Viikon kysymys
A-
A+
PORVOO, KRÅKÖ–SIPOO, HINDSBY Saunomisen perinteet kiehtovat yhä enenevässä määrin suomalaisia. Ihmiset hakevat sekä elämyksiä että mielelle ja keholle paikkoja rentoutua.
Porvoolainen joogaopettaja ja perinnesaunottaja Suvi Hanste uskoo, että ihmiset arvostavat nykyisin oman hyvinvointinsa ylläpitämistä perinteisillä kokonaisvaltaisilla menetelmillä.
– Yllätyin siitä, että omassa tuttavapiirissäni ihmiset – niin nuoremmat kuin iäkkäämmätkin – tuntevat kutsua sitä kohti. He ovat olleet todella innostuneita kuulemaan, mitä siellä saunassa oikein tapahtuu, hän kuvailee tuntojaan koulutuksensa loppusuoralla.
Ensimmäiset saunamuistot mummolan rintamamiestalosta
Saunominen kulkee läpi suomalaisen elämän. Kesällä 44 vuotta täyttävä Hanste ei tee tässä suhteessa poikkeusta.
– Ensimmäiset kokemukseni saunasta, mitkä muistan ovat mummolasta Joensuusta Pohjois-Karjalasta, josta äidin puoleinen sukuni on kotoisin.
Hänen mieleen on jäänyt rintamamiestalon pihasauna, jonka puulämmitteisessä saunassa hän kylpi lapsuudessaan 1980-luvulla.
– Se oli sellainen perinteinen, jossa lauteet ja pesutila olivat samassa tilassa. Taloa rakennettaessa ei ollut erillisiä kylpyhuoneita.
Erityiset muistikuvat ovat talvisista saunahetkistä joulusaunoineen. Lapsuuden saunamuistoista ovat taltioituneet myös perheen mökkisaunan lämpö.
Opiskeluaika synnytti saunattoman ajanjakson
Opiskeluaikoina Helsingissä Hanste asui kerrostaloasunnoissa, joissa ei ollut omaa saunaa tai edes taloyhtiösaunaa.
– Elämässäni oli todella pitkä ajanjakso, jolloin ei tullut saunottua säännöllisesti edes joka viikko. Saunomiset jäivät mökkireissujen, juhannusten ja joulujen varaan.
Näin jälkikäteen hän huomaa tuon kymmenen vuoden ajanjakson aikana vieraantuneensa saunomisesta.
– Kaupungeissa sauna ei ole samalla tavalla läsnä kuin vaikkapa mökillä tai mummolassa.
Perinnesaunottajan saunavasu ja punatammen lehvistä tehdyt kuivavihdat odottavat saunamatkalle lähtöä.
Marko Wahlström
Sauna löytyi uudelleen Sipoonjoen varrella
Aikuisiällä Hanstelle tärkeäksi paikaksi on muodostunut ystäviensä ja tuttaviensa neljä vuotta sitten perustama Sipoonjoen perinnesauna Hindsbyssä.
– Siellä olen löytänyt saunan uudestaan.
Hän muutti miehensä kanssa Helsingistä Porvoon Kråköseen, rintamamiestaloon, viisi vuotta sitten.
– Nyt meillä on rintamamiestaloille tyypilliseen tapaan talon kellarissa puulämmitteinen sauna, jonka yhteydessä on erilliset puku- ja kylpyhuone.
Pariskunta lämmittää saunan kaksi–kolme kertaa viikossa. Heille riittää 60–70 asteen lämpö.
"Sauna on enemmän kuin paikka, jossa vain luodaan löylyä"
Hanste on huomannut, että hänen suhtautumisensa saunaan ja saunomiseen on laajentunut, mitä enemmän hän aiheeseen perehtyy.
– Esimerkiksi maasavusaunassa on aivan erilainen löyly kuin jatkuvalämmitteisessä tai sähkösaunassa, joka oli lapsuuskodissani.
Hän muistaa viettäneensä aiemmin enintään 15 minuuttia saunassa, jonka löylyt olivat kuumat ja kuivat.
– Nyt minulla on usein luonnonkasvit ja saunavihta mukana löylyssä. Olen oppinut, että sauna on enemmän kuin paikka, jossa vain luodaan löylyä. Nyt nautiskelen saunasta. viihdyn pidempään, vilvoittelen ja käyn meressäkin uimassa.
Sipoonjoen perinnesauna on maan sisälle rakennettu savusauna, joka on kooltaan arviolta noin 4 x 7 metriä. Lauteille mahtuu yhtää aikaa pakaroiden koosta riippuen 8–10 saunojaa.
Arkisto/Marko Wahlström
Kansanrunoudesta löytyy useita saunaloitsuja
Porvoolainen on taustaltaan äidinkielen opettaja, joka on opiskellut yliopistossa kotimaista kirjallisuutta, suomen kieltä ja kielitiedettä sekä folkloristiikkaa eli kansatiedettä.
Hän kiinnostui saunaperinteestä jo opiskeluaikoinaan, sillä perinteeseen liittyy vahvasti kansanrunous.
– Saunomisessa on käytetty erilaisia loitsuja tai lauluja. Niitä löytyy Suomen kansan vanhat runot (SKVR) -kokoelmasta, joka on koottu tietokannaksi verkkoon. Arkistoissamme on paljon tietoa siitä, mitä saunassa on tehty: perinteistä, rituaaleista ja hoitamisesta.
Perinnetieto on Suomessa hyvin säilynyt, koska tietoa on kerätty talteen aikanaan runonlaulajilta.
– Varsinkin Elias Lönnrotilla (1802–1884) oli vahva näkemys siitä, että sauna on paikka, jossa ihminen hoitaa itseään. Loitsuissa, lauluissa ja runoissa kuvataan erilaisia hoitotoimenpiteitä, Hanste sanoo.
Sauna ei olekaan pelkästään paikka, jossa peseydytään, eikä paikka, jossa palaudutaan ja rentoudutaan niin, että lämpö menee luihin ja ytimiin.
– Saunassa on oikeasti hoidettu ihmisiä kautta aikojen erilaisilla tavoilla, ja siihen liittyvät kasvit eli vihta tai yrtit hoitoineen.
Vihta-ainekset löytyvät vaikkapa oman pihapiriin lähimetsästä. Suvi Hanste ottaa leikkaa vihtatarpeita tällä kertaa nuoresta männystä.
Marko Wahlström
"Loitsut ovat täynnä perinneviisautta"
Loitsuissa kuvataan erilaisiin elämänvaiheisiin sopivia saunotuksia: parannussauna, hoitosauna, nykyisin polttareista tuttu morsiussauna tai vastasyntyneen lapsen ensikylvetys.
– Runomuotoiset loitsut ovat täynnä perinneviisautta. Perinnehän meillä on tietyllä tavalla katkennut. En minäkään ole niitä kotona oppinut. Aiemmin kansanrunous on jäänyt jotenkin irralliseksi vanhan kansan taikauskoksi, "hömpötykseksi".
Hanste muistuttaa, että tietyt saunomiseen liittyvät vuodenkierron tradiot, kuten juhannus- ja joulusauna ovat monessa perheessä siirtyneet sukupolvelta toiselle.
– Yhteiskunnalliset muutokset ja kaupungistuminen sekä saunan rakennustekniikan muuttuminen ovat vaikuttaneet yleisen saunaperinteen katkeamiseen.
Toisen maailmansodan aikana käytössä olleet täisaunat muokkasivat saunomiskulttuuria: niiden myötä markkinoille tulivat jatkuvalämmitteiset kiukaat, joilla kuumaa ja kuivaa lämpöä saatiin nopeasti.
"Ennen vanhaan sauna on ollut kuin sairaala"
Hanste opiskeli kuluvalla kevätkaudella perinnesaunottajaksi saunottajakulutuksessa, jonka opettajina toimivat Laura Foon, Joonas Vaarala, Otto Kronqvist ja Saara Mäntykoski.
– Saimme päättötodistukset viime viikonloppuna. Koulutuksen aikana tein harjoitushoitoja saunassa omille tuttavilleni. Ennen juhannusta perinnesaunalla järjestetään kisällipäivät, jossa opiskelijat pääsevät tekemään harjoitushoitoja kurssin opettajan ohjauksessa.
Järjestyksessään toiselle kurssille osallistui puolenkymmentä henkilöä. Ensimmäiseltä kurssilta viime syksynä valmistui kymmenkunta perinnesaunottajaa. Lisäksi ulkomailta tulleita saunottajaksi opiskelleita englanninkieliseltä kurssilta on valmistunut myös viitisentoista.
Koulutusjaksoilla perinnesaunottajat harjoittelevat saunassa, mutta opiskelevat myös saunomisen filosofiaa ja perinteistä maailmankuvaa, joka on erilainen kuin nykyinen ihmiskäsityksemme.
– Ennen vanhaan sauna on ollut kuin sairaala, jossa on parannettu sairaat, synnytty ja pesty kuolleet viimeiselle matkalle.
Perinnesaunassa käytetään omia luonnonkasvejamme. – Koivun ohella myös mänty sopii vihdan materiaaliksi, kun sillä ohjataan löylyä. Männyssä on myös eteerisiä öljyjä, jotka siirtyvät iholle, Suvi Hanste kertoo.
Marko Wahlström
"Metsän temppelissä luonnon elementit ovat tärkeässä roolissa"
Porvoolaisyrittäjä työskentelee tällä hetkellä joogaopettajana. Ammatissa hänelle on syntynyt näkemys ihmisen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista.
– Sauna on hyvinvoinnin paikka monella tavalla. Saunaperinne linkittyy meidän omaan ympäristöön täällä Pohjolassa ja Itämeren suomensukuisissa kulttuureissa, kuten Baltiassa, jossa on hyvin säilynyt saunaperinne.
Hän korostaa, että saunassa käytetään omia luonnonkasvejamme.
– Sauna alkaa metsästä eli se on oikeasti metsän temppeli, jossa luonnon elementit – vesi, tuli ja kasvit – ovat todella tärkeässä roolissa, Hanste sanoo.
Hanste sanoo näkevänsä metsän eri tavalla kuin aiemmin sekä löytäneensä luontoyhteyden uudella tavalla.
– Luonnonelementtien äärellä oleminen antaa palautumiseen ja hyvinvointiin ihan uuden ulottuvuuden. Yhdistettynä kansanrunouteen eli asioiden sanallistaminen on ollut itselle kiehtovaa.
"Saunottaja valmistelee, jotta löyly voi tehdä tehtävänsä"
Perinnesaunottajan työ lämpimässä saunassa on fyysisesti rankkaa.
– Tulen tekemään saunottajan työtä jossain muodossa – jo olemassa olevissa saunapaikassa, ihmisten omissa saunoissa tai jatkossa vaikka mobiilisaunassa, Hanste kertoo innoissaan.
Hän on luonut Instagram-tilin, jonka nimi on Sanervattaren Sauna.
– Sanervatar-saunapiika esiintyy kansanrunoissa. Hän on löylyn hengetär, joka esiintyy varsinkin Kainuun alueelta kerätyistä runoissa.
Sauna on ollut naisten valtakunta, mikä näkyy kansanrunojen saunan haltijoiden hahmojen nimissä, kuten Sanervatar tai Auteretar.
– Heidän tehtävänään oli valmistella sauna eli olla löylyn palvelija, piika. Myös saunottajan tehtävänä on valmistella asiat niin, että löyly voi tehdä tehtävänsä, Hanste sanoo.
Sipoonjoen perinnesaunan yksi saunottajista on Joonas Vaarala, joka on suorittanut Perinnesaunottajat ry:n kurssin. Perinnesaunottajia maassamme on tällä hetkellä noin 20. Kuvassa mies on sonnustautunut perinnesaunottajan asuun ja kädessä on tammenlehvävihtoja.
Arkisto/Marko Wahlström
"Saunassa voit tuntea olevasi kokonainen – ilman rooleja"
Saunalla on tietynlainen eheyttävä vaikutus ihmiseen.
– Siellä voit olla omana itsenäsi ilman mitään rooleja tai suorituksia. Saunassa voit tuntea olevasi kokonainen, Suvi Hanste kertoo.
Saunan olemukseen kuuluu, että kaikki maallinen jää naulakkoon ja pukuhuoneeseen.
– Saunassa ollaan parhaimmillaan alasti ja me kaikki olemme vain ihmisiä. Sitä ei kovin monessa paikassa yhteiskunnassamme saa kokea, sillä meillä on aina erilaisia rooleja. Saunassa presidentit ja kerjäläiset voivat olla samalla penkillä, Hanste kuvainnollistaa.
Sauna on myös rehellisyyden paikka – itsellemme ja toisillemme.
– Siellä ei voi kovin kauan feikata, sillä saunassa on melko äärimmäiset olosuhteet. Monet myös sanovat, että saunassa syntyvät parhaat keskustelut, kun tapaa ihan ventovieraita ihmisiä.
Saunaperinne ei ole suomalainen keksintö, sillä kylpeminen ja hikoilu ovat tuttuja asioita intiaanien hikimajoista alkaen ympäri maailmaa.
– Ei kuitenkaan ole ihme, että juuri Suomessa sauna on säilyttänyt asemansa, vaikka se onkin muuttunut eri aikakausina. Saunassa on jotain, mikä meitä edelleen puhuttelee niin, että joka ikiseen torppaan ja paikkaan halutaan laittaa sauna lähes ensimmäisenä.
Bara bada bastu, kuten tämän kevään hittiviisussa kehotetaan.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot