Viikon kysymys
A-
A+
PORVOO, KESKUSTA Jälleen on se aika vuodesta, kun Porvoo–Borgå Rock & Blues Club -yhdistys järjestää vuosittaisen konserttikattauksensa.
Tällä kertaa tapahtuma järjestetään ensimmäistä kertaa Pensselitehtaalla Tarmolassa. Aikaisemmat esiintymispaikat ovat olleet Porvoon VPK-talo, Hamarin nuorisoseurantalo, Hamarin työväentalo ja kulttuuritila Vanha 123.
– Vanha 123:ssa jouduimme järjestämään kaksi peräkkäistä Ben Granfeltin konserttia, koska kaikki eivät mahtuneet yhteen tapahtumaan, taloudenhoitaja Tea Svärd-Eriksson kertoo.
Yhdistyksessä heräsi ajatus löytää tapahtumapaikka, joka on mahdollisimman esteetön ja helposti saavutettava – myös iäkkäämmälle yleisölle.
– Pensselitehtaalla yleisö pääsee myös tanssimaan, Svärd-Eriksson jatkaa.
Yhdistys myy tapahtumassa kahvia ja pientä suolaista purtavaa. Pensselitehdas vastaa oluen, siiderin ja viinin myynnistä.
Blues- ja rocktapahtumat saivat alkunsa vuonna 2016
Porvoolaisyhdistyksellä on käynnissä yhdeksäs toimintavuosi.
– Konserttien järjestäminen alkoi vuonna 2016, kun pyysimme Nils "Nisse" Erikssonin kanssa Hasse Wallia Porvooseen esiintymään, yhdistyksen valo- ja äänimies Dag "Mocke" Lindholm muistelee.
Kahden porvoolaisen rock- ja blues-diggarin hullunrohkea idea Palokunnantalolla oli niin onnistunut, että tapahtumien järjestämistä varten perustettiin yhdistys.
– Kaikki tapahtumakeikkamme ovat olleet hyviä. Pieni punainen lanka niissä on aina ollut rock ja blues, Lindholm sanoo.
Puheenjohtaja Nils Eriksson katsoo tulevaisuuteen.
– Jos yhteistyö Pensselitehtaan kanssa onnistuu hyvin, niin jatkossa tapahtuma voisi olla nimeltään The Pensel Blues, hän pohdiskelee.
Porvoo–Borgå Rock & Blues Club -yhdistyksen tavoitteena on saada huhtikuun tapahtumassa tupa täyteen väkeä.
Porvoolaisittain Anssi Kamula tunnetaan paikkakunnalla erikoishammasteknikkona, mutta hän myös keikkailee yhden miehen orkesterina Mudfinger-nimellä. Kuvassa hän esittelee sormiaan Tea Svärd-Erikssonille.
Tea Svärd-Erikssonin kuva-arkisto
Porvoolainen mutasormi tekee fingerpicking-sovituksia
Porvoossa erikoishammasteknikkona uran tehnyt Anssi Kamula on musiikillinen taiteilijapersoona, joka keikkailee yhden miehen orkesterina artistinimellä Mudfinger.
– Kaverit olivat kuulema monta vuotta sitten kutsuneet häntä mutasormeksi ja kehottaneet harjoittelemaan vielä lisää, Tea Svärd-Eriksson kertoo.
Porvoolainen aloittaa illan trubaduurikeikan noin kello 19. Hänen ohjelmistonsa koostuu Mississippi John Hurtin, Leadbellyn, Big Bill Broonsyn, Blind Blaken ja muiden vanhojen bluesin mestareiden kappaleista.
Erilaiset tyylit vaativasta ragtimesta bluesiin ja countryyn lähes sadan vuoden takaa ovat ohjelmiston runko, käsittäen myös fingerpicking-sovituksia Creamiltä Pink Floydiin.
Tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan viettävässä Micke Björklöf & Lefty featuring Chef -kokoonpanossa vaikuttavat Mikael "Micke" Björklöf (vas.), Lefty Leppänen (edessä) ja Chef Kivimäki (takana).
Pasi Ahola
Illan pääesiintyjä juhlistaa 25-vuotista uraansa
Seuraavana lavalle nousee illan pääesiintyjä Micke Björklöf & Lefty featuring Chef, joka viettää tänä vuonna 25-vuotisjuhlavuottaan ja juhlistaa sitä parhaillaan kiertueella.
Kokoonpanossa vaikuttavat Mikael "Micke" Björklöf (laulu, rummut, koskettimet ja harmonikka), Lefty Leppänen (laulu, akustinen ja resonaattorikitara sekä harmonikka) ja Chef Kivimäki (laulu ja basso).
– Micke Björklöf otti minuun yhteyttä. Näin hänen blues-kokoonpanonsa Lohjalla vuosi sitten, artisti- ja sponsorikoordinaattorina toimiva puheenjohtaja Nils Eriksson kertoo.
Kauhavalla asuva bluesmuusikko, laulaja, multi-instrumentalisti ja tuottaja on kokoonpanoineen esiintynyt klubeissa ja festivaaleilla 17 eri maassa aina Japanista Norjan Huippuvuorten kautta Yhdysvaltojen Memphisiin saakka. Hän on yhtyeillään julkaissut 11 pitkäsoittoalbumia.
Bluesilla juurensa köyhien tanssimusiikkina
Porvoolainen, vuonna 2010 perustettu South River Allstars päättää illan. Yhtyeessä soittavat Mika Ikonen (laulu ja kitarat), Jocke Silberstein (rummut) ja Antti Suopajärvi (basso).
– Ohjelmistomme on bluesin, rock'n' rollin ja rockabillyn korkeaoktaaninen seos eli roots-musaa laidasta laitaan, Mika "Blues" Ikonen, 55, luonnehtii.
Bändi maustaa keitosta slide-kitaroin.
– Soitan kolmekielistä ja sähköisesti vahvistettua sikarilaatikkokitaraa, mutta vedämme aika paljon Muddy Watersin hengessä tanssittavaa musiikkia.
Ikosen mielestä blues on nimenomaan tanssimusiikkia.
– Blues on alunperin Amerikan Yhdysvaltojen köyhien tanssimusiikkia.
Porvoolainen Mika "Blues" Ikonen, 55, soittaa rovaniemeläisen Hobo 63:n 16. heinäkuuta 2022 rakentamaa umpipuista sikarilaatikkokitaraa, jonka sarjanumero on 514. – Tämä on toiveideni mukaan rakennettu ja suorastaan rakastuin siihen, kun sain sen, hän kertoo.
Marko Wahlström
"Biisien sanat voivat olla tositarinoita tai sitten ei"
South River Allstars tekee noin 30 vuotta keikkaa vuodessa.
– Esikoislevy on äänitetty, mutta ei ole vielä julkaistu, Ikonen kertoo.
Yhtye on julkaissut YouTubessa yhden videon rockabilly-kappaleesta "Paint The Town Red", joka on kuvattu treenikämpällämme alunperin yhden yrityksen käyttöön.
Suurin osa yhtyeen englanninkielistä biiseistä on omia, ja noin neljäsosa on covereita.
– Biisien sanat voivat olla tositarinoita tai sitten ei, biisinikkari Ikonen jatkaa.
Ikonen keikkailee myös soolona, jolloin hän esittää myös suomenkielisiä kappaleita.
– Lisäksi esiinnymme uudella duolla porvoolaisen rumpali Petri "Paha Pete" Myllysen kanssa. Soitamme sellaista Jo' Buddy & Down Home King III -tyylistä eli brutaalia meininkiä.
Ikonen määrittelee keikkailun yleisön palveluksi.
– Ihmisiä varten me tätä teemme, hän muistuttaa.
Ikosella on myös antaa viiltävän analyyttinen vastaus siihen, miksi Porvoossa on hyvin laaja-alainen musiikkitarjonta.
– Siksi, koska me olemme syvän etelän kaupunki.
Syvällä etelällä (engl. deep south) tarkoitetaan perinteisesti kulttuurista ja maantieteellistä aluetta Yhdysvaltain etelävaltioissa, joissa vallitsee myös vahva teollisuuspaikkakuntien ilmapiiri.
Laku – The Blues Dog heittää yläfemmat
Bluesin historiaan ja sielunelämään perehtynyt Ikonen on mieltynyt bluesissa lajin alkuvoimaan.
– Hyvää bluesia kuunnellessa jalka alkaa vipattamaan.
Toisaalta varsinkin vanhan bluesin tarinat ovat rankkoja.
– Bluesiin on hyvä purkaa surunsa. Silloin, kun on paha mieli itsellä, se lähtee sielukkaammalla bluesilla.
Ikosen villakoira, Laku – The Blues Dog, on myös mieltynyt blues-musiikkiin.
– Se istuu mielellään jalkojeni juuressa, kun soitan bluesia., Heti, kuin vaihdan johonkin muuhun musiikkiin, se lähtee pois. Laku ei ala laulaa, mutta se on oppinut antamaan yläfemmat.
Suomalaisista blues-muusikoista Dave Lindholm on mies, jota Mika "Blues" Ikonen alkoi kuunnella. Kuvassa Dave Lindholm soittaa dobroa loviisalaisen Honkatonk-yhtyeen singlellä ja videolla. Kuvakaappaus videosta.
Arkisto/Pasi Rytkönen
Tuhannen blues-vinyylin kokoelma kotona
Kipinä bluesiin sai Ikosella alkunsa lapsuudenkodista, kun hänen viime vuonna kuollut isänsä soitti haitarilla vanhaa bluesia ja rag time -jazzia.
– Kuullessani muutaman blues-kappaleen, se jäi kytemään. Faijan työkaveri, blues-intoilija myös, kirjoitti listan blues-muusikoista, joihin kannattaisi tutustua. Listalla oli muun muassa B.B. King, Dave Lindholm ja Muddy Waters, joita aloin kuunnella, hän muistelee.
Mies oli tuolloin 12–13-vuotias varhaisteini, joka kuunteli paljon myös heviä (Led Zeppelin ja Black Sabbath) kavereidensa innoittamana.
– Ensimmäinen bändiviritelmä, White Rabbit, oli sellainen ihmeellinen hippibändi, joka teki aika paljon keikkoja. Sen jälkeen aloin keskittyä blues-pohjaiseen musiikkiin.
Ikosella on kotonaan jo reilu tuhat blues-vinyylilevyä ja erinäinen määrä CD-levyjä.
– Nyt olen kiinnostunut etsimään kirpputoreilta myös vanhoja blues-kasetteja, joita poimin talteen.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot