POR­VOO Por­voo­lai­nen hor­to­no­mi Lin­da Mä­ke­lä ei pidä rik­ka­ruo­ho­jen kit­ke­mi­ses­tä.

– Meil­lä on täl­lai­nen bo­hee­mi puu­tar­ha, Mä­ke­lä esit­te­lee. – Loh­dut­tau­dun sil­lä, et­tä puo­li­vil­liä puu­tar­haa ei enää näh­dä lais­kan vaan val­veu­tu­neen ih­mi­sen pi­ha­na.

Puo­li­vil­lis­sä puu­tar­has­sa on hoi­ta­mat­to­mia ja luon­non­ti­lai­sia alu­ei­ta, ri­su­ja, maa­tu­via puu­tar­ha­jät­tei­tä ja rik­ka­kas­ve­ja, ku­ten voi­kuk­kia. Siel­lä kas­vaa pui­ta, pen­sai­ta ja köyn­nök­siä.

Lin­nut ja hyön­tei­set­kin viih­ty­vät.

Mut­ta jot­kut ih­mi­set ei­vät eh­kä enää viih­dy­kään.

– Ke­tään ei pidä ylen­kat­soa, vaik­ka he hoi­ta­vat jat­kos­sa­kin puu­tar­haan­sa pie­tee­til­lä. Us­kon myö­tä­tun­toi­suu­teen – ja asi­oil­la on myös yleen­sä mon­ta puol­ta, Mä­ke­lä sa­noo.

Hän ko­ros­taa, et­tä jo­kai­sel­la on oi­keus hoi­taa puu­tar­haan­sa omal­la ta­val­laan. Glo­baa­lis­sa mit­ta­kaa­vas­sa kun yh­den ih­mi­sen puu­tar­hap­län­til­lä ei lo­pul­ta ole kuin kor­ren ver­ran mer­ki­tys­tä.

Kasvit tuottavat happea ja sitovat päästöjä sekä hiilidioksidia. Ihmiset kuluttavat happea ja tuottavat päästöjä ja hiilidioksidia. Olemme kuin toistemme vastaparit. Kuvassa kukkiva tuomi.

Merja Forsman

Kas­vit ja maa­pe­rä si­to­vat hiil­tä

Eko­lo­gi­suus on ol­lut pit­kään tren­di puu­tar­hois­sa. Vii­me vuo­si­na sen rin­nal­la on alet­tu pu­hua puu­tar­hois­ta hii­li­nie­lui­na.

Jo­kai­nen ko­ti­puu­tar­hu­ri­kin voi osal­lis­tua luon­non mo­ni­muo­toi­suu­den li­sää­mi­seen ja hii­len si­to­mi­seen. Mä­ke­län mu­kaan hel­pom­min se on­nis­tuu pui­ta is­tut­ta­mal­la.

– Puut ovat hy­viä hii­li­nie­lu­ja. Ne kas­va­vat pit­kään ja suu­rik­si, hän se­lit­tää.

Kaik­ki kas­vit ime­vät il­mas­ta hii­li­di­ok­si­dia, mut­ta niin myös maa­pe­rä. Kun maan ra­ken­ne on hyvä, se vi­li­see mik­ro­be­ja ja si­too hiil­tä. Ter­vees­sä maa­pe­räs­sä on myös sie­ni­rih­mas­toa, joka aut­taa kas­ve­ja ku­kois­ta­maan ja si­to­maan li­sää pääs­tö­jä. Hy­vät vai­ku­tuk­set ker­tau­tu­vat.

Mä­ke­lä vink­kaa, et­tä maa­pe­rän mik­ro­bie­lä­mää voi edis­tää os­ta­mal­la mul­taa, jos­sa on sie­ni­rih­mas­toa tai pa­ran­ta­mal­la maan ra­ken­net­ta bi­o­hii­lel­lä. Sie­ni­rih­mas­ton kas­vat­ta­mi­seen aut­taa myös se, et­tei maa­ta kään­te­le lii­an usein.  Taas lais­kuu­des­ta pal­ki­taan.

Nurmikko oli vuoden 2024 turhake. Vastakylvetty nurmikko ei tarjoa suojaa tai ruokaa pölyttäjille. Jos nurmikkoa ei leikkaa liian usein, sille alkaa ilmaantua kaikenlaista kukkijaa, kuten voikukkia, orvokkeja ja maahumalaa. Monimuotoisuus kertautuu.

Merja Forsman

Nur­mik­ko­ko tur­ha­ke?

Suo­men Luon­to -leh­ti va­lit­si vuo­den 2024 tur­hak­keek­si nur­mi­kon. Tämä sik­si, et­tä vas­ta­kyl­ve­tyl­lä nur­mi­kol­la kas­vaa ne­li­ö­met­riä koh­den noin kol­me put­ki­lo­kas­via, kun taas nii­tyl­lä nii­tä on noin 30.

Mä­ke­lä ei tuo­mit­si­si nur­mik­koa, sil­lä sil­le­kin on paik­kan­sa.

– Nur­mik­ko on tur­haa siel­lä, mis­sä sitä ei käy­te­tä. Se on kui­ten­kin hyvä ja kes­tä­vä alus­ta ole­mi­sel­le ja vaik­ka pal­lo­pe­leil­le. Joil­le­kin se on es­teet­ti­nen va­lin­ta. Eko­lo­gi­ses­ti­han se ei tie­ten­kään ole pa­ras vaih­to­eh­to, hän sa­noo.

Nur­mik­ko kes­tää hy­vin tal­laa­mis­ta mut­ta huo­nos­ti hel­tei­tä. Sii­nä mis­sä nur­mik­ko kel­las­tuu kui­val­la kau­del­la, nii­tyt jat­ka­vat vie­lä ku­kois­tus­taan.

– Ovat­han nur­mi­kot kui­ten­kin as­teen, tai mon­ta­kin as­tet­ta, pa­rem­pi vaih­to­eh­to kuin esi­mer­kik­si ki­ve­tyk­set. Nur­mik­ko si­too hiil­tä, ja jo muu­ta­mas­sa vuo­des­sa sil­le al­kaa il­mes­tyä eri­lai­sia kuk­ki­via la­je­ja, ku­ten maa­hu­ma­laa ja voi­kuk­kia, kun­han nur­mik­koa ei aja lii­an usein esi­mer­kik­si ro­bot­ti­leik­ku­ril­la, Mä­ke­lä sa­noo.

Niit­ty­jen mer­ki­tyk­sen ovat huo­mi­oi­neet mo­net kun­nat ja kau­pun­git­kin, ja ny­ky­ään voi­kin bon­gail­la tien­pien­ta­rei­ta ja kau­pun­gin puis­to­ja, jois­sa on ma­ta­lan nur­mi­kon si­jaan niit­tyä.

Porvoolainen hortonomi Linda Mäkelä toimii Porvoon puutarhayhdistyksen puheenjohtajana ja toivottaa kaikki puutarhasta kiinnostuneet mukaan toimintaan.

Merja Forsman

Muo­vi­set nur­mi­kot yleis­ty­neet

Oma­ko­ti­ta­lo­jen pi­hoil­la yleis­ty­neet muo­vi­set nur­mi­kot, kai ne nyt ovat yk­si­oi­koi­ses­ti paha asia?

– Jos piha on vain pie­ni plänt­ti, muo­vi­nen nur­mi on help­po­hoi­toi­nen ja kes­tää tal­laa­mis­ta. Sitä var­ten ei tar­vit­se hank­kia ruo­hon­leik­ku­ria, jo­ten ym­mär­rän kyl­lä sen vie­hä­tyk­sen, mut­ta har­kit­si­sin va­ka­vas­ti, kan­nat­taa­ko sel­lais­ta hank­kia. En ai­na­kaan it­se suo­sit­te­li­si… Mä­ke­lä poh­tii.  

Hän nä­kee omat hy­vät puo­len­sa myös te­ras­seis­sa ja ki­ve­tyk­sis­sä.  Ne aut­ta­vat esi­mer­kik­si li­sää­mään viih­tyi­syyt­tä pi­hal­le.

– Te­ras­si on lä­päi­se­vä pin­ta ja ki­vien vä­lis­sä voi kas­vaa sam­mal­ta. Se­kin on jo eko­te­ko, et­tä kat­soo, et­tei kas­vil­li­suus kas­va lä­hel­lä ra­ken­tei­ta. Sil­loin sääs­tää ta­loa juur­ten ja ker­ty­vän ve­den ai­heut­ta­mil­ta vau­ri­oil­ta, Mä­ke­lä sa­noo.

Pör­ri­äi­siä hän aut­tai­si is­tut­ta­mal­la hyö­ty­kas­ve­ja ko­ris­te­kas­vien si­jaan ja vält­tä­mäl­lä lii­an ja­los­tet­tu­ja la­jik­kei­ta. 

– Pö­lyt­tä­jät ei­vät esi­mer­kik­si kiin­nos­tu syys­hor­ten­si­as­ta, vaik­ka se kau­nis on­kin. Li­säi­sin pi­hal­le myös al­ku­ke­sän ja lop­pu­ke­sän kuk­ki­joi­ta, ku­ten nar­sis­se­ja ja kroo­kuk­sia. Voi­ku­kat ja pa­jut voi­si jät­tää leik­kaa­mat­ta, niis­tä pö­lyt­tä­jät pi­tä­vät, Mä­ke­lä lis­taa.

Hyötykasvit houkuttelevat pölyttäjiä. Kuvassa kukkiva punaviinimarjapensas ja kukkakärpänen.

Merja Forsman

Lai­naa lai­tet­ta, luon­to kiit­tää

Hoi­ta­mat­to­mien, luon­non val­loit­ta­mien piha-alu­ei­den ja pui­den sekä hyö­ty­kas­vien is­tut­ta­mi­sen li­säk­si on pal­jon muu­ta­kin, mitä ko­ti­puu­tar­hu­rit voi­vat teh­dä il­mas­ton hy­väk­si. Pi­han ma­te­ri­aa­leis­sa voi suo­sia pit­käi­käi­siä, luon­non­mu­kai­sia ja ko­ti­mai­sia vaih­to­eh­to­ja, ja ko­nei­den koh­dal­la voi poh­tia, tar­vit­see­ko kaik­kea omis­taa it­se.

– Meil­lä on esi­mer­kik­si isä­ni kans­sa yh­tei­nen pe­rä­kär­ry ja lai­naam­me tois­tem­me työ­ka­lu­ja. Voi­si­ko naa­pu­rien kes­ken lai­na­ta esi­mer­kik­si ok­sa­sak­sia tai trim­me­riä? Mä­ke­lä esit­tää.

Puu­tar­ha­jät­teen hän myös hyö­dyn­täi­si omal­la pi­hal­la.

– Ok­sat voi sil­pu­ta tai niis­tä voi koo­ta ri­su­ai­taa.  Leh­det voi an­taa maa­tua tai käyt­tää ne kom­pos­tis­sa kui­vik­kee­na. Vält­täi­sin puu­tar­ha­jät­teen pois­kul­jet­ta­mis­ta mah­dol­li­suuk­sien ra­jois­sa, Mä­ke­lä eh­dot­taa.

Hii­li­nie­lu­na oma piha voi ol­la par­haim­mil­laan kuin met­sä, jos­sa kas­vit ja maa­pe­rä ke­rää­vät ja si­to­vat il­ma­ke­hän hii­li­di­ok­si­dia enem­män kuin sitä va­pau­tuu.

Puu­tar­han ei kui­ten­kaan tar­vit­se näyt­tää met­säl­tä tai nii­tyl­tä­kään.

Se saa näyt­tää juu­ri sel­lai­sel­ta kuin ku­kin ha­lu­aa.

Mu­kaan Por­voon puu­tar­ha­yh­dis­tyk­seen

Por­voon puu­tar­ha­yh­dis­tys ry on vuon­na 1951 pe­rus­tet­tu kak­si­kie­li­nen yh­dis­tys, jol­la on jä­se­niä ym­pä­ri itäis­tä Uut­ta­maa­ta.

– Jär­jes­täm­me pal­jon ta­pah­tu­mia, ku­ten eri­lai­sia mark­ki­noi­ta ja luon­to­ja pit­kin vuot­ta, ja teem­me eks­kur­si­oi­ta eri­lai­siin puu­tar­ha­koh­tei­siin. Eri­koi­suu­tem­me on sai­raa­lan pi­hal­la ole­va ruu­su­tar­ha, jon­ka mo­net ruu­su­la­jit kuu­lu­vat Luon­non­va­ra­kes­kuk­sen bi­o­pank­kiin. Hoi­dam­me puu­tar­haa ja yl­lä­pi­däm­me sa­mal­la gee­ni­pe­ri­mää, yh­dis­tyk­sen pu­heen­joh­ta­ja­na toi­mi­va Mä­ke­lä sa­noo.

Por­voon puu­tar­ha­yh­dis­tyk­seen voi­vat liit­tyä kaik­ki puu­tar­ha-ai­heis­ta kiin­nos­tu­neet ikään tai taus­taan kat­so­mat­ta.

– Kiin­nos­tus puu­tar­haan riit­tää. Ei tar­vit­se ol­la omaa puu­tar­haa tai osaa­mis­ta alas­ta, Mä­ke­lä sa­noo. 

NÄIN TEET PI­HAS­TA­SI IL­MAS­TO­YS­TÄ­VÄL­LI­SEM­MÄN
» is­tu­ta pui­ta ja mui­ta­kin kas­ve­ja
» hyö­dyn­nä puu­tar­ha­jä­te omal­la pi­hal­la
» suo­si kes­tä­viä ja ko­ti­mai­sia ma­te­ri­aa­le­ja
» lai­naa ko­nei­ta
» pa­ran­na maa­pe­rää.

»» Por­voon puu­tar­ha­yh­dis­tys www.btf-ppy.com

»» Jut­tu jul­kais­tu alun­pe­rin Itä­väy­län Ke­sä­Ext­ras­sa. Lue koko leh­ti täs­tä lin­kis­tä

» Ju­tus­sa on käy­tet­ty läh­tee­nä Lin­da Mä­ke­län haas­tat­te­lun li­säk­si Suo­men Luon­to -leh­den nu­me­roa 10/2024.