Viikon kysymys
A-
A+
Hortonomi Linda Mäkelä antaa vähemmän käytössä olevan etupihan nurmikon kasvaa rauhassa. – Istutan sinne erilaisia taimia ja katson, selviävätkö ne. Annan luonnonkasvien ottaa vallan, hän kertoo.
Merja Forsman
PORVOO Porvoolainen hortonomi Linda Mäkelä ei pidä rikkaruohojen kitkemisestä.
– Meillä on tällainen boheemi puutarha, Mäkelä esittelee. – Lohduttaudun sillä, että puolivilliä puutarhaa ei enää nähdä laiskan vaan valveutuneen ihmisen pihana.
Puolivillissä puutarhassa on hoitamattomia ja luonnontilaisia alueita, risuja, maatuvia puutarhajätteitä ja rikkakasveja, kuten voikukkia. Siellä kasvaa puita, pensaita ja köynnöksiä.
Linnut ja hyönteisetkin viihtyvät.
Mutta jotkut ihmiset eivät ehkä enää viihdykään.
– Ketään ei pidä ylenkatsoa, vaikka he hoitavat jatkossakin puutarhaansa pieteetillä. Uskon myötätuntoisuuteen – ja asioilla on myös yleensä monta puolta, Mäkelä sanoo.
Hän korostaa, että jokaisella on oikeus hoitaa puutarhaansa omalla tavallaan. Globaalissa mittakaavassa kun yhden ihmisen puutarhapläntillä ei lopulta ole kuin korren verran merkitystä.
Kasvit tuottavat happea ja sitovat päästöjä sekä hiilidioksidia. Ihmiset kuluttavat happea ja tuottavat päästöjä ja hiilidioksidia. Olemme kuin toistemme vastaparit. Kuvassa kukkiva tuomi.
Merja Forsman
Kasvit ja maaperä sitovat hiiltä
Ekologisuus on ollut pitkään trendi puutarhoissa. Viime vuosina sen rinnalla on alettu puhua puutarhoista hiilinieluina.
Jokainen kotipuutarhurikin voi osallistua luonnon monimuotoisuuden lisäämiseen ja hiilen sitomiseen. Mäkelän mukaan helpommin se onnistuu puita istuttamalla.
– Puut ovat hyviä hiilinieluja. Ne kasvavat pitkään ja suuriksi, hän selittää.
Kaikki kasvit imevät ilmasta hiilidioksidia, mutta niin myös maaperä. Kun maan rakenne on hyvä, se vilisee mikrobeja ja sitoo hiiltä. Terveessä maaperässä on myös sienirihmastoa, joka auttaa kasveja kukoistamaan ja sitomaan lisää päästöjä. Hyvät vaikutukset kertautuvat.
Mäkelä vinkkaa, että maaperän mikrobielämää voi edistää ostamalla multaa, jossa on sienirihmastoa tai parantamalla maan rakennetta biohiilellä. Sienirihmaston kasvattamiseen auttaa myös se, ettei maata kääntele liian usein. Taas laiskuudesta palkitaan.
Nurmikko oli vuoden 2024 turhake. Vastakylvetty nurmikko ei tarjoa suojaa tai ruokaa pölyttäjille. Jos nurmikkoa ei leikkaa liian usein, sille alkaa ilmaantua kaikenlaista kukkijaa, kuten voikukkia, orvokkeja ja maahumalaa. Monimuotoisuus kertautuu.
Merja Forsman
Nurmikkoko turhake?
Suomen Luonto -lehti valitsi vuoden 2024 turhakkeeksi nurmikon. Tämä siksi, että vastakylvetyllä nurmikolla kasvaa neliömetriä kohden noin kolme putkilokasvia, kun taas niityllä niitä on noin 30.
Mäkelä ei tuomitsisi nurmikkoa, sillä sillekin on paikkansa.
– Nurmikko on turhaa siellä, missä sitä ei käytetä. Se on kuitenkin hyvä ja kestävä alusta olemiselle ja vaikka pallopeleille. Joillekin se on esteettinen valinta. Ekologisestihan se ei tietenkään ole paras vaihtoehto, hän sanoo.
Nurmikko kestää hyvin tallaamista mutta huonosti helteitä. Siinä missä nurmikko kellastuu kuivalla kaudella, niityt jatkavat vielä kukoistustaan.
– Ovathan nurmikot kuitenkin asteen, tai montakin astetta, parempi vaihtoehto kuin esimerkiksi kivetykset. Nurmikko sitoo hiiltä, ja jo muutamassa vuodessa sille alkaa ilmestyä erilaisia kukkivia lajeja, kuten maahumalaa ja voikukkia, kunhan nurmikkoa ei aja liian usein esimerkiksi robottileikkurilla, Mäkelä sanoo.
Niittyjen merkityksen ovat huomioineet monet kunnat ja kaupungitkin, ja nykyään voikin bongailla tienpientareita ja kaupungin puistoja, joissa on matalan nurmikon sijaan niittyä.
