Viikon kysymys
A-
A+
Seitsemän jätelaitoksen tekemän kantelun mukaan esitys hankintalain muutoksesta rikkoo EU:n hankintadirektiiviä ja perusperiaatteita sekä vaarantaa kuntien mahdollisuudet järjestää jätehuoltoa tehokkaasti ja taloudellisesti, mikä on lopulta uhka asukkaiden jätehuoltopalveluille.
Arkisto/Rosk'n Roll
ITÄ-UUSIMAA Seitsemän suomalaista jätelaitosta on tehnyt Euroopan komissiolle virallisen kantelun Suomen hallituksen esittämästä hankintalain muutoksesta.
Kantelun mukaan esitys rikkoo EU:n hankintadirektiiviä ja perusperiaatteita sekä vaarantaa kuntien mahdollisuudet järjestää jätehuoltoa tehokkaasti ja taloudellisesti, mikä on lopulta uhka asukkaiden jätehuoltopalveluille.
Kuntien omistamat jäteyhtiöt Lounais-Suomen Jätehuolto (LSJH), Jätekukko, Kiertokaari, Kiertokapula, Loimi-Hämeen Jätehuolto, Pirkanmaan Jätehuolto (PJH) ja Rosk’n Roll ovat jättäneet Euroopan komissiolle virallisen kantelun Suomen hallituksen esittämästä hankintalain muutoksesta.
Jätelaitokset katsovat, että Suomen hallituksen esitys sidosyksiköiden vähintään 10 prosentin omistusosuusvaatimuksesta on ristiriidassa EU-oikeuden kanssa ja uhkaa vakavasti kuntien mahdollisuuksia järjestää lakisääteisiä jätehuoltopalveluita.
"Esitys ei ota huomioon jätehuollon erityispiirteitä"
Lakimuutoksen mukaan kuntaomisteinen yhtiö voisi tuottaa palveluita ilman kilpailutusta vain, jos jokaisella omistajalla olisi vähintään 10 prosentin osuus yhtiöstä.
Jätelaitosten mukaan tällainen vaatimus ei perustu EU:n hankintadirektiiviin eikä EU-tuomioistuimen oikeuskäytäntöön. Sen sijaan se rajoittaisi erityisesti pienempien kuntien osallistumismahdollisuuksia ja pakottaisi purkamaan toimivia yhteistyömalleja, jotka ovat olleet keskeisiä jätehuollon tehokkuuden ja ympäristötavoitteiden saavuttamisessa.
– Esitys ei ota huomioon jätehuollon erityispiirteitä eikä sitä, miten tärkeää kuntien välinen yhteistyö on asukkaiden palveluiden turvaamisessa. Jos muutosehdotus menee läpi, moni toimiva malli joudutaan purkamaan, mikä on lopulta uhka asukkaiden jätehuoltopalveluille, LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä toteaa tiedotteessa.
Jätelaitokset vaativat puuttumaan EU-oikeuden vastaiseen ehdotukseen
Kantelussa tuodaan esiin, että esityksestä puuttuu asianmukainen vaikutusarviointi, eikä sen taloudellisia tai toiminnallisia seurauksia ole selvitetty riittävästi. Muutos johtaisi merkittäviin lisäkustannuksiin, hallinnolliseen kuormitukseen ja palveluiden pirstaloitumiseen.
Lisäksi jätelaitokset katsovat, että esitys on EU:n suhteellisuusperiaatteen vastainen, koska ilmeisten vahingollisten vaikutuksen vastapainoksi ei esityksestä seuraisi juurikaan positiivisia markkina- ja kilpailuvaikutuksia. Lisäksi esitys on syrjivä, koska se kohdistuu erityisesti pieniin kuntiin ilman selkeästi esiin tuotuja hyötyjä.
Kantelijat huomauttavat, että ehdotuksen hyväksymisen seurauksena Suomen sidosyksikkösäännöksistä tulisi ylivoimaisesti tiukimmat koko EU:ssa ja vaativat EU-komissiota ryhtymään välittömiin toimenpiteisiin lakiehdotuksen pysäyttämiseksi. Jätelaitosten asiamiehenä asiassa toimii EU- ja hankintaoikeuteen erikoistunut asianajaja Jouni Alanen Asianajotoimisto Roihu Oy:stä.
– Oli erittäin tärkeää saattaa asia komissio käsittelyyn tässä vaiheessa, jotta komissio voi ajoissa puuttua ja mahdollisesti pysäyttää tämän sekä EU-oikeuden että Suomen omien etujen vastaisen lakiehdotuksen. Ehdotettu omistusvaatimus poikkeaa täysin EU:n hankintadirektiivin sidosyksikköhankintoja koskevista säännöksistä, eikä mikään muu maa ole säätänyt tällaista omistusosuuteen perustuvaa rajoitusta lakeihinsa, hän sanoo.
Hallituksen esitys on herättänyt myös laajempaa huolta. Lausuntokierroksella se sai poikkeuksellisen paljon palautetta. Muutosesityksestä jätettiin yli 600 lausuntoa, mikä on Työ- ja elinkeinoministeriön lausuntopyynnöissä ennätysmäärä.
Useat lausunnonantajat, Kuntaliitto mukaan lukien, ovat arvostelleet erityisesti 10 prosentin omistusosuusvaatimusta ja sen vaikutuksia kuntien itsehallintoon ja palvelutuotantoon.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot