Viikon kysymys
A-
A+
– Yrittäjyys vaatii perheen tuen. Oma isäni auttoi yrityksen perustamisessa ja äitini auttoi hoitamalla pieniä lapsiamme. Olen heille hyvin kiitollinen, Askolan vuoden 2025 yrittäjä Antti Leivonen sanoo.
Merja Forsman
ASKOLA Kun Antti Leivonen kuuli valinnastaan Askolan vuoden yrittäjäksi 2025, ensimmäinen tunne oli hämmennys.
– Se tuli ihan puun takaa. En odottanut tällaista. En ollut asettunut mitenkään ehdolle tai ole ollut erityisen aktiivinen Askolan yrittäjien toiminnassa – ja eikö tällaiset yleensä mene aktiivijäsenille? hän kysyy.
Hämmennystä seurasi pian tyytyväisyys ja ylpeys kunnianosoituksesta.
– En ole saanut vastaavaa tunnustusta aikaisemmin ja pidän tätä varmaan vähän liiankin hienona. Olen varmaan ensimmäinen ei-askolalainen, joka palkitaan paikkakunnan vuoden yrittäjänä, Leivonen nauraa.
Yrittäjyys sukurasitteena
Askolassa syntynyt ja kasvanut Leivonen mietti nuorena pitkään, minkä alan yrityksen hän haluaisi perustaa. Hän opiskeli kauppakorkeakoulussa yrittäjyyttä ja tutki ensimmäisessä työssään muun muassa perheyrittäjyyttä.
Idea isännöintitoimiston perustamiseen syntyi siitä, että isännöintipalveluille on aina tarvetta.
– Kuten Enston Ensio Miettisen isä aikoinaan sanoi, perusta vaikka nakkikioski, kunhan et mene muille töihin. Yrittäjyys on vahvasti periytyvää. Isäni oli 40 vuotta yrittäjänä, ja olen sanonut omille lapsilleni, että yrittäjyys on meillä vahva sukurasite, Leivonen toteaa.
Yrityksensä Isännöinti Leivonen oy:n hän perusti vuonna 2007 yhdessä isänsä kanssa.
– Isäni toimi Askolassa nimismiehenä ja asianajajana, äitini teki uraa ulosottoapulaisena ja pojasta tuli isännöitsijä. Vastikkeiden periminen oli verissä, Leivonen sanoo.
Oman kylän poika löysi ensimmäiset asiakkaansa Askolasta, ja suuri osa niistä on pysynyt asiakkaina tähän päivään asti. Sittemmin Isännöinti Leivonen on kasvanut 10 % vuosivauhdilla.
– Yritykseni on tehnyt kasvua ihan ilman vippaskonsteja tai yrityskauppoja, Leivonen toteaa.
Tällä hetkellä Isännöinti Leivosella on toimipisteet myös Mäntsälässä ja Espoossa, jossa Leivonen nykyään asuu ja asiakkaita laajasti pitkin Uuttamaata.
Isännöitsijän työ on vastuullista, Leivonen sanoo: siinä pidetään huolta ihmisten kalleimmista omaisuuksista, kodeista ja kiinteistöistä. Isännöitsijät ovat myös lähellä ihmisten elämää.
– Kun perheeseen syntyy vauva, minulle soitetaan. Olen ensimmäisten joukossa kuulemassa omaisen kuolemasta ja pariskuntien eroista. Tiedän myös, jos jonkun asukkaan elämänhallinta on lähtenyt luisuun, Leivonen sanoo.
Askolassa asuessaan hän saattoi ruokakaupassa todistaa, miten asukas, jolta hän hetki sitten karhusi maksamatta jääneitä vuokria, puikkelehti piiloon hyllyjen väliin.
– Ehkä siksi on hyvä, etten enää asu kylällä. Vaikka toisaalta se oli kuin englantilaisissa sarjoissa, jossa paikallinen eläinlääkäri tuntee kaikki. Siinäkin oli puolensa, Leivonen sanoo.
Hän kertoo nauttineensa tavallisten ihmisten kanssa työskentelystä. Ihmisten, jotka ovat saamallaan asuntolainalla saaneet oman kokoisen asunnon.
– Olemme monen askolalaisen elämän taustalla. Jos teemme työmme hyvin, he eivät edes tiedä, ketkä heidän asioitaan hoitavat, Leivonen sanoo.
Leivonen nauttii Askolan peltomaisemista. – Olen kyllä tosi ylpeä, että sain Askolan vuoden yrittäjän tittelin. Olen syntynyt ja kasvanut täällä ja on ollut hienoa antaa jotain takaisin kylälle. Tunnustus tuntuu yllättävän hyvältä.
Merja Forsman
Askolassa hyvä pöhinä
Isännöintitoimisto on monella muullakin tavalla aitiopaikalla. Isännöitsijät näkevät, miten kylät elävät, kasvavat ja muuttuvat. He näkevät suhdanteiden heittelyt ja niiden vaikutuksen rakennusalaan ja asumiseen.
Leivonen on nähnyt myös Askolan kehityksen, joka on juuri tällä hetkellä monella tavalla hyvin myönteinen.
– Askolassa syntyvyys ja muuttoliikenne on kasvussa. Vuokralaisista ei ole puutetta, vaikka asuntokauppa sakkaa koko maassa. Askola on myös hyvin yrittäjämyönteinen, Leivonen sanoo.
Uudenmaan Yrittäjät myönsi lokakuussa Askolalle kultaisen yrittäjälipun yrittäjämyönteisyydestä. Leivosen mukaan kunnianosoitus tuli oikeaan osoitteeseen. Hänestä mielestään Askola on erinomainen paikka yrittää, ja hänellä on pelkästään positiivista sanottavaa niin paikallisesta yrittäjäilmapiiristä kuin asiakkaistaan.
– Askolalaiset ovat ystävällisiä ja he pitävät kiinteistöistään huolta, Leivonen sanoo.
– Slummiutuneet alueet on laitettu kuntoon ja omaa omaisuutta arvostetaan – askolalaisella nuukuudella. Täällä ollaan hyvin hintatietoisia. En tiedä täältä yhtään korjaushanketta, joka oli tehty liian kalliilla. Tämä nuukuus on tarttunut myös minuun. Haluan korostaa, että tämä on positiivinen asia. Ei tehdä investointeja suu edellä, vaan harkiten ja järkevästi.
Yrittäjän kuuluu saada työstään sopiva korvaus
Kansallisena veropäivänä media nostaa esiin menestyneitä yrittäjiä, jotka takovat suuret tulot. Leivosen mukaan myös ihan tavallisia perusyrittäjiä tulisi arvostaa mediassa.
– Mestisjääkiekkoilijakin voi nauttia lajistaan, vaikka ei tienaa miljoonia, Leivonen sanoo.
Hän on tyytyväinen, että on onnistunut kasvattamaan yritystään tasaisesti ja luomaan kymmenkunta työpaikkaa.
– On ihanaa, kun onnistun työllistämään henkilön, josta kuoriutuu superosaaja, joka nauttii työstään. Mutta eihän yrittäjyydessä ole ideana vain se, että työllistän, vaan myös se, että tämä on taloudellisesti kannattavaa, Leivonen sanoo.
Hänestä on tärkeää, että työntekijät ymmärtävät jo työhaastattelussa, että heidän tehtävänsä on tuottaa yritykselle tuloja.
– Ei yritys tee hyväntekeväisyyttä. Ei se niin mene, että maksan työntekijälle 4000 euroa ja laskutan asiakkailta 2000 euroa. Raadollistahan se on, mutta se on markkinataloutta, ja markkinatalous on ainoa, mikä voi toimia. Olen ehdottomasti sitä mieltä, Leivonen sanoo.
Vaikka verottaja lohkaisee yrityksen tuloista aimo annoksen, Leivosesta se kertoo siitä, että yritys toimii ja kantaa kortensa yhteiseen kekoon.
– Minusta on hienoa, että maksamillamme veroilla valtio maksaa parin kolmen opettajan palkat. Tilitämme verottajalle 200 000 euroa vuodessa, ja valtio saa tehdä niillä rahoilla mitä haluaa. Verottajahan on lopulta tällaisen yrityksen suurin saaja, mutta on tärkeää myös, että yrittäjä saa palkkansa.
Hänen mukaansa monilla yrittäjillä on vielä takaraivossaan ajatus, että yrittäjän pitäisi tehdä töitä pienellä palkalla.
– Minun mielestäni minun tulee ansaita sen verran työstäni kuin ekonomiliitto suosittelee alani osaajille. Yrittäjänä minulle lankeaa vieläkin enemmän vastuita kuin mitä palkkatöissä olisi. Yritystoiminta ei ole hyväntekeväisyyttä, vaan firmalle pitää jäädä katetta, Leivonen sanoo.
Antti Leivonen valittiin vuoden yrittäjäksi, sillä hän on arvostettu ja esimerkillinen toimija Askolassa ja on vaikuttanut yrittäjänä lähes 20 vuoden ajan paikkakunnan kehitykseen ansiokkaasti.
Merja Forsman
Yrittäjä on kuin kettu, palkansaaja koira?
Askolan vuoden yrittäjältä on kysyttävä kliseinen kysymys: mikä yrittäjyydessä on parasta?
– Kysyin tätä 16-vuotiaalta pojaltani ja hän sanoi, että vapaus. Se on työssäni parasta, Leivonen vastaa.
Hän miettii, onko olemassa tarinaa ketusta ja koirasta, joka kävisi vertaamaan yrittäjää palkkatyöntekijään.
– Koira elää turvallisesti mutta omanlaisessa häkissään. Kettu on vapaa mutta vaarojen keskellä. Yrittäjä on kuin se kettu. Ei kaikista ole yrittäjiksi, Leivonen pohtii.
– Yrittäjyydessä se, jota voi syyttää tai taputtaa selkään, löytyy aina peilistä. Kaikki on itsestä kiinni.
Maaseudultakin voi ponnistaa maailmalle
Vuoden yrittäjä palkittiin lauantaina 22.11. Pukkilassa Askolan Yrittäjät ry:n pikkujouluissa, jossa Leivoselle luovutettiin diplomi saavutuksistaan.
– Olen kyllä tosi ylpeä, että sain Askolan vuoden yrittäjän tittelin. Olen syntynyt ja kasvanut täällä ja on ollut hienoa antaa jotain takaisin kylälle. Tunnustus tuntuu yllättävän hyvältä.
Hän toivoo, että voisi omalla esimerkillään rohkaista muitakin yrittäjyyteen ja näkemään, että menestymiseen ei tarvita suurkaupungin vilinää.
– Mielestäni isännöintitoimistoni on esimerkki siitä, että aina ei tarvitse lähteä maaseudulta, vaan täältäkin käsin voi valloittaa maailmaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot