Viikon kysymys
A-
A+
Lipon maatilan erä- ja luonto-opas Marjukka Alastalo päästää vanhat maatiaisrouvat häkkitarhastaan pihamaalle käyskentelemään.
Marko Wahlström
LAPINJÄRVI, PORLAMMI Maaseudun rauha ja aistiärsykkeetön ympäristö houkuttelevat ihmisiä. Varsinkin monet autistit tai neurovähemmistöjen edustajat, kokevat erityisesti kaupunkien melun ja valot häiritsevänä.
Valtakunnallisesti toimivan Autismisäätiön oma maatila Lapinjärven Porlammin Lipossa – kaukana kaupunkien hälystä peltojen keskellä – kutsuu kymmeniä asiakkaita viikossa luokseen.
– Monella saattaa kaupungissa olla haastavia tilanteita. Täällä aistiärsykkeitä on paljon vähemmän, kun äänimaailma ei ole niin vilkas kuin kaupungissa, maatilan erä- ja luonto-opas Marjukka Alastalo sanoo.
Moni asiakas nauttii aisti- ja olemuskokemuksesta.
– Tämä on paikka, jossa saa rentoutua. Meillä on metsässä riippukeinuja, joka on monelle uusi asia. Monet nukahtavat puiden latvoja katsoessaan, maatilavastaava Johanna Järvinen jatkaa.
Maatilalla töissä olevien maatiaiskanojen ulkoiluttaminen on mielipuuhaa etenkin asiakkaille, jotka tarvitsevat vahvemman tuen ohjausta. – Kanat munivat meille ja antavat rikkaruoholle kyytiä, Johanna Järvinen sanoo.
Marko Wahlström
Lipon maatila testamenttilahjoituksella asiakkaiden käyttöön
Autismisäätiön perustajajäsenet Raija ja Pentti Keynäs ostivat Lipon maatilan.
– He lahjoittivat tilan vuonna 2006 testamentilla Autismisäätiölle asiakkaiden käyttöön, vuodesta 2015 maatilavastaavana toiminut Järvinen kertoo.
Keynäsit toivoivat, että näin heidän autistisella tyttärellään, kuvataiteilija Hanna Keynäsillä ja hänen ystävillään olisi paikka, jonne pääsisivät lomailemaan ja virkistäytymään sekä oleilemaan viikonloppuisin.
– Heidän unelmansa oli se, että maatilalla saisi olla rennosti ja mökkeilemässä, kuten kuka tahansa ihminen. Tilalla asunut Angerman perhe möi maatilan Keynäsille, Järvinen jatkaa.
Vuoteen 1973 asti maatila oli Porlammin kartanon omistuksessa. Tilan päärakennus oli aiemmin kartanon pehtoorin talo. Tilalla oli kartanon aikana 40 käsinlypsettävää lehmää. Kartano on Georg ja Elisabeth Ehrnroothin omistuksessa.
Päärakennuksen lisäksi tilalla on talli sekä iso puutarha, metsää ja peltoa. Maatilan pinta-ala on vajaa 10 hehtaaria.
Suomenhevosruuna Hiekan Topi, 13, olisi jäänyt herkuttelemaan tuoreella ruoholla, mutta maatilavastaava Johanna Järvinen hoputti kohti lampolaa.
Marko Wahlström
Päivätoiminnan työpaikka ja asukkaiden virkistyskohde
Maatila on tarkoitettu Autismisäätiön päivätoiminta- ja asumisyksiköiden asiakkaiden käyttöön.
Arkisin maatilalla työskentelevät päivätoimintayksiköiden asiakkaat.
– Asumisyksiköiden asiakkaat voivat käyttää tilaa viikonloppuisin ja loma-aikoina, Järvinen jatkaa, Järvinen kertoo.
Autismisäätiöllä on toimipisteitämme Espoossa, Helsingissä, Hämeenlinnassa, Kotkassa, Kuopiossa, Lappeenrannassa, Salossa, Seinäjoella, Tampereella ja Vantaalla.
Säätiö innostaa ja auttaa autismikirjon henkilöitä elämään mahdollisimman täysipainoista arkea. Autismisäätiö työllistää noin 600 henkilöä.
Maatilalla on yhteensä kuusi lammasta, joista kolme on 1 vuoden ja 8 kuukauden ikäisiä. Tulokkaat ovat syntyneet tilalla.
Marko Wahlström
Lisänä elämyksellisiä ja aistillisia metsäretkiä
Lipon maatilalla on tällä hetkellä kolme hevosta, kuusi lammasta sekä neljä maatiaiskanaa ja kukko. Eläimet ovat leasing-sopimuksella vuokralla porlammilaiselta lypsykarjatila Niskavuori Oy:ltä.
– Toiminta-ajatuksenamme on tarjota elämyksiä ja tekemistä asiakkaillemme. He pääsevät halutessaan tekemään eläinavusteisia töitä, Johanna Järvinen sanoo.
Eläinavusteisen toiminnan ohella maatilalla on tehty metsätöitä, polttopuita ja puutarhanhoitoa.
– Nyt jo vuoden päivät lisänä ovat olleet elämykselliset ja aistilliset metsäretket. Aistikokemuksia toteutetaan muun muassa tuoksupurkkien, kasvibingon ja luontotaiteen avulla. Inspiraatiota haetaan luontokirjastosta, kerran viikossa maatilalla työskentelevä Marjukka Alastalo kertoo.
Lisäksi asiakkaiden kanssa toteutetaan sosiaalipedagogista hevostoimintaa, eläinkontakti- ja aistiharjoitteita lampaiden ja kanojen avustuksella sekä talutusratsastusta ja kärriajeluja.
– Asiakkaat pääsevät tekemään maatalon töitä, keräämään omenoita ja tekemään omenamehua, hoitamaan puutarhaa sekä huoltamaan rakennusta ja tekemään siivoustehtäviä, Alastalo jatkaa.
Autismisäätiön Lipon maatila järjesti kutsuvieraille kevättapahtuman toukokuun alkupuolella. Vierailulla kävivät muun muassa palvelukoordinaattori Riitta Helin (taustalla) ja harrastusohjaaja Nina Wallenstjerna-Heiskanen Riikka Herlinin säätiön ylläpitämästä Johannevikin kartanosta Porkkalanniemestä Kirkkonummelta.
Marko Wahlström
Asiakkaat tulevat pääkaupunkiseudulta ja Kotkasta
Autismisäätiöllä on noin 1 500 päivätoiminnan ja asumisyksiköiden asiakasta eri puolilla maatamme. Osa asiakkaista käy pelkästään yksilövalmennuksessa.
Säätiön palvelutarjonta on laaja, ja siihen kuuluu muun muassa psykoterapeutteja, toiminnanohjaajia ja seksuaaliterapeutteja
– Me kuulumme siihen ryhmään, joka tarjoaa päivä- tai työtoimintaa, Johanna Järvinen kertoo.
Lipon maatilalle asiakkaat tulevat arkisin pääkaupunkiseudulta ja Kotkasta.
– He ovat säätiön ohjaus- ja valmennuspalveluiden sekä päivätoiminnan asiakkaita, Alastalo jatkaa.
Autismisäätiön Kotkan ohjaus- ja valmennuspalveluiden alaisuudessa toimivassa Lipossa asiakkaita käy joka arkipäivä 8–10 asiakasta eli noin 40–50 ihmistä viikossa. Nuorimmat asiakkaat ovat 18-vuotiaita ja vanhimmat yli 60-vuotiaita.
Itäuusmaalaisia asiakkaita maatilalla ei vieraile, sillä esimerkiksi Porvoon ja Loviisan autismikirjon asiakkaat ohjataan Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen omaan yksikköön.
– Pihamaastossa metsäluonnon tarkempaa tutkimista varten meillä on luuppeja. Maatilalla voi bongata useita piha- ja peltolintuja, eräopas Marjukka Alastalo (vas.) kertoo päärakennuksen eli entisen Porlammin kartanon pehtoorin asunnon edustalla. Vierellä Johanna Järvinen.
Marko Wahlström
Vanhat hirsiseinät luovat Vain elämää -taikaa
Päärakennuksen hirsiseinät kätkevät sisälleen alakerrassa olohuoneen, ison ruokailuhuoneen ja keittiön, yhden majoitushuoneen sekä kylpyhuoneen ja puulämmitteisen saunan.
Yläkerrassa on neljä majoitushuonetta, televisiohuone sekä WC- ja suihkutilat. Majoitustilaa on yhteensä kymmenelle henkilölle.
– Autismisäätiön saadessa tilan lahjoituksena talo remontoitiin kokonaan. Remontissa päärakennuksessa haluttiin säilyttää talon henkeä ja vanhoja huonekaluja, Marjukka Alastalo kertoo.
Vanhoissa hirsiseinissä on myös taikaa.
– Täällä pöytään mahtuu sopivankokoinen ryhmä, joten ruokailut sujuvat mukavasti. Eräs asiakas kilisti juomalasia ja totesi, että nyt ollaan Vain elämää -pöydässä, Alastalo naurahtaa.
Autismisäätiön yksiköiden päivätoiminnoissa kaupungeissa toimitaan usein isoissa ryhmissä.
– Lipon maatilan riippukeinut houkuttelevat asiakkaita rentoutumaan, eräopas Marjukka Alastalo kertoo. Gunnar-pässi pääsi Johanna Järvisen mukaan luontokävelylle.
Marko Wahlström
Mikäs tässä on köllötellessä?, erä- ja luonto-opas Marjukka Alastalo tuntuu tuumaavan.
Marko Wahlström
"Maatilan työt kuuluvat kaikille"
Luontoavusteista toimintaa hyvinvointi- ja terveyspalveluiden yhteydessä kehittävä GreenCare Finland ry on myöntänyt Lipon maatilan toiminnoille LuontoHoiva-laatumerkin, joka myönnettiin ensimmäisen kerran vuonna 2022 ja tänä vuonna toistamiseen. Laatumerkin saa kolme vuodeksi kerrallaan.
– Pääajatuksenamme on se, että teemme ihan samoja asioita, mitä ihan jokaisessa maatalossa tehdään, Johanna ”Lipon täti” Järvinen sanoo.
Hän korostaa, että maatilalla ei ole vain jollekin nimettyjä tehtäviä, vaan kaikki työt kuuluvat kaikille. Asiakkaissa tämä on herättänyt kipinän.
– Se on luonut onnistumisen tunteita asiakkaissa. He ovat tunteneet pystyvänsä ja kykenevänsä ohjattuna ja avustettuna samaan kuin kaikki muutkin.
Liposta onkin tullut monelle niin rakas, että he haluavat vuodesta toiseen käydä paikassa.
– Täällä pääsee tyhjentämään räystäskouruja, leikkaamaan nurmikkoa ja tekemään halkoja. Niitä, jotka rakastavat eläimiä, ei ole kovin vaikea pyytää talliin kaveriksi siivoamaan karsinoita ja viemään heiniä, Järvinen sanoo.
– Asiakkaat ovat kokeneet, että he saavat tehdä itselleen merkityksellisiä oikeita asioita ja voivat olla avuksi luomassa yhteistä hyvää, Alastalo jatkaa.
FAKTA
Autisti, aspergeri, assi, autismikirjon ihminen
» Autistien, autismikirjon ihmisten tai neurovähemmistöisten määrä on koko ajan kasvava – kiitos muun muassa tutkimustiedon.
» Autismia diagnosoidaan enemmän, sillä tietoisuus ja piirteiden tunnistaminen on parantunut. Autistit, kuten kehitysvammaiset, elävät aiempaa pidempään nykylääkityksen ja hyvinvoinnin mukaan, kun elämän stressitekijöitä osataan purkaa ja vähentää.
» Autistisiin piirteisiin kuuluu niin vahvuuksia, heikkouksia kuin neutraalejakin ominaisuuksia. Jotkin näistä voivat olla positiivinen osa ihmisen identiteettiä, joihinkin autistit tarvitsevat apua tai hyväksyntää muiden taholta.
Porlammin kartanon entinen maatila toimii valtakunnallisen Autismisäätiön asiakkaiden päivätoiminnan työpaikkana ja asukkaiden vapaa-ajan kohteena. –marko
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot