Viikon kysymys
A-
A+
Porvoo on pitänyt EVP-indeksinsä tasaisensa vuodesta 2020 vuoteen 2025. Kaupungissa rakennettiin maamme kaupungeista yhdeksänneksi eniten uusia kerrostaloja viime vuonna. Porvoon kehyskunnista Pukkila sen sijaan kohensi indeksilukuaan ainoana Itä-Uudellamaalla.
Arkisto/Kalle Hyttinen ja Marko Wahlström
ITÄ-UUSIMAA Kolme vuotta sitten ensimmäisen kerran julkaistu Elinvoima, vetovoima ja pitovoima -indeksi on jälleen päivitetty. Kuntia vertailevassa kokonaisindeksissä vuosina 2020–2025 parhaiten menestyneet alueet keskittyvät vahvasti kasvukeskuksiin ja niiden kehyskuntiin.
Päivitetty EVP-indeksi vahvistaa, että Suomen alueellinen kehitys ei ole tasoittunut 2020-luvulla. Elinvoiman muuttujat ovat heikentyneet useimmilla alueilla, ja heikentyminen on koskettanut melkein koko maata.
Elinvoiman muuttujat ovat heikentyneet useimmilla alueilla. Yhä ratkaisevampaa alueiden tulevaisuuden kehityksen kannalta on kuitenkin veto- ja pitovoiman vahvistuminen.
– Vertailussa menestyneiden alueiden taustalla on usein tiivis kytkeytyminen kaupunkiseutuihin ja vahva erikoistuminen esimerkiksi matkailuun, teollisuuteen, kaivostoimintaan tai energiaan, MDI:n johtava asiantuntija Valtteri Laasonen kertoo.
Keskuskaupungit ovat edelleen kärjessä, seutukaupunkien tilanne on haasteellisempi. EVP-indeksissä korkeimpaan sijoitukseen yltäneet alueet keskittyvät keskuskaupunkeihin, mutta erot niiden välillä ovat suuria. Korkeimman kokonaisindeksin keskuskaupunkeja ovat Espoo, Helsinki, Tampere, Vantaa ja Porvoo.
Seutukaupunkien tilanne on haasteellinen
Kehyskunnat ovat EVP-indeksillä keskimäärin vahvoja menestyjiä. Kärkeen sijoittuvat kehyskunnat ovat lähes poikkeuksetta suurten kaupunkien välittömässä vaikutusalueessa, ja menestys perustuu erityisesti hyvään veto- ja pitovoimaan.
– Seutukaupunkien tilanne on haasteellinen. Ne sijoittuvat usein suhteellisesti hyvin elinvoimaindeksissä mutta heikosti veto- ja pitovoimaindeksissä. Esimerkiksi koulutustarjonnan rajoittuneisuus työntää nuoria pois näistä kaupungeista. Maahanmuuton vähäinen taso ja korkea lähtömuuttajien osuus heikentää tilannetta entisestään, Laasonen jatkaa.
Maaseutumaisten kuntien EVP-tulokset ovat erittäin polarisoituneita. Menestyvät maaseutukunnat ovat usein vahvasti erikoistuneita, kun taas heikosti menestyvissä haasteena on usein vähäinen elinkeinorakenteen uusiutuminen.
Koko Itä-Uudenmaan osalta indeksi on heikentynyt 7,3 yksikköä, jota selittää yritystoimintaa ja väestönkehitystä mittaavien muuttujien heikentyminen. Porvoossa
– Porvoossa muutos 0,3 yksikköä. Kaupungissa yritystoimintaa sekä opiskelijoita ja kansainvälisyyttä mittaavat muuttujat ovat heikentyneet, asiantuntija Niklas Aro kertoo.
Ainoana Itä-Uudellamalla pitovoimaansa on vahvistanut Pukkila, jonka EVP-indeksi on noussut 1,1 yksikköä. Tähän ovat vaikuttaneet muuttoliike sekä koulutusta ja hyvinvointia mittaavien muuttujien vahvistuminen.
Porvoon kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren.
Marko Wahlström
Porvoossa käsiteltiin viime vuonna 450 rakentamislupaa
Viime vuoden tammi–marraskuun aikana valmistuneiden kerrostaloasuntojen vertailussa maamme 18. suurin kaupunki Porvoo löytyy yhdeksänneltä sijalta.
– Tämä kertoo siitä, että meillä on ollut melko vilkasta rakentamisen saralla viime vuonna, Porvoon kaupunkikehitysjohtaja Dan Mollgren kommentoi tilastolukuja.
Suhdannetilanteesta huolimatta Porvoossa rakennetaan selkeästi enemmän kuin vertailukaupungeissa. Tämän johdosta myös lupamäärät ovat korkeat verrattuna Uudenmaan ja pääkaupunkiseudun muihin kaupunkeihin.
– Viime vuonna meillä käsiteltiin noin 450 rakentamislupaa, mikä on vähän enemmän kuin edellisenä vuonna. Lupamäärät ovat pysyneet vilkkaana vuodesta 2022 alkaen. Porvoo kykenee tarjoamaan rakentamiselle alustaa ja yritystontteja paremmin kuin moni muu. Emme ole pysäyttäneet kaavoitusta tai vähentäneet resusseja, Mollgren jatkaa.
Lupamäärien vertailun perusteella Porvoon rakennusvalvonta toimii tehokkaasti verrattuna muihin kaupunkeihin.
– Porvoossa tehtiin vuonna 2024 yhteensä 60 lupapäätöstä per henkilötyövuosi, mikä on eniten Uudellamaalla. Lupapäätösten määrä kasvoi Porvoossa viime vuonna, Mollgren kertoo.
Kaupunkikehitysjohtaja myöntää, että lupien määrän pysyminen edellisvuosien tasolla on aiheuttanut ruuhkaa rakennusvalvontaan. Porvoossa henkilöresurssit ovat selvästi pienemmät kuin vertailukaupungeissa. Kaupungin rakennusvalvonnassa työskentelee yhteensä 12 henkilöä.
– En osaa vielä vastata kuinka vilkasta rakentaminen on tänä vuonna, mutta jos vanhat merkit pitävät paikkansa Porvoossa on keskimääräistä vilkkaampaa toimintaa, Mollgren sanoo.
"Pelkkään elinvoimaan panostaminen ei riitä"
Työmarkkinoiden kehitys ja muuttoliike näkyvät parantuneiden sijoitusten taustalla.
– EVP-indeksissä sijoitustaan ovat vahvistaneet ennen kaikkea ne kunnat, joissa työllisten muuttoliike on vahvistunut ja avoimen sektorin työpaikkojen määrä kasvanut, indeksin päivittänyt MDI:n asiantuntija Niklas Aro kertoo.
Finnish Consulting Groupin ja sen osana toimivan MDI:n kehittämän indeksin tavoitteena on tarkastella kokonaisvaltaisesti sekä alueiden elinvoimaa että veto- ja pitovoimaa.
Indeksi pitää sisällään 20 avainmuuttujaa, joista löytyy vertailukelpoista ja luotettavaa tietoa. Elinvoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat esimerkiksi alueiden talous-, yrittäjyys-, työllisyys- ja koulutusdynamiikan kehitykseen.
Veto- ja pitovoimaan liittyvät muuttujat kohdistuvat alueiden väestön ja vetovoiman sekä asumisen ja rakentamisen kehitykseen.
– Pelkkään elinvoimaan panostaminen ei siis riitä, vaan vetovoimalla ja pitovoimalla on ja tulee olemaan yhä suurempi merkitys alueiden menestykselle, Valtteri Laasonen kiteyttää.
EVP-indeksin ovat kehittäneet kuntatalouden johtaja Eero Laesterä (FCG), neuvonantaja Timo Aro (MDI), johtava asiantuntija Tuomas Hanhela (FCG) ja johtava asiantuntija Rasmus Aro (MDI).
FAKTA
Itä-uudenmaan kuntien evp-indeksin muutos 2020–2025
» Askola - 10,4
» Lapinjärvi - 4,8
» Loviisa -2,7
» Myrskylä - 13,1
» Pornainen - 1,7
» Porvoo - 0,3
» Pukkila 1,1
» Sipoo - 6,0
» Itä-Uusimaa - 7,3
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot