POR­VOO Ra­kas­tet­tu kir­jai­li­ja ja opet­ta­ja Mai­ja­lii­sa Dieck­mann (1934–2026) on kuol­lut. Hän me­neh­tyi sai­raus­koh­tauk­seen vii­me per­jan­tai­na 91 vuo­den iäs­sä.

Dieck­mann kir­joit­ti Mum­mo Mu­ti­kai­sen pa­ki­noi­ta Itä­väy­lä-leh­teen mo­nien vuo­sien ajan ja pa­ki­nois­ta jul­kais­tiin myös kak­si ko­ko­el­ma­kir­jaa. Itä­väy­län li­säk­si Dieck­man­nin pa­ki­noi­ta jul­kais­tiin Loi­maan Leh­des­sä ja Ope­tu­sa­lan Se­ni­o­ri­jär­jes­tön jä­sen­leh­ti Se­ni­o­ri­o­pet­ta­jas­sa.

Vie­lä jou­lun tie­noil­la kir­jai­li­jan ilon ai­hei­ta oli­vat vii­mei­sim­mäk­si jää­neen Au­ro­ra-kir­jan mu­ka­va ky­syn­tä kir­ja­kaup­poi­hin, e- ja ää­ni­kir­joik­si saa­tel­tu­jen te­os­ten val­mis­tu­mi­nen sekä Vä­läys pi­me­äs­sä -te­ok­sen pää­sy osak­si ina­rin­saa­me­lais­ten ala­kou­lu­lais­ten op­pi­ma­te­ri­aa­le­ja.

Por­voo­lai­sen Te­at­te­ri Soit­to­ra­si­an kans­sa hän teki yh­teis­työ­tä vii­me vuo­siin as­ti.

– Pää­ni käs­kee mi­nua kir­joit­ta­maan, kos­ka kir­joit­ta­mi­nen on mi­nul­le tapa pro­ses­soi­da tie­toa. Näy­tel­mät ovat pa­ras­ta kir­joit­ta­mis­ta. Lap­ses­ta as­ti olen pi­tä­nyt näy­tel­mis­tä; it­se en osaa näy­tel­lä, mut­ta olen pis­tä­nyt muut näyt­te­le­mään, hän sa­noi vuon­na 2020 jul­kais­tus­sa haas­tat­te­lus­sa.

Maijaliisa Dieckmann teki yhteistyötä porvoolaisen Teatteri Soittorasian kanssa viime vuosiin asti. Joulukuussa 2018 ensi-iltansa saanut Viiru ja Pesonen -näytelmä perustuu Sven Nordqvistin kirjoittamaan kirjaan, Näytelmäksi dramatisoivat Maijaliisa Dieckmann ja Pentti Kinosmaa.

Arkisto/Teatteri Soittorasia

Har­kit­si leh­ti­mie­hen uraa

Vuon­na 2014 jul­kais­tus­sa 80-vuo­tis­syn­ty­mä­päi­vä­haas­tat­te­lus­sa Mai­ja­lii­sa Dieck­mann pal­jas­ti, et­tä hän ajat­te­li leh­ti­mie­hen uraa en­nen kuin va­lit­si luo­ka­no­pet­ta­jan am­ma­tin.

– Mi­nul­la ei ol­lut mi­tään hin­kua jat­kaa opin­to­ja yli­o­pis­tos­sa, hän pe­rus­te­li pää­tös­tään.

Hän kui­ten­kin ver­ta­si uraan­sa luo­ka­no­pet­ta­ja­na toi­mit­ta­jan työ­hön.

– Olen mo­nen sor­tin ih­mi­nen. Mi­nua kiin­nos­taa mu­siik­ki, ur­hei­lu sekä kai­ken­lai­nen kult­tuu­ri ja kir­jal­li­suus. Opet­ta­jan työs­sä sai har­joit­taa nii­tä kaik­kia, sa­maan ta­paan kuin toi­mit­ta­ja.

Kir­jai­li­jak­si hä­net ajoi omien sa­no­jen­sa mu­kaan se, et­tä hän oli syn­ty­nyt kir­jai­li­jak­si.

– Mi­nul­la on ai­na ol­lut kir­jal­li­nen mie­li­ku­vi­tus. Län­si-Suo­mes­sa ol­les­sa­ni tein las­ten­ra­dio- ja kou­lu­ra­di­o­töi­tä sekä kir­joit­te­lin muun mu­as­sa näy­tel­miä Naan­ta­lin ke­sä­te­at­te­riin. Por­voo­seen muut­ta­es­sam­me kä­vin te­ke­mäs­sä kou­lu­ra­di­o­ta Hel­sin­gis­sä, mut­ta sit­ten ne lo­pe­tet­tiin. Jäin tyh­jän pääl­le, jol­loin ajat­te­lin, et­tä voin­han kir­jan­kin kir­joit­taa, hän ker­toi 80-vuo­tis­haas­tat­te­lus­saan ko­to­naan Uik­ku­tiel­lä.

Hä­nen en­sim­mäi­nen, vuon­na 1977 kir­jan­sa oli ni­mel­tään "Pa­ke­ne luos­ta­riin".

Maijaliisa Dieckmann luki paljon ja oli kiinnostunut historiasta. – En halua ketään neuvoa tai opastaa, mutta sanon, että jos sinulla on todella halu kirjoittaa, niin toteuta se. Silloin se kannattaa ja annat sanojen elää, hän totesi haastattelussa vuonna 2020.

Arkisto/Mia Smolander

Nuor­ten­kir­jai­li­jan tuo­tan­nos­sa yli 100 te­os­ta

Nuor­ten­kir­jai­li­ja­na hä­nen tuo­tan­ton­sa kat­taa yli sata te­os­ta, jois­ta hän sai usei­ta tun­nus­tuk­sia. Mer­kit­tä­viä ovat ol­leet Ar­vid Ly­dec­ken -tun­nus­tuk­set, To­pe­lius- ja Tau­no Ka­ri­las -pal­kin­not sekä Poh­jois­mai­nen kuun­nel­ma­pal­kin­to, sekä Por­voon kau­pun­gin kult­tuu­ri­pal­kin­to.

Nuor­ten­kir­jat sai­vat al­kun­sa lo­vii­sa­lais­ten ti­lauk­ses­ta ja pai­kal­li­so­pas, kult­tuu­ri­vai­kut­ta­ja Mais­si Ny­bo­min ide­as­ta, jol­loin Mai­ja­lii­sa Dieck­mann kir­joit­ti näy­tel­män Svart­hol­man me­ri­ros­vo Svart­tik­ses­ta.

Hä­nen näy­tel­mää var­ten luo­man­sa hah­mo jat­koi elä­mään­sä kir­jois­sa. Sen jäl­keen syn­tyi­vät hah­mot Vil­le Ro­mu­nen ja Mum­mo Mu­ti­kai­nen, joka oli ai­ka pit­käl­ti Mai­ja­lii­sa Dieck­man­nin al­ter ego, ku­ten hän pal­jas­ti haas­tat­te­lus­sa vuon­na 2020.

– Hah­mo syn­tyi Ke­vät­kum­mun kou­lun näy­tel­mä­ker­hon har­joi­tuk­sis­sa ai­ka­na, kun Tar­ja Ha­lo­ses­ta teh­tiin pre­si­dent­tiä. Siel­lä joku – en muis­ta tar­kal­leen kuka – kek­si hah­mon, joka tah­toi myös pre­si­den­tik­si ja hä­nes­tä tuli Suo­men en­sim­mäi­nen naisp­re­si­dent­ti, Dieck­mann jat­koi.

Maijaliisa Dieckmann jäi eläkkeelle Kevätkummun alakoulusta vuonna 1994. Eläkkeelle jäätyään kirjoittamistahti vain kiihtyi. Häneltä julkaistiin uransa aikana yli sata teosta.

Arkisto/Mia Smolander

Ha­lu­si ra­ken­taa las­ten vah­vaa it­se­tun­toa

Työ­u­ran­sa pe­rus­kou­lun luo­ka­no­pet­ta­ja­na teh­nyt Mai­ja­lii­sa Dieck­mann jäi eläk­keel­le Ke­vät­kum­mun ala­kou­lus­ta Por­voos­ta vuon­na 1994.

– 1970-lu­vul­la oli muo­tia, et­tä las­ten­kir­jois­sa ei saa­nut ol­la mi­tään haus­kaa, vaan kir­jo­jen piti kä­si­tel­lä elä­män to­del­li­suut­ta ja on­gel­mia. Las­ten- ja nuor­ten­kir­jois­sa kä­si­tel­tiin sil­loin muun mu­as­sa Tuk­hol­man Slus­se­nil­la elä­nei­tä suo­ma­lai­sia pult­sa­rei­ta. Ajat­te­lin, et­tä mi­nun op­pi­laa­ni ei­vät sel­lai­sia kir­jo­ja lue, hän sa­noi 80-vuo­tis­haas­tat­te­lus­saan.

Dieck­man­nin tar­koi­tuk­se­na opet­ta­ja­na ja kir­jai­li­ja­na oli vä­lit­tää lap­sil­le ja ai­kui­sil­le myön­teis­tä elä­män­ko­ke­mus­ta.

– Olen yrit­tä­nyt ra­ken­taa las­ten vah­vaa it­se­tun­toa, kos­ka sen puut­tee­seen moni sor­tuu. It­se­tun­non puu­te an­taa mah­dol­li­suu­den muun mu­as­sa huu­me­ko­kei­lui­hin, kos­ka nuo­ret ot­ta­vat kik­se­jä niis­tä, hän sa­noi vuon­na 2014.

FAK­TA
Mai­ja­lii­sa Dieck­mann (ent. Kau­ha­nen)
» Syn­tyi maan­vil­je­li­jä Lau­ri Lau­ri­sen (1906–1986) ja kan­sa­kou­lu­no­pet­ta­ja Man­di Lau­ri­sen (1903–1978) per­hee­seen Var­si­nais-Suo­men Mel­li­läs­sä (nyk. Loi­maa­ta) 2.2.1934.
» Kan­sa­kou­lun jäl­keen kir­joit­ti yli­op­pi­laak­si Loi­maan yh­teis­kou­lus­ta vuon­na 1953.
» Val­mis­tui hu­ma­nis­tis­ten tie­tei­den kan­di­daa­tik­si Tu­run yli­o­pis­tos­ta vuon­na 1958 ja luo­ka­no­pet­ta­jak­si Tu­run opet­ta­ja­kor­ke­a­kou­lus­ta vuon­na 1962.
» Toi­mi opet­ta­ja­na Naan­ta­lin Ku­pa­ri­vuo­ren­rin­teen kou­lus­sa, Lah­des­sa ja Por­voos­sa vuo­si­na 1962–1994. Lah­des­ta siir­tyi Por­voon Kes­kus­kou­lun kol­man­nen luo­kan luo­ka­no­pet­ta­jak­si vuon­na 1973, jon­ka jäl­keen työs­ken­te­li Ke­vät­kum­mun kou­lun luo­ka­no­pet­ta­ja­na (eri­koi­sa­lu­ee­naan äi­din­kie­len ja il­mai­su­tai­don ope­tus) vuo­teen 1994 as­ti. Asui Por­voos­sa vuo­des­ta 1973.
» Jul­kai­si muun mu­as­sa his­to­ri­al­li­sia nuor­ten­ro­maa­ne­ja ja las­ten­kir­ja­sar­jat Me­ri­ros­vo Svart­tik­ses­ta ja Vil­le Ro­mu­ses­ta. Kir­joit­ti pa­ki­noi­ta leh­tiin.
» Tun­nus­tuk­set: Poh­jois­mai­nen kuun­nel­ma­pal­kin­to kuun­nel­mas­ta ”Ari Vir­ta­nen, 8 v.” vuon­na 1975, Suo­men Nuo­ri­so­kir­jai­li­jain kun­ni­a­mai­nin­ta kir­jas­ta ”Pii­lo­pir­tin ty­töt” vuon­na 1981, Tau­no Ka­ri­las -pal­kin­to kir­jas­ta ”Au­ra­jo­en tyt­tö” vuon­na 1983, Por­voon kau­pun­gin kult­tuu­ri­pal­kin­to vuon­na 1988, To­pe­lius-pal­kin­to kir­jas­ta ”Luos­ta­rin Pi­rit­ta” vuon­na 2003, Ar­vid Ly­dec­ken -pal­kin­to kir­jas­ta ”Vä­läys pi­me­äs­sä” vuon­na 2007, Ly­dec­ken ja Lu­ku­var­kaus -pal­kin­to­eh­dok­kuu­det kir­jas­ta ”Fred­ri­ka-rou­van kou­lu” vuon­na 2008 ja Suo­men Val­koi­sen Ruu­sun an­si­o­ris­ti vuon­na 2016.
» Suo­men Nuo­ri­so­kir­jai­li­joi­den kun­ni­a­jä­se­nen. Toi­mi yh­dis­tyk­sen hal­li­tuk­ses­sa vuo­si­na 1984–1990. Toi­mi myös Loi­maal­la vuon­na 2006 pe­rus­te­tus­sa, sit­tem­min lo­pe­te­tus­sa Suo­men Kuun­nel­ma­yh­dis­tyk­ses­sä.
» Per­hee­seen kuu­lu­vat puo­li­so, sak­sa­lai­nen lai­va­ko­nein­si­nöö­ri Chris­ti­an ja kak­si ai­kuis­ta poi­kaa sekä vii­si las­ten­las­ta ja kak­si bo­nus­las­ten­las­ta.

»» Lue myös: Kir­joit­ta­mi­nen tuo sa­nat ulos pääs­tä (12.11.2020)

»» Lue myös: Mai­ja­lii­sa Dieck­man­nin Vil­le Ro­mu­nen saa Suo­men en­si-il­tan­sa Por­voos­sa tu­le­va­na per­jan­tai­na (6.4.2022)

»» Lue myös: Au­ro­ra ja Ul­la-tä­din sa­lai­suu­det – Mai­ja­lii­sa Dieck­man­nin uu­si his­to­ri­al­li­nen nuor­ten­kir­ja (18.6.2022)