Viikon kysymys
Loviisan voimalaitoksen majoituskylä uudistui – Vanha punainen 1970-luvun parakkialue odottaa purkamistaan
Kokonniemen liikuntakeskuksen maarakennustyöt alkavat
Askolan lukio palasi Kirkonkylälle – Ensimmäisenä koulupäivänä tutustuttiin uuteen rakennukseen
Ravintoloitsijat odottavat Smakusta piristysruisketta – Juhlavuoden smakustelu alkaa Porvoossa maanantaina
Loviisan voimalaitoksen vuosihuollot alkavat – Ensi vuonna pitkät seisokit samaan aikaan Loviisassa, Porvoossa ja Olkiluodossa
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Tekoäly tehostaa kaupungin työtä
Charlotta Grönqvistin mielestä hyviä puolia tekoälyn käytössä on jatkuva oppiminen.
Angelika Provalskaja
PORVOO Porvoon kaupunki on mukana yhteistyökumppanina Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Tekoälytoimijuus – taitoa, tuottavuutta ja hyvinvointia -hankkeessa.
Hankkeessa tutkitaan ja kehitetään kuntien ja hyvinvointialueiden tietotyöntekijöiden ja johdon osaamista ja toimijuutta generatiivisen tekoälyn käytössä ja työn kehittämisessä.
Tarkoituksena on ymmärtää kokonaisvaltaisesti tekoälyn hyödyntämisen edellyttämän toimijuuden luonnetta ja koota tekoälytoimijuuden kokonaismalli.
Porvoon kaupungin kehitysjohtaja Charlotta Grönqvist kertoo, että kaupunki hyödyntää tekoälyä monipuolisesti etenekin kahdella osa-alueella. Toinen on hallinon tehostaminen ja toinen viestintä, markkinointi ja asiakaspalvelu.
– Noin kolme vuotta sitten puhuimme enemmän strategisesti tekoälystä ja siitä, mihin sitä halutaan käyttää.
Grönqvist kertoo, että kaupungilta hankkeeseen osallistuu mukaan noin 20 henkilöä.
– Me olemme ikään kuin tutkimuskohde.
Tekoälyn avulla pystytään automatisoimaan monia työtehtäviä.
Mika Laine
Erilaisia järjestelmiä
Kaupungilla on käytössä muun muassa Microsoftin Copilot-tekoäly. Grönqvist sanoo, että usein tekoälystä puhuttaessa tarkoitetaan luovaa tekoälyä.
– Me ei itse mitenkään kehitetä tekoälyä, vaan kaikki tekoäly, jota me käytämme, on aina osana jotain tuotetta, jonka me ostamme.
Useat sovellukset pitävät nykyään sisällään erilaisia tekoälyominaisuuksia.
– Aika monessa sovelluksessa on jo joku tekoälypalikka mukana, eikä sitä aina ehkä edes tule ajatelleeksi.
Esimerkiksi VisitPorvoo-sivulla on kännöstyökalu, joka käyttää tekoälyä. Voice Intuitive kääntää ja puhuu tekstin ääneen.
Kaupungin infrastruktuurissa tekoälyn käyttö näkyy esimerkiksi Crowdsorsa-mobiilipelinä, jonka avulla voi torjua haitallisia vieraslajeja. Tekoälyä käytetään myös teiden kunnossapitoon. Porvoon veden jätevesilaitoksella taas käytetään tekoälyä vedessä olevien aineiden tunnistamiseksi
Grönqvist kertoo, että Porvoon kaupungilla ajatellaan digitalisaation vaikuttavan laajemminkin kolmeen asiaan.
– Ensimmäinen on tehokkuus, säästää aikaa tai rahaa.
Toisena on kaupungin tavoite parantaa asiakaskokemusta ja palvelua. Kolmantena tavoitteena on resurssien säästäminen.
-– Sellainen kestävyysajattelu, ei vaan taloudellinen kestävyys, vaan ekologinenkin.
Tekoälyn suurin hyöty kaupungin toiminnassa on ollut nimenomaan tehokkuuden parantaminen, kertoo Grönqvist.
– Joissain tapauksissa myös asiakaskokemus. Esimerkiksi käännöstyökalu tai Voice Intuitive, joka lukee tekstin ääneen. Sehän on sitä asiakaskokemusta, että siinä me emme säästä rahaa, vaan se palvelu on toivottavasti vähän parempaa.
Myös Keskuskoulun lämmityksessä on tekoälykomponentti, joka automatisoi lämmityksen.
– Joskus se tavoite voi myös olla kestävyys, tässä käyttötapauksessa varsinkin. Ei haluta lämmittää liikaa eikä myöskään liian vähä.
Porvoon kaupungilla on panostettu henkilökunnan kouluttamiseen.
Angelika Provalskaja
Henkilökunnan kouluttaminen avainasemassa
Grönqvist kertoo, että tärkeintä kaupungille on osaamisen kasvattaminen.
– Henkilöstön osaaminen ja ymmärtäminen juuri siinä, että tekoäly voi olla osa jotain tuotetta.
Kaupunki on talven 2024–2025 aikana pitänyt henkilökunnalle yhdeksän tekoälykoulutusta. Koulutusten fokus on ollut käytännön Copilot-taidoissa ja tekoälyajan ajattelutavassa. Koulutuksiin on osallistunut 95 henkilöä ja osallistumiskertoja on ollut 211.
– Tämä on sellainen mihin on varsinkin viime vuoden aikana panostettu paljon. Meillä on ollut monta eri koulutusmahdollisuutta.
Koulutuksissa lähdetään liikkeelle perusasioista ja käsitteistä, kuten esimerkiksi promptaus.
– Sitten meillä on ollut työpajoja, jossa samanlaista työtä tekevät ihmiset pohtivat, miten he voisivat käyttää tekoälyä. Eli on vähän sparrailtu ja ideoitu yhdessä.
Porvoon kaupungilla ei olla konkreettisesti mitattu tekoälyn käytön tuloksia. Kaupunki tekee kuitenkin paljon yhteistyötä muiden kaupunkien kanssa, joissa mittauksia on tehty.
– Tampere on tehnyt tutkimuksen siitä, kuinka paljon aikaa säästettiin esimerkiksi Copilotin avulla, ja ne luvut olivat ihan järjettömän suuria, jopa niin suuria että on vaikea uskoa niihin.
Grönqvist kertoo, että kaupungin työntekijät ovat suhtautuneet tekoälyn käyttöön neutraalisti.
– Väitän, että meillä henkilökunta on suhtautunut positiivisen objektiivisesti. He tiedostavat, että tekoälystä voi olla hyötyä ja, että siinä on riskinsä.
Hyviä puolia tekoälyn käytössä Grönqvistin mielestä on jatkuva oppiminen. Huonoja puolia taas ovat korkeat odotukset.
– Jos ei tuloksia heti tule, niin sitten on ehkä semmoinen ajatus, että ei tästä nyt tulekaan mitään.
Tämä saattaa aiheuttaa helposti turhautumista, kertoo Grönqvist.
– Copilotissakin ensin asiat kehitetään englanniksi, jonka jälkeen sitten muille kielille. Niin sellaisen opettelu ja ymmärtäminen, että jos joku asia ei toimi tällä viikolla suomeksi, niin voi olla, että se ensi viikolla jo toimii.
Uusien sovellusten kohdalla pitää aina arvioida niiden käyttöönoton mahdollisuuksia.
Angelika Provalskaja
Eettisyydestä pidetään huolta
Kun Porvoon kaupungilla päätettiin strategisesti panostaa tekoälyn käyttöön, liikkeelle lähdettiin pohtimalla asiaa eettisestä näkökulmasta. Aika nopeasti tultiin siihen tulokseen, että kaupungin nykyisillä ohjeistuksilla päästään jo pitkälle, Grönqvist kertoo.
– Tekoäly on teknologia siinä missä muutkin. Meillä on aikaisemminkin ollut säännöt siitä, että mitä pitää tehdä, jos halutaan ottaa uusi sovellus käyttöön. Nyt, jos halutaan ottaa joku uusi tekoälysovellus tai sovellukseen tulee tekoälyominaisuus, niin silloin me noudatamme niitä samoja ohjeita.
Grönqvist kertoo, että eettiset asiat ovat juuri niitä, jotka aina mietityttävät.
– Onhan sellaisiakin sovelluksia, että joku on ehdottanut, että voidaanko ottaa tämä käyttöön ja ei olla voitu.
Jokaisen sovelluksen kohdalla pitää aina arvioida, että voidaanko se ottaa käyttöön vai ei.
– Voi olla juuri se, että sitä tietoa ei käsitellä EU:ssa, se on sellainen yleinen syy. Tai että tietoa ei olla saatu riittävästi niin sitten todetaan, että ei.
Grönqvistin sanoo, että Porvoon kaupungilla eettisyyskysymykset liittyvät enemmän siihen, miten tekoälyä käytetään ja mihin tarkoituksiin.
– Pääasiassa keskitytään siihen, että tehostetaan hallintaa, kehitetään markkinointia, viestintää ja asiakaspalvelua. Koska ne ovat niin sanottuja neutraaleja asioita, joissa se tieto on julkista eikä siinä satuteta ketään.
Tällä hetkellä kaupungilla on pilottikäytössä uusi järjestelmä ostoslaskujen käsittelyyn automaattisesti tekoälyn avulla.
– Meille tulee satoja tuhansia ostolaskuja vuodessa, ja ne pitää käsitellä. Jos niihin saa vähän automatiikkaa niin siinä säästyy oikeasti paljon työaikaa.
Pian käyttöön ollaan ottamassa myös kamerat, jotka tunnistavat paljonko liikennettä on tietyissä paikoissa tai montako käyttäjää on tietyssä tilassa.
Tekoälyn käyttö kaupungin työssä on lisääntynyt tasaisesti viime vuosina. Teknologia ja tekoäly kehittyy jatkuvasti, ja kaupunki kulkee siinä mukana, Grönqvist summaa.
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
