Viikon kysymys
A-
A+
Saariston monipuolisessa luonnossa pääsee nauttimaan rauhallisesta tunnelmasta.
Rilla Engblom
ITÄ-UUSIMAA Hektisen arjen keskellä on tärkeää päästä palautumaan omaan kuplaan. Itäisen Uudenmaan saaristo on idyllinen rauhoittumisen ja mielenrauhan paikka, mutta sinne on vaikea päästä ilman omaa kulkuneuvoa.
Haaga-Helia ammattikorkeakoulun Saariston syke -hankkeessa kartoitettiin itäisen Uudenmaan saaristomatkailun kehitystarpeita. Osana hanketta toteutettiin kysely, jossa haastateltiin 12 matkailuyrittäjää Porvoon, Loviisan ja Sipoon alueelta.
Suurimmaksi haasteeksi nousi saariston vaikea saavutettavuus. Saaristoon on hankalaa päästä, ellei omista ajoneuvoa tai venettä. Yhteydet saaristoon ovat heikot ja julkinen liikenne on satunnaista. Yrittäjät korostavat, että pienet yhteisalukset ja venetaksipalvelut olisivat tärkeitä. Myös paremmat yhteydet junilla ja busseilla nousivat tärkeiksi kehityskohteiksi.
Teiden kuntoon pitäisi myös tulla muutos. Yrittäjien mukaan tiet ovat hengenvaarallisia ilman piennarta, kävely- ja pyöräteitä sekä valaistusta. Myös parempia kylttejä ja nopeusrajoituksia kaivataan.
Yhtenä hankkeen osana on myös syksyllä 2024 toteutettu asukaskysely, johon vastasi 251 Porvoon, Loviisan ja Sipoon asukasta sekä vapaa-ajan asukasta.
Asukaskyselyyn vastanneet näkevät myös suurimpana haasteena saaristoon pääsyn. Toiseksi suurimpana haasteena asukaskyselyn mukaan nähdään saariston identiteetin puute ja kolmantena palveluiden riittämättömyys.
Kyse on myös digitaalisesta saavutettavuudesta
Yrittäjät kokevat myös yhteistyön ja -markkinoinnin olevan yksi suurimmista saaristomatkailun haasteista. Saariston syke -hankkeen projektipäällikkö Antti Kurhisen mukaan edes paikallisilla asukkailla ei ole hyvää tietämystä mahdollisuuksista virkistykseen ja matkailuun, koska ei ole olemassa kattavia sivustoja itäisen Uudenmaan saaristosta.
Asukkaat ja vapaa-ajan asukkaat kokevat, että saaristolla ei ole selkeää identiteettiä tai brändiä, jota voitaisiin käyttää matkailumarkkinoinnissa.
Saariston vetovoima perustuu sen luontoon ja eläimiin sekä hiljaisuuteen ja rauhallisuuteen. Kurhinen kommentoi, että helppo saavutettavuus mahdollistaisi suuremmat matkailijamäärät sekä alueen paremman lähestyttävyyden kansainvälisille matkailijoille.
– Lisäksi saariston paikallisille asukkaille heidän kotisaaristonsa asuttavuuteen ja elinkelpoisuuteen saavutettavuuden parantumisella olisi merkittävä vaikutus, sanoo Kurhinen.
Saaristoon toivotaan kovasti parempia kulkuyhteyksiä.
Merja Forsman
Potentiaali palveluissa
Yrittäjien vastauksissa puuttuvat tai puutteelliset palvelut nousivat kohtalaiseksi haasteeksi. Viisi kahdestatoista, eli joka kolmas yrittäjä, mainitsi tämän ongelmaksi.
Kysyntä on muuttunut, ja palvelujen sekä aktiviteettien tarjontaa saaressa, kuten luontopolkuja ja ulkokäyttöisiä kuntosaleja tulisi kehittää.
Asukaskyselystä kävi ilmi, että lähes puolet piti saariston matkailupalveluita kohtalaisina (47 %), mutta yli kolmannes (37 %) piti palveluja huonoina tai erittäin huonoina.
Käyttämätöntä potentiaalia nähtiin paljon paikallisen perinteen hyödyntämisessä. Erilaisten aktiviteettien, esimerkiksi kalastuspalveluiden ja tapahtumien kautta saataisiin tuloa itäisen Uudenmaan saariston matkailuyrittäjille.
Yrittäjillä oli runsaasti ideoita mahdollisiin tapahtumiin ja elämyksiin. Nousi ilmi, että elämyspalvelut, kuten metsäterapiakävelyt, pöllönkuuntelut ja auringonlaskuretket, voisivat rikastuttaa tarjontaa ja houkutella uusia matkailijaryhmiä. Myös lisää perinteisiä saaristotapahtumia, kuten kesätoreja, markkinoita, kirpputoreja, tansseja ja kesäteatteria, toivottiin.
Lisäksi kesäkausien ulkopuolisten tuotteiden, pimeyden ja ’workation’-kohteiden kehittäminen voisi tuoda saaristomatkailuun uusia mahdollisuuksia. Julkisten saunojen, uimarantojen ja avantouintimahdollisuuksien lisääminen toisi myös vetovoimaa sekä paikallisille että matkailijoille.
Tutkimus- ja kehityshankkeen toiminnan tuloksena aiotaan muun muassa luoda ja toteuttaa uudenlainen saaristomatkailun tapahtumakonsepti Saaristomatkailupäivät matkailusektorin pk-yrityksille, asukkaille ja matkailijoille, Sipoon, Loviisan ja Porvoon alueilla.
Saaristomatkailupäivät ovat hankkeen ohjelmassa keväällä 2026. Tarkoituksena on, että varsinaiset Saaristomatkailupäivät ovat kolmessa itäisen Uudenmaan kunnassa syksyllä 2026.
Saariston syke -hankkeen pääkohderyhmät ovat itäisen Uudenmaan saaristoalueen (Sipoo, Porvoo, Loviisa) matkailualan pk- ja mikroyrittäjät sekä matkailun alueorganisaatiot, kehittämisyhtiöt ja alueen kunnat.
Mika Laine
Mikä on Saariston syke?
Haaga-Helian Saariston syke -hankkeessa tavoitteena on parantaa itäisen Uudenmaan saaristomatkailun pk-yritysten elinvoimaisuutta ja innovointivalmiuksia. Samalla kehitetään alueen matkailun saavutettavuutta.
Saariston syke toteutetaan syyskuusta 2024 joulukuuhun 2026
Osana hanketta toteutettiin asukaskysely. Kohderyhmänä olivat kolmen kunnan (Sipoo, Porvoo, Loviisa) asukkaat sekä vapaa-ajan asukkaat. Tutkimuksessa selvitettiin, miten he kokevat alueensa saaristomatkailun nykytilan, millaisia vaikutuksia saaristomatkailulla on alueen ympäristöön ja ihmisiin, ja miten he haluaisivat kehittää alueensa saaristomatkailua.
Asukaskysely oli avoinna 4.–30.11.2024 ja siihen saatiin 251 vastausta. Vastaajien taustatietojen mukaan he edustavat kattavasti eri kuntien ympärivuotisia ja osa-aikaisia asukkaita.
Osana hanketta tehtiin myös haastattelututkimus, joka keskittyi itäisen Uudenmaan saaristomatkailun kehittämiseen paikallisten matkailuyrittäjien näkökulmasta. Laadullinen tutkimus toteutettiin haastattelemalla 12 saaristomatkailuyritystä Sipoon, Porvoon ja Loviisan alueelta tammi–huhtikuussa 2025.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot