Viikon kysymys
A-
A+
Johanna Nordblad rikkoi neljä vuotta sitten naisten jääsukelluksen maailmanennätyksen.
Merja Forsman
PORVOO Tänään telttasaunalle on erityisen suuri tarve. Mereltä puskeva tuuli on viileä. Johanna Nordblad on tullut Helsingistä Porvooseen pitämään vapaasukelluskurssia, sillä täältä löytyy kirkkaita vesiä.
– Nuuksiossa on jotain järviä, joissa on yhtä kirkkaat vedet, mutta syvyyttä niissä ei ole näin paljon. Tällaisia superkirkkaita vesiä saa etsiä, hän kertoo.
Nordblad on naisten jääsukelluksen maailmanmestari ja vapaasukelluksen opettaja. Neljä vuotta sitten hän teki maailmanennätyksen uituaan 103 metriä kainuulaisjärven jään alla pelkässä uimapuvussa.
Ennätyksensä salaisuudeksi hän kertoo mielenhallinnan.
– Veden alla on tärkeä pysyä rentona ja rauhallisena. Mitä rennommassa tilassa on, sitä pidempään pystyy pidättämään hengitystä, hän sanoo.
Nordblad pystyy olemaan hengittämättä 6 minuuttia ja 39 sekuntia.
– Kaikki osaavat pidättää hengitystä, mutta jos haluaa oppia pidättämään hengitystään pidempään, kannattaa opetella rentoutumista ja tekniikoita, joiden avulla happia kuluu vähemmän, hän sanoo.
Nordblad pystyy pidättämään hengitystään 6 minuuttia ja 39 sekuntia.
Merja Forsman
Hänen kurssinsa alkavatkin aina ensin hengitysharjoituksista ja rentoutumisesta. Niissä opitaan tietoisesti käynnistämään parasympaattinen hermosto.
– Kun on rennossa tilassa, lähes kuka vain pystyy pidättämään kaksi minuuttia hengitystään, hän lupaa.
– Jos ihmiset tietäisivät sen, voisimme välttyä hukkumisilta. Veden varaan joutuneen pitäisi yrittää olla hätääntymättä. Ihminen kelluu, kun keuhkot vetää täyteen ilmaa. Eteenpäin pääsee, kun liikuttaa kättä ihan vaikka vain vähän, Nordblad sanoo.
Eri asia on tietysti se, jos ihminen lyö päänsä, saa hypotermian tai sairaskohtauksen.
Veden alla on tärkeä pysyä rentona ja rauhallisena. Mitä rennommassa tilassa on, sitä pidempään pystyy pidättämään hengitystä.
Merja Forsman
Mielenhallintaa ilman hörhöilyä
Helsinkiläinen Aleksi Marti kantaa uimakassinsa hiekalle ja kaivaa märkäpuvun esiin.
– Vapaasukellus on mielenhallintaa. Se on kuin joogaa ilman hörhöilyä, hän naurahtaa.
Marti harrasti nuorempana laitesukelluksesta ja innostui vapaasukelluksesta tänä keväänä. Vapaasukelluksessa kiinnosti mielenhallinnan lisäksi se, ettei se vaadi yhtä paljon laitteita ja välineitä kuin laitesukellus.
Nyt Marti pystyy pidättämään hengitystään reilun neljän minuutin ajan.
– Epämukavuuden tunnetta oppii sietämään, ja siihen tottuu. Kun rentouttaa itsensä, pystyy pidättämään hengitystä pidempään, Marti kertoo.
Märkäpuku pitää tehokkaasti lämpimänä. Sen kanssa voi viettää aikaa vaikka jäisessä vedessä.
Merja Forsman
Epämukavuuden tunne syntyy hiilidioksidin osapaineen nousemisesta, ei hapenpuutteesta.
– Hiilidioksidin osapaineen nouseminen ei ole vaarallista, mutta voi tuntua tottumattoman mielestä ikävältä, Nordblad selittää.
– Tässä vaiheessa ihmiset luulevat usein, että happi loppuu. Tunne on sama kuin juostessa, kun kokee halun hengittää ulos. Happi ei ole loppumassa, vaan hiilidioksidi haluaa ulos. Kun tämän tietää, hengityksen pidättäminen ei tunnu enää niin pahalta. Kokeile vaikka!
Hän kannustaa jokaista testaamaan tätä niin, että täyttää keuhkot ilmalla ja odottaa, että tulee tarve hengittää. Sen jälkeen tulisi tunnustella vielä muutaman sekunnin ajan, missä kohtaa ja miltä hengityksen tarpeen tuntee. Nordblad on kirjoittanut hengityksen pidättämisestä kirjankin, jossa on harjoituksia ja tietoa hengityksen pidättämisen fysiologiasta.
– Yllättävän monet kurssille tulevat kärsivät vesikammosta. Täällä pääsee nopeasti kammosta eroon, Johanna Nordblad sanoo.
Merja Forsman
Pinnan alla on aina rauhallista
Toisella puolella rantaa porvoolainen Mira Peltola harjoittelee solmuja. Hän innostui sukeltamisesta vuosi sitten muutettuaan Porvooseen.
– Kun painuu pinnan alle, kaikki hiljenee ja tulee zen-olo. Valo loistaa veden pinnassa ja vaikka sataisi, pinnan alla on tyyntä ja rauhallista, hän kertoo.
Rentoutta lisää ihmisen fysiologia: Kun ihminen pidättää hengitystään, kehossa käynnistyy sukellusvaste. Sukellusvaste laskee pulssia, rauhoittaa elimistöä, heikentää ääreisverenkiertoa ja kutistaa pernaa niin, että vereen vapautuu punasoluja. Punasolut kasvattavat happivarastoja. Ihminen rentoutuu automaattisesti.
Nordbladin kurssille Peltola tuli oppiakseen turvallista sukeltamista.
– Aina pitää tehdä suunnitelma ennen sukeltamista ja on todella tärkeää, että mukana on turvasukeltaja, joka reagoi, jos toinen tekee jotain poikkeavaa, hän sanoo.
Sukeltamaan ei saa koskaan mennä yksin.
Vapaasukelluksessa turvallisuus on erityisen tärkeää. Veden alle ei koskaan mennä sukeltelemaan ilman turvasukeltajaa.
Merja Forsman
Vapaasukelluskurssilla opitaan urvallisuudesta ja rentoutumisesta.
Merja Forsman
Innostus lähti lentoon Itäväylästä
Hengityksen pidättäminen ei ole vapaasukelluskurssin suurin haaste, selviää pian.
– Tämä märkäpuvun pukeminen on se tuskaisin vaihe, porvoolainen Kari Wallin sanoo ja ruiskuttaa päälleen liukastetta.
Kuivaa pukua on liki mahdoton saada ylle. Osa käyttää apuna hoitoainetta, osa ihan vain vettä, toiset sukeltajille myytäviä liukasteta.
– Vaikka puku on vaikea pukea, se on todella lämmin. Vapaasukelluspuku on käytännössä kuivapuku, joka pitää vain pukea märkänä päälle. Kun puku on päällä, sillä selviää tunnin vaikka jään alla, Nordblad sanoo.
Apuopettaja Ossi Söderholm kiertää katsomassa, jos joku tarvitsisi apua.
– Itse asiassa kiinnostuin vapaasukelluksesta, kun luin kolme vuotta sitten Itäväylän kesänumerosta Ossin haastattelun. Olin jo muutenkin miettinyt, että olisi kiva harrastaa vapaasukellusta, mutta sen jutun jälkeen menin mukaan Murenaan, Wallin kertoo.
Murena on porvoolainen urheilusukelluskerho.
Kun märkäpuvut on puettu, kurssilaiset lämmittelevät telttasaunassa ja siirtyvät sitten pinnan alle. Rauhallisesti, mieli rentona.
Telttasauna lämpiää muutamassa minuutissa.
Merja Forsman
Telttasauna pitää sukeltajat lämpimänä.
Merja Forsman
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot