Näin ajatuksella leikittelee porvoolainen Gunilla Partanen katsellessaan Piispankatu 15:ssä sijaitsevaa vanhaa puutaloa, joka edustaa myöhäistä jugendarkkitehtuuria. Kaupungintalon naapurissa sijaitsevan puutalon pihapiirissä kasvaa kahdeksan omenapuuta.
– Niistä voisi ottaa omenoita ja tehdä vaikka omenapiirakkaa. Tässä olisi potentiaalia vaikka mihin. Tämä on niin idyllinen paikka. Miten kaunista olisi laittaa pöytiä ja tuoleja ulos!, Partanen maalailee.
Piispankatu 15 sijaitsee isolla tontilla, jonka puutarhassa on ulkorakennus ja useita omenapuita.
Marko Wahlström
Kollektivkrogen keräsi Malmössä 80 ihmistä
Ruotsin Malmössä syntyi ajatus kollektiiviravintolasta, joka synnytti alkuun 50 ihmisen kansanliikkeen. Idea kasvoi nopeasti 80 eritaustaisen henkilön kollektiiviksi. Jokainen sijoitti hankkeeseen noin 35 000 kruunua (reilu 3 100 euroa).
– Heitä oli kaikista ammattikunnista: kätilöitä, lääkäreitä, juristeja, sähkömiehiä, putkimiehiä ja rakentajia. Kaikki tekivät mitä osasivat. Esimerkiksi lääkäri osa kantaa lankkuja.
Vanhan rakennuksen korjaamisen jälkeen kollektiivi perusti ravintolan, jossa samalla periaatteella jokainen teki mitä osasi. Kaikille riitti töitä ja jokainen kantoi kortensa kekoon.
– Pikkuhiljaa he oppivat tekemään ruokaa.
Kollektiviravintolasta syntyi menestystarina. Hankkeesta tehdyn lehtijutun ilmestyessä kollektiivin jäsenet olivat jakaneet osinkoa ensimmäisen kerran.
– Kotikutoisesta paikasta tuli todella suosittu. Ravintolassa hinnat olivat myös edulliset, koska osakkaat eivät tavoitelleet maksimaalista voittoa. Heillä oli myös niin hauskaa tutustuttuaan toisiinsa, että oikein odottivat töihin pääsyä.
Ulkopuolelta talo vaatii kauttaaltaan uutta maalipintaa. Talo rakennettiin alunperin vuonna 1906 ja siitä laajennettiin vuonna 1911. Rakennus on ollut osa Porvoon katukuvaa ja kaupunkirakennetta 120 vuotta, ja siitä on muodostunut osa kaupungin identiteettiä.
Marko Wahlström
"Vanhat rakennukset ovat niin kauniita"
Lehtijutun luettuaan Partasella heräsi ajatus siitä, että voisivatko porvoolaiset olla kiinnostuneita vastaavanlaisesta yhteisöllisestä toiminnasta.
– Voisiko tämän Piispankatu 15:n tai minkä tahansa Linnankoskenkadun puutaloista yrittää pelastaa malmoläisellä tavalla. Vanhat rakennukset ovat niin kauniita.
Porvoolainen on pariin kertaan herättänyt asiasta keskustelua Facebookin Politiikkaporvoo-ryhmässä.
– On siihen tullut muutamia tykkäyksiä. Talvella tekemääni ensimmäiseen postaukseen tuli muutama innostunutkin.
Malmössä yhteisöön liittyi niin paljon ihmisiä, että yhteisöllisyys nousi uudelle tasolle.
– Mitä enemmän ihmisiä saadaan mukaan, sitä vähemmän on töitä. Yritykset voisivat myös lähteä tukemaan hanketta. Rakennusliikkeiltä voisi saada konsultoivia neuvoja.
Piispankatu 15:n puutalo on perusrakenteiltaan hyvässä kunnossa. Talossa ei myöskään ole homevaurioita, vaikka kaupungin virastokäytön aikana tuskailtiin sisäilmaongelmien kanssa.
Marko Wahlström
Gunilla Partanen kartoittaa halukkaita porvoolaisia
Partanen on paljasjalkainen porvoolainen, joka asuu synnyinkylässään Kulloossa. Hän hoitaa päivätyönään insinööritoimistossa projektien materiaalihallintaa.
– Ihmiset voivat ilmoittautua, jos he olisivat kiinnostuneita lähtemään projektiin. Sen jälkeen täytyy Porvoon kaupungin kanssa neuvotella, minkä talon kaupunki voisi mahdollisesti antaa meille korjattavaksi tällä periaatteella.
Partanen uskoo, että virkamiehetkin olivat tyytyväisiä, jos näin pelastuu yksi talo.
– Eniten minua harmittaa Mannerheiminkadulle näkyvä kaunis Porvoontalo. Toivottavasti sitä ei pureta, Gunilla Partanen huokaa.
Partanen nyt kartoittaa, ovatko porvoolaiset niin yhteisöllisiä ennen kuin hän lähtee neuvottelemaan kaupungin kanssa.
– Voisin organisoida ja koordinoida sekä ottaa yhteyksiä eri tahoihin hankkeen aikana. Rakentamisen aikana voisin kantaa lankkuja. Sitten, kun kaikki on valmista voin tiskata, laittaa ruokaa ja tarjoilla, Partanen sanoo.
Ulkoarkkitehtuuriltaan rakennus on säilyttänyt myöhäiselle jugendille tyypilliset piirteensä hyvin, kuten ikkunoiden koon ja puitejaotuksen sekä listoituksen.
Marko Wahlström
"Porvoon idylliä pitäisi ylläpitää ja vaalia"
Taloa kierrellessämme Partasen katse osuu Piispankatu 15:n kiinteistön sokkelin tuuletusluukkuihin, jotka on suljettu, kuten myös Linnankoskenkadulla sijaitsevissa puutaloissa.
– Ne pitäisi olla kesällä auki, jotta alapohja pääsee tuulettumaan.
Hän näkee keskeisellä paikalla sijaitsevassa talossa potentiaalia vaikka mihin.
– Vanhat puutalot vähenevät koko ajan, jos aina vain puretaan ja rakennetaan tilalle betonimöhkäleitä.
Piispankatu 15:n pihalla on erillinen ulkorakennus.
– Porvoon idylliä pitäisi ylläpitää ja vaalia. Länsirantaa suunniteltaessa esimerkiksi Maarianhaminasta ja Raumalta olisi voinut ottaa mallia, miten rakentaa jokirantaa kutsuvaksi. Minulle unelmien Porvoo tarkoittaa sitä, että vanhoja historiallisia rakennuksia vaalitaan ja kylistä pidetään huolta. Nyt näyttää siltä, että alkaa käydä päinvastoin.
Piispankatu 15 on toiminut viimeksi Porvoon kaupungin taloustoimistona. Se on ollut tyhjillään syksystä 2006. Rakennus on suojeltu. Sisältä talo on purettu runkorakenteille, eikä sisällä hometta.
FAKTA
Piispankatu 15:n historia lyhyesti
» Päärakennus valmistui rakennusmestari Artur Kullmanin suunnitelmien mukaan asuinkäyttöön vuonna 1908. Vuonna 1911 tehdyn laajennuksen suunnitteli rakennusmestari Johannes Kullman.
» Museoviraston 8.3.2007 antaman lausunnon mukaan talo edustaa mitoitukseltaan myöhäistä jugendia ja noudattaa aikakautensa pienimittakaavaista puukaupunkirakentamisen perinnettä. Rakennus on harvoja Porvoon jugendrakennuksia.
» Kauppatoriin keskeisesti nivoutuvan korttelin puurakennuksena se on keskeinen muistuma torin ympäristön varhaisemmasta, Porvoolle leimallisesta puukaupunkiympäristöstä, jonka kaavallisena lähtökohtana oli C.L. Engelin 1830-luvulla laadittu ruutukaava.
FAKTA
Porvoon kaupungin myytävät kiinteistöt:
» Kolme puutaloa, Linnankoskenkatu 35, 37 ja 39
» Puutalo, Piispankatu 15
» Walter Runebergin veistoskokoelman entinen näyttelytila, Aleksanterinkatu 5
» Kansalaisopiston entinen talo, Mannerheiminkatu 15
» Huvikummun entinen päiväkoti, Vanha Kuninkaantie 29
» Tuorilan koulu, Tuorilanmäki 13
» Kaarenkylän entinen päiväkoti, Kaarenkyläntie 344
Kaupungin purettavat kiinteistöt:
» Teletalo, Raatihuoneenkatu
» Virastokortteli, Lundin- ja Vänrikinkadun ei-suojellut talot
» Entinen terveysasema, Rauhankatu 14
Kaupungin muut tyhjät kiinteistöt:
» Entinen Strömborgska högstadiet, kivitalo ja kaksi puutaloa, Lundin- ja Jokikatu
» Porvoon-talo, Kaivokatu 40
»» Allas-lehti: De gör verklighet av krogdrömmarna – som hobby (15.8.2022)
»» Dagens PS -lehti: Snart öppnar succén Kollektivkrogen i Stockholm (3.9.2025)
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot