Epoon kou­lu­ra­ken­nus on van­ha ar­vo­ra­ken­nus. Se on siir­ret­ty ny­kyi­sel­le pai­kal­leen, Epoon ky­län kes­kus­taan, vuon­na 1930. Ai­em­min sa­mois­ta hir­sis­tä ra­ken­net­tu kou­lu si­jait­si vie­rei­ses­sä Piir­lah­den ky­läs­sä. Se oli Por­voon maa­lais­kun­nan en­sim­mäi­siä kou­lu­ja, Piir­lah­den kar­ta­non omis­ta­jan piis­pa Carl Hen­rik Alo­pa­euk­sen ky­län lap­sil­le pe­rus­ta­ma vuon­na 1888. Kou­lun en­sim­mäi­nen opet­ta­ja oli Vöy­ris­tä ko­toi­sin ole­va Karl Gran­holm.

Kun kou­lu siir­ret­tiin ny­kyi­sel­le pai­kal­leen, sen ark­ki­teh­tuu­rin suun­nit­te­li to­den­nä­köi­ses­ti ark­ki­teh­ti Carl Fran­ken­ha­eu­ser. Kou­lu muis­tut­taa­kin pal­jon Fran­ken­ha­eu­se­rin Kul­loon kar­ta­non ti­luk­sil­la ole­via ra­ken­nuk­sia. Ra­ken­nuk­ses­sa toi­mi vuo­teen 2010 saak­ka Eb­bo skola. Sen op­pi­laat siir­tyi­vät lä­hei­seen Grän­näs sko­laan. Epoon 1951 ra­ken­net­tu suo­men­kie­li­nen kou­lu myy­tiin asuin­ra­ken­nuk­sek­si ja alu­een suo­men­kie­li­set lap­set siir­tyi­vät Eb­bo sko­lan en­ti­siin ti­loi­hin.

Epoon kou­lun pu­na­mul­tai­nen, au­ma­kat­toi­nen ra­ken­nus on pro­fes­so­ri Pek­ka Kor­ven­maan ”Por­voon maa­lais­kun­nan kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­nen ym­pä­ris­tö”-in­ven­taa­ri­os­sa vuo­del­ta 1980 mer­kit­ty ra­ken­nus­his­to­ri­al­li­ses­ti ja his­to­ri­al­li­ses­ti ar­vok­kaak­si. Se on erit­täin to­den­nä­köi­ses­ti joko ra­ken­nus­pe­rin­tö­lain tai kaa­van no­jal­la suo­jel­ta­va. Eli oli ra­ken­nuk­ses­sa toi­min­taa tai ei, sitä tu­lee huo­lel­li­ses­ti yl­lä­pi­tää ja esi­mer­kik­si tal­vel­la läm­mit­tää. Kau­pun­ki on an­ta­nut ar­vi­on, jon­ka mu­kaan vas­taa­van ra­ken­nuk­sen yl­lä­pi­to­kus­tan­nuk­set vuo­sit­tain ovat noin 50 000 eu­roa. Esi­te­tyis­sä sääs­tö­las­kel­mis­sa, jois­sa lu­e­tel­laan Epoon kou­lun lak­kaut­ta­mi­ses­ta koi­tu­via sääs­tö­jä, tätä ku­lu­e­rää ei ole otet­tu huo­mi­oon, ku­ten ei mon­ta muu­ta­kaan ku­lua.

Ou­doil­ta tun­tu­vat täs­tä­kin nä­kö­kul­mas­ta Epoon kou­lun lak­kau­tus­pu­heet. Ei vain se, et­tä koko val­ta­van Ete­lä-Por­voon ja saa­ris­ton suo­men­kie­li­set lap­set me­net­täi­si­vät ai­no­an kou­lun­sa, mut­ta myös se, et­tä mie­luum­min ol­laan val­mii­ta yl­lä­pi­tä­mään, huol­ta­maan ja läm­mit­tä­mään tyh­jää ra­ken­nus­ta kuin jat­ka­maan sii­nä kou­lu­toi­min­taa.

Il­mas­to­vai­ku­tuk­set lie­ne­vät mel­koi­set: kiin­teis­tön ener­gi­an­ku­lu­tus ei pal­jo­a­kaan vä­he­ne ja lii­ken­teen pääs­töt kas­va­vat jyr­käs­ti, kun ran­ni­kon ja saa­ris­ton lap­sia kul­je­tel­laan joka iki­nen ar­ki­päi­vä jopa 35 ki­lo­met­rin pääs­tä tak­seil­la ja bus­seil­la kes­kus­tan kou­lui­hin ja il­ta­päi­väl­lä ta­kai­sin ko­tiin. Tä­män tak­si­ral­lin hin­taa voi vain ar­vail­la.

Luo­pu­kaa lak­kau­tu­sai­keis­ta, an­ta­kaa Ete­lä-Por­voon ja saa­ris­ton las­ten pi­tää oma lä­hi­kou­lun­sa. Sel­lai­nen on in­hi­mil­lis­tä, tasa-ar­vois­ta ja lap­sen edun mu­kais­ta.
LII­SA WILS­KA,
FI­LO­SO­FI­AN MAIS­TE­RI (TAI­DE­HIS­TO­RIA),
PIIR­LAH­TI