Tou­ko­kuu on kii­rei­nen kuu­kau­si vil­je­li­jöil­le Suo­mes­sa. Vä­lil­lä moni meis­tä eh­kä pi­tää it­ses­tään­sel­vyy­te­nä, et­tä kun me­nem­me lä­hi­kaup­paan, löy­däm­me ai­na ko­ti­mai­sia vi­han­nek­sia, lei­pää, li­haa tai ka­laa. On kui­ten­kin tär­keä muis­taa, et­tä jot­ta nämä hie­not elin­tar­vik­keet oli­si­vat saa­ta­vil­la, jon­kun täy­tyy ne en­sin tuot­taa. Jo­kai­sen ko­ti­mai­sen elin­tar­vik­keen taus­tal­la on pal­jon ko­vaa työ­tä ym­pä­ri vuo­den.

Se on vält­tä­mä­tön­tä maam­me oma­va­rai­suu­den kan­nal­ta ja sen vuok­si, et­tä myös tu­le­vai­suu­des­sa voim­me naut­tia hy­väs­tä, puh­taas­ta ko­ti­mai­ses­ta ruo­as­ta. Suo­ma­lai­nen ruo­ka on maa­il­man puh­tain­ta.

Sa­mal­la tie­däm­me, et­tä ko­ti­mai­nen maa­ta­lous on jo pit­kään kär­si­nyt ra­ken­teel­li­ses­ta kan­nat­ta­vuusk­rii­sis­tä. Täl­lä het­kel­lä ti­lan­ne on akuut­ti. Joka päi­vä kes­ki­mää­rin yk­si maa­ti­la lo­pet­taa toi­min­tan­sa Suo­mes­sa. Yk­si tila päi­väs­sä – tämä on py­säyt­tä­vä luku. On sel­vää, et­tä näin ei voi jat­kua, jos ha­lu­am­me, et­tä Suo­mes­sa on maa­ta­lout­ta myös jat­kos­sa. Täs­sä yh­tey­des­sä on myös tär­ke­ää muis­taa, et­tä ko­ti­mai­sen ruo­an­tuo­tan­tom­me oma­va­rai­suus on kes­kei­nen osa maam­me huol­to­var­muut­ta mah­dol­li­ses­sa krii­si­ti­lan­teis­sa.

Sik­si on ää­rim­mäi­sen tär­ke­ää, et­tä hal­li­tus on päät­tä­nyt uu­dis­taa lain­sää­dän­töä ko­ti­mai­sen maa­ta­lou­den kan­nat­ta­vuu­den pa­ran­ta­mi­sek­si. Elin­tar­vi­ke­la­kia, han­kin­ta­la­kia ja kil­pai­lu­la­kia tul­laan muut­ta­maan, jot­ta tuot­ta­jien ase­ma pa­ra­ni­si. On vält­tä­mä­tön­tä, et­tä nämä uu­dis­tuk­set ete­ne­vät mah­dol­li­sim­man pian. Tuot­ta­jien on saa­ta­va isom­pi kor­vaus te­ke­mäs­tään työs­tä.

Erit­täin ter­ve­tul­lut uu­ti­nen on myös se, et­tä edus­kun­nan ym­pä­ris­tö­va­li­o­kun­ta an­toi vii­me vii­kol­la lau­sun­ton­sa, jos­sa se puol­taa val­ko­pos­ki­han­hen ja me­ri­met­son met­säs­tyk­sen sal­li­mis­ta Suo­mes­sa. Val­ko­pos­ki­han­hi ai­heut­taa va­hin­koa vil­je­lyk­sil­le ja me­ri­met­so ka­la­kan­noil­le. Nyt on vält­tä­mä­tön­tä, et­tä näi­den lin­tu­jen ai­heut­ta­miin va­hin­koi­hin vih­doin­kin puu­tu­taan mää­rä­tie­toi­ses­ti. Suo­ja­met­säs­tyk­seen tu­li­si saa­da lupa hel­pom­min ja mo­lem­pien la­jien siir­tä­mi­nen riis­ta­la­jik­si oli­si myös tär­ke­ää.

Lain­sää­dän­tö­muu­tos­ten li­säk­si on hyvä muis­taa, et­tä myös me ku­lut­ta­jat voim­me edis­tää suo­ma­lais­ta maa­ta­lout­ta suo­si­mal­la ko­ti­mai­sia tuot­tei­ta ai­na kun se on mah­dol­lis­ta.

OT­TO AN­DERS­SON
Kir­joit­ta­ja on itä­uus­maa­lai­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja, RKP:n edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja