POR­VOO Muu­tos­vas­ta­rin­tai­nen jää­rä, ha­lu­ton op­pi­maan uut­ta ja kal­lis. Sai­ras­te­lee­kin use­am­min kuin muut. Yli 50-vuo­ti­ai­siin eli kon­ka­ri-ikäi­siin työn­ha­ki­joi­hin liit­tyy mo­nia ste­re­o­ty­pi­oi­ta.

– Nämä väit­teet ei­vät pidä paik­kan­sa, sa­noo toi­mit­ta­ja, tv-juon­ta­ja ja ikä­syr­jin­nän vas­tai­nen tais­te­li­ja Ira Ham­mer­mann.

Ham­mer­mann kier­tää pu­hu­mas­sa eri ti­lai­suuk­sis­sa ikä­syr­jin­näs­tä työ­mark­ki­noil­la. Maa­lis­kuus­sa hän vie­rai­li Bu­si­nes­s­Por­voon aa­mu­kah­veil­la ot­si­kol­la Viis­kyt ja van­ha?

– Miet­ti­kää, mi­ten pal­jon ko­ke­mus­ta, osaa­mis­ta ja hil­jais­ta tie­toa kon­ka­ri-ikäi­sil­lä on. Jos hei­tä ei hyö­dyn­ne­tä työ­e­lä­mäs­sä, se on kuin kaa­tai­si hy­vää vuo­si­ker­ta­vii­niä la­vu­aa­ris­ta alas. 

Yli 50-vuo­ti­aat­ko ei­vät ole kiin­nos­ta­via tv-kat­so­ji­na tai työ­e­lä­mäs­sä?

Ham­mer­mann kiin­nos­tui työn­te­ki­jöi­hin liit­ty­väs­tä ikä­syr­jin­näs­tä, kun hä­nen juon­ta­man­sa Yle Fem -ka­na­val­la nel­jä vuot­ta pyö­ri­nyt Toi­vo­mus-sar­ja lo­pe­tet­tiin.

– Meil­le sa­not­tiin, et­tä kat­so­jat ovat vää­rän ikäi­siä, kun oh­jel­maa kat­soi­vat kes­ki-ikäi­set ja sitä van­hem­mat. Sil­loin pääs­sä­ni syt­tyi lamp­pu, et­tä em­me puhu vain te­le­vi­si­oyh­ti­ön asen­teis­ta, vaan koko yh­teis­kun­nas­ta. Yli 50-vuo­ti­aat ei­vät ole kiin­nos­ta­via tv-kat­so­ji­na mut­tei työ­e­lä­mäs­sä­kään, hän ker­too.

Sy­väl­li­nen tu­tus­tu­mi­nen ikä­syr­jin­tään pal­jas­ti, et­tä ky­sees­sä on maa­il­man­laa­jui­nen il­miö, joka pe­rus­tuu van­hoi­hin luu­tu­nei­siin kä­si­tyk­siin.

– Se ste­re­o­ty­pia, mil­lai­nen 50-vuo­ti­as on työn­te­ki­jä­nä, voi­si heit­tää ro­mu­kop­paan. Maa­il­ma on muut­tu­nut, vii­si­kymp­pi­set ovat muut­tu­neet, Ham­mer­mann sa­noo.

Ira Hammermann puhui yrittäjille Business Porvoo -aamukahveilla maaliskuussa.

Mika Laine

Jää­räk­si kut­su­mi­nen on oi­ke­as­taan kehu. Sar­vi­jää­rät ovat tär­keä osa eko­sys­tee­miä, ja niil­lä on pit­kät tun­to­sar­vet.

– Ai­van kuin kon­ka­ri-ikäi­sil­lä! He pys­ty­vät ais­ti­maan, mitä ym­pä­ril­lä ta­pah­tuu, Ham­mer­mann sa­noo.

Niin sa­no­tut kon­ka­ri-ikäi­set ovat myös ter­veem­piä kuin kos­kaan ai­kai­sem­min. Heil­lä on jopa vä­hem­män sai­ras­pois­sa­o­lo­ja kuin 30–40-vuo­ti­ail­la.

Työ­yh­tei­söön kon­ka­ri-ikäi­set tuo­vat höt­kyi­le­mä­tön­tä asen­net­ta ja val­ta­vas­ti tie­toa.

– Hil­jai­nen tie­to siir­tyy työ­yh­tei­sön si­säl­lä. Mes­ta­ri-ki­säl­li­mal­li pi­täi­si pa­laut­taa työ­ka­lu­pak­kiin, se hyö­dyn­tää koko työ­yh­tei­söä.

Tut­ki­mus­ten mu­kaan mo­ni­muo­toi­set työ­yh­tei­söt ovat myös tuot­ta­vam­pia, luo­vem­pia ja niis­sä voi­daan pa­rem­min. Koko työ­yh­tei­sön re­si­liens­si eli kes­tä­vyys pa­ra­nee kon­ka­rei­den elä­män­ko­ke­muk­sen myö­tä.

– Kon­ka­ri tie­tää, et­tä vä­lil­lä tu­lee lun­ta tu­paan, sii­tä­kin sel­vi­tään. Tä­män kai­ken voi tii­vis­tää sii­hen, et­tä se­ni­o­ri­teet­ti on voi­ma­va­ra, ei ra­si­te, Ham­mer­mann sum­maa.

Suo­ma­lais­ten vä­es­tö­py­ra­mi­di on nu­rin päin

Vaik­ka ikä­syr­jin­tä on maa­il­man­laa­jui­nen il­miö, eri­tyi­ses­ti suo­ma­lai­sil­la on pei­liin kat­so­mi­sen paik­ka.

Esi­mer­kik­si mui­hin Poh­jois­mai­hin ver­rat­tu­na kon­ka­rien työl­li­syysp­ro­sent­ti on meil­lä hei­koin. Sii­nä mis­sä tä­män ikä­luo­kan työl­li­syy­sas­te on Is­lan­nis­sa 82,6 %, Suo­mes­sa se on 71,2 % ja Ruot­sis­sa 77 % (vuon­na 2022).

Suo­men työt­tö­mis­tä 112 200 eli joka kol­mas on yli 50-vuo­ti­as. Ti­lan­ne on kui­ten­kin pa­ra­ne­maan päin, sil­lä 2000-lu­vun alus­sa kon­ka­rien työl­li­syy­sas­te oli vain 40 %.

– Kun kat­soo Suo­men vä­es­tö­py­ra­mi­dia, huo­maa et­tei se ole py­ra­mi­di­mal­li­nen ol­len­kaan. Syn­ty­vyys Suo­mes­sa ei ole ol­lut näin al­hai­nen sit­ten 1800-lu­vun. Huol­to­suh­de on hä­lyt­tä­vä, Ham­mer­mann sa­noo.

Täl­lä het­kel­lä työ­mark­ki­noil­ta pois­tuu vuo­sit­tain 10 000 hen­ki­löä enem­män kuin sin­ne tu­lee. Vuon­na 2024 syn­tyi 43 700 uut­ta suo­ma­lais­ta, kun työ­e­lä­mäs­tä pois­tui 75 000.

– Ei tar­vit­se ol­la ma­te­maa­tik­ko näh­däk­seen, et­tei yh­tä­lö toi­mi, Ham­mer­mann sa­noo.

Ira Hammermann puhuu ikäsyrjinnästä, sen taustamekanismeista, avaa mielenkiintoista tutkimusdataa ja tuo pöytään konkreettisia ratkaisuehdotuksia ikäsyrjinnän selättämiseksi työyhteisöissä ja rekrymarkkinoilla.

Mika Laine

Ruot­sis­sa joka nel­jäs 64–69-vuo­ti­as töis­sä

Mo­net ko­ke­neet työn­te­ki­jät ha­lu­ai­si­vat jat­kaa työ­e­lä­mäs­sä elä­kei­än jäl­keen, mut­ta työ­mark­ki­noi­den jäyk­kyys ja jous­ta­mat­to­muus vai­keut­ta­vat tätä.

– Suo­mes­sa on val­lal­la aja­tus, et­tä ih­mi­nen on joko töis­sä tai ei, mut­ta työn­te­ko on muut­tu­nut val­ta­vas­ti! Mo­net te­ke­vät osa-ai­ka­työ­tä tai toi­mi­vat osa-ai­kai­ses­ti yrit­tä­ji­nä. Ta­lou­del­li­set kan­nus­ti­met puut­tu­vat ja työs­ken­te­ly jopa na­ker­taa eläk­kees­tä. Ei­hän se kan­nus­ta py­sy­mään työ­e­lä­mäs­sä, Ham­mer­mann sa­noo.

Elä­kei­än ylit­tä­neil­le voi­si tar­jo­ta eri­lai­sia vaih­to­eh­to­ja – ja ky­syä. Ruot­sis­sa joka nel­jäs 64–69-vuo­ti­as on vie­lä töis­sä.

– Ruot­sis­sa elä­ke­läi­nen saa teh­dä töi­tä ko­ko­päi­väi­ses­ti il­man enim­mäis­tu­lo­ra­jaa ja töi­hin pa­laa­vat saa­vat ve­ro­hel­po­tuk­sia. Ir­ti­sa­no­mis­ti­lan­teis­sa lain­sää­dän­tö suo­jaa nii­tä, jot­ka ovat ol­leet kau­i­ten ta­los­sa. Meil­lä on yl­lät­tä­vän ylei­nen tren­di, et­tä kau­i­ten ta­los­sa ol­leet saa­vat läh­teä pois, Ham­mer­mann lis­taa. 

Hän kan­nus­taa kan­nus­taa jo­kais­ta, eten­kin rek­ry­toi­jaa, miet­ti­mään, on­ko oma asen­ne to­del­la ikä­ta­sa-ar­voi­nen, teh­dään­kö rek­ry­toin­nis­sa tur­hia ole­tuk­sia työn­ha­ki­jois­ta ja us­kal­le­taan­ko toi­mek­si­an­ta­jien en­nak­ko­luu­lot haas­taa.

– Ano­nyy­miin rek­ry­toin­tiin siir­ty­neet ovat saa­neet kan­nus­ta­via tu­lok­sia. Iän li­säk­si su­ku­puo­li jää pii­loon. Ano­ny­mi­teet­ti hyö­dyt­tää myös nuo­ria, sil­lä ikä­kes­kus­te­lu kos­kee työ­u­ran mo­lem­pia päi­tä, hän vink­kaa.