Porvoolainen hortonomi Linda Mäkelä toimii Porvoon puutarhayhdistyksen puheenjohtajana ja toivottaa kaikki puutarhasta kiinnostuneet mukaan toimintaan.
Merja Forsman
Muoviset nurmikot yleistyneet
Omakotitalojen pihoilla yleistyneet muoviset nurmikot, kai ne nyt ovat yksioikoisesti paha asia?
– Jos piha on vain pieni pläntti, muovinen nurmi on helppohoitoinen ja kestää tallaamista. Sitä varten ei tarvitse hankkia ruohonleikkuria, joten ymmärrän kyllä sen viehätyksen, mutta harkitsisin vakavasti, kannattaako sellaista hankkia. En ainakaan itse suosittelisi… Mäkelä pohtii.
Hän näkee omat hyvät puolensa myös terasseissa ja kivetyksissä. Ne auttavat esimerkiksi lisäämään viihtyisyyttä pihalle.
– Terassi on läpäisevä pinta ja kivien välissä voi kasvaa sammalta. Sekin on jo ekoteko, että katsoo, ettei kasvillisuus kasva lähellä rakenteita. Silloin säästää taloa juurten ja kertyvän veden aiheuttamilta vaurioilta, Mäkelä sanoo.
Pörriäisiä hän auttaisi istuttamalla hyötykasveja koristekasvien sijaan ja välttämällä liian jalostettuja lajikkeita.
– Pölyttäjät eivät esimerkiksi kiinnostu syyshortensiasta, vaikka se kaunis onkin. Lisäisin pihalle myös alkukesän ja loppukesän kukkijoita, kuten narsisseja ja krookuksia. Voikukat ja pajut voisi jättää leikkaamatta, niistä pölyttäjät pitävät, Mäkelä listaa.
Hyötykasvit houkuttelevat pölyttäjiä. Kuvassa kukkiva punaviinimarjapensas ja kukkakärpänen.
Merja Forsman
Lainaa laitetta, luonto kiittää
Hoitamattomien, luonnon valloittamien piha-alueiden ja puiden sekä hyötykasvien istuttamisen lisäksi on paljon muutakin, mitä kotipuutarhurit voivat tehdä ilmaston hyväksi. Pihan materiaaleissa voi suosia pitkäikäisiä, luonnonmukaisia ja kotimaisia vaihtoehtoja, ja koneiden kohdalla voi pohtia, tarvitseeko kaikkea omistaa itse.
– Meillä on esimerkiksi isäni kanssa yhteinen peräkärry ja lainaamme toistemme työkaluja. Voisiko naapurien kesken lainata esimerkiksi oksasaksia tai trimmeriä? Mäkelä esittää.
Puutarhajätteen hän myös hyödyntäisi omalla pihalla.
– Oksat voi silputa tai niistä voi koota risuaitaa. Lehdet voi antaa maatua tai käyttää ne kompostissa kuivikkeena. Välttäisin puutarhajätteen poiskuljettamista mahdollisuuksien rajoissa, Mäkelä ehdottaa.
Hiilinieluna oma piha voi olla parhaimmillaan kuin metsä, jossa kasvit ja maaperä keräävät ja sitovat ilmakehän hiilidioksidia enemmän kuin sitä vapautuu.
Puutarhan ei kuitenkaan tarvitse näyttää metsältä tai niityltäkään.
Se saa näyttää juuri sellaiselta kuin kukin haluaa.
Mukaan Porvoon puutarhayhdistykseen
Porvoon puutarhayhdistys ry on vuonna 1951 perustettu kaksikielinen yhdistys, jolla on jäseniä ympäri itäistä Uuttamaata.
– Järjestämme paljon tapahtumia, kuten erilaisia markkinoita ja luontoja pitkin vuotta, ja teemme ekskursioita erilaisiin puutarhakohteisiin. Erikoisuutemme on sairaalan pihalla oleva ruusutarha, jonka monet ruusulajit kuuluvat Luonnonvarakeskuksen biopankkiin. Hoidamme puutarhaa ja ylläpidämme samalla geeniperimää, yhdistyksen puheenjohtajana toimiva Mäkelä sanoo.
Porvoon puutarhayhdistykseen voivat liittyä kaikki puutarha-aiheista kiinnostuneet ikään tai taustaan katsomatta.
– Kiinnostus puutarhaan riittää. Ei tarvitse olla omaa puutarhaa tai osaamista alasta, Mäkelä sanoo.
NÄIN TEET PIHASTASI ILMASTOYSTÄVÄLLISEMMÄN
» istuta puita ja muitakin kasveja
» hyödynnä puutarhajäte omalla pihalla
» suosi kestäviä ja kotimaisia materiaaleja
» lainaa koneita
» paranna maaperää.
»» Porvoon puutarhayhdistys www.btf-ppy.com
»» Juttu julkaistu alunperin Itäväylän KesäExtrassa. Lue koko lehti tästä linkistä
» Jutussa on käytetty lähteenä Linda Mäkelän haastattelun lisäksi Suomen Luonto -lehden numeroa 10/2024.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot