POR­VOO Vii­me vuo­den maa­lis­kuus­sa Por­voo oli en­sim­mäis­tä ker­taa mu­ka­na THL:n val­ta­kun­nal­li­ses­sa jä­te­ve­si­tut­ki­muk­ses­sa, jos­sa sel­vi­te­tään alu­eel­li­sen huu­mau­sai­nei­den käy­tön ke­hi­tys­suun­tia. Vas­ti­kään jul­kais­tiin uu­sia tu­lok­sia tut­ki­muk­ses­ta vuo­den 2024 mar­ras­kuul­le ja 2025 maa­lis­kuul­le ajoi­te­tuis­ta mit­tauk­sis­ta, jois­ta Por­voo oli mu­ka­na mar­ras­kuus­sa. Huo­les­tut­ta­via ke­hi­tys­suun­tia oli huo­mat­ta­vis­sa eten­kin al­fa-PVP:n käy­tön yleis­ty­mi­ses­sä.

Por­voon jä­te­ve­det puh­dis­te­taan suu­rim­mak­si osak­si Her­man­nin­saa­ren jä­te­ve­den­puh­dis­ta­mol­la, mut­ta pie­ni osa kä­si­tel­lään San­nais­ten ja saa­ris­to­seu­tu­jen pien­puh­dis­ta­mois­sa. THL:n tut­ki­muk­seen näy­te otet­tiin Her­man­nin­saa­ren puh­dis­ta­mat­to­mas­ta jä­te­ve­des­tä, jon­ne va­luu Por­voon ve­den ar­vi­on mu­kaan 50 000:n ih­mi­sen jä­te­ve­det. Kä­si­tel­tä­väs­tä jä­te­ve­des­tä noin 95.1 pro­sent­tia tu­lee Por­voos­ta ja jäl­jel­le jää­vä 4.9 pro­sent­tia As­ko­las­ta.

Vuo­den 2024 maa­lis­kuun tu­lok­siin ver­rat­tu­na vii­me mar­ras­kuus­sa ote­tuis­ta näyt­teis­tä löy­tyi ko­ko­nai­suu­des­saan vä­hem­män huu­mau­sai­nei­ta. Kun vii­me vuo­den maa­lis­kuus­sa huu­mau­sai­nei­den päi­vit­täi­nen käyt­tö tu­hat­ta asu­kas­ta koh­den oli noin 813 mil­lig­ram­maa, mar­ras­kuus­sa jää­miä löy­tyi noin 707 mil­lig­ram­maa vas­taa­val­la mit­ta­ril­la. Lu­vut mu­kai­le­vat käy­tön ke­hi­tys­tä pää­kau­pun­ki­seu­dul­la; esi­mer­kik­si Hel­sin­gis­sä maa­lis- ja mar­ras­kuun tu­lok­sien vä­lil­lä oli noin 100 mil­lig­ram­man not­kah­dus.

– Päih­de­pal­ve­lui­den asi­a­kas­mää­ris­sä ei ole ol­lut suu­ria muu­tok­sia vii­me vuo­sien ai­ka­na. Asi­ak­kai­ta on lai­das­ta lai­taan; on sekä työs­sä­käy­viä et­tä työt­tö­miä on­gel­ma­käyt­tä­jiä, ker­too vuo­des­ta 2023 Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een pal­ve­lu­vas­taa­va­na toi­mi­nut Ale­xand­ra Blomq­vist.

Blomq­vis­tin mu­kaan Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een asi­ak­kai­den huu­mau­sai­ne­on­gel­mat mu­kai­le­vat pit­käl­ti val­ta­kun­nan ke­hi­tys­suun­tia.

Val­ta­kun­nal­li­ses­sa uu­ti­soin­nis­sa on vii­me­viik­koi­na ol­lut pin­nal­la jä­te­ve­si­tut­ki­muk­sen pal­jas­ta­mas­ta al­fa-PVP:n eli "peuk­ku­huu­meen" käy­tön li­sään­ty­mi­ses­tä. Syn­teet­ti­ses­ti khat-kas­vis­ta eriy­tet­ty, vah­va her­mos­ti­mu­lant­ti on kas­vat­ta­nut suo­si­o­taan eten­kin pää­kau­pun­ki­seu­dun lä­hei­syy­des­sä, jos­ta se on no­pe­as­ti al­ka­nut le­vi­tä muu­al­le­kin Suo­meen. Her­man­nin­saa­ren jä­te­ve­sis­tä peuk­kua löy­tyi kes­ki­mää­rin 2,6 mil­lig­ram­maa tu­hat­ta asu­kas­ta koh­den päi­väs­sä. Tu­los­ten mu­kaan peuk­kua käy­te­tään alu­eel­la päi­vit­täin yh­teen­sä noin 130 mil­lig­ram­maa, mikä on 47,45 gram­maa vuo­des­sa. Por­voo si­joit­tui vuon­na 2024 teh­ty­jen al­fa-PVP löy­dös­ten mää­räs­sä kah­dek­san­nek­si suu­rim­mak­si kai­kis­ta 30:stä tut­ki­tus­ta alu­ees­ta, ja jää­miä ai­nees­ta löy­tyi jä­te­ve­sis­tä jo­kai­se­na mit­taus­päi­vä­nä.

Blomq­vis­tin mu­kaan al­fa-PVP:n suo­sio nä­kyy Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een päih­de­pal­ve­luis­sa riip­pu­vuu­den vuok­si hoi­toon ha­keu­tu­vien mää­räs­sä. Vaik­ka asi­a­kas­mää­rät ovat ko­ko­nai­suu­des­saan py­sy­neet vii­meis­ten vuo­sien ai­ka­na suun­nil­leen sa­moi­na, peuk­ku­huu­meen ta­kia hoi­toon ha­keu­tu­via on ol­lut suh­teel­li­ses­ti enem­män. Por­voon päih­dek­li­ni­kan avo­hoi­don päih­de­lää­kä­ri Ul­la Ala­nen ker­too, et­tä al­fa-PVP:n käyt­tö on usein osa mo­ni­päih­de­käyt­töä, ja useil­la käyt­tä­jis­tä löy­tyy taus­taa mui­den huu­mau­sai­nei­den on­gel­ma­käy­tös­tä.

– Käyt­tä­jät ha­ke­vat vie­lä­kin voi­mak­kaam­pia vai­ku­tuk­sia, kuin vaik­ka­pa am­fe­ta­mii­nin tai me­tam­fe­ta­mii­nin käy­tös­sä, hän ker­too.

Al­fa-PVP on vaa­ral­li­nen ai­ne eri­tyi­ses­ti sen voi­mak­kaan kou­kut­ta­vuu­den vuok­si. Ala­nen ker­too, et­tä ai­nee­seen kou­kut­tuu no­pe­as­ti ja voi­mak­kaas­ti, ja sen kes­kus­her­mos­toa kii­hot­ta­vaa vai­ku­tus­ta ha­e­taan tois­tu­vas­ti. Al­fa-PVP:n vai­ku­tuk­sen alai­se­na käyt­tä­jis­sä il­me­nee usein ag­g­res­sii­vi­suut­ta ja psy­koot­tis­ta­kin vai­no­har­hai­suut­ta, mikä joh­taa ar­vaa­mat­to­maan ja vä­ki­val­tai­seen käy­tök­seen.

– Moni, joil­la on hy­vin­kin on­gel­mal­li­nen päih­tei­den­käyt­tö­his­to­ria ja -ny­kyi­syys, pel­kää­vät it­se­kin al­fa-PVP:tä. Se on vaa­ral­li­sen tun­tui­nen ai­ne myös käyt­tä­jien nä­kö­kul­mas­ta, Ala­nen se­lit­tää.

Porvoossa alfa-PVP:n jäämiä löydettiin vuonna 2024 jokaisena mittauspäivänä. Ainetta löytyi viime vuonna kahdeksanneksi eniten kaikkiin 30 tutkittuun kaupunkiin verrattuna.

THL

Vaik­ka peu­kun käyt­tö on yhä mar­gi­naa­lis­ta, sen vaa­ral­lis­ten vai­ku­tus­ten vuok­si se on jat­ku­vas­ti nä­ky­väm­pää. Ää­ri­ta­pauk­sis­sa al­fa-PVP:n käyt­tö on joh­ta­nut kuo­le­mia tuot­ta­viin vä­ki­val­ta­ri­kok­siin, ja Ala­nen ker­too huo­man­neen­sa, et­tä ai­neen on­gel­ma­käyt­tä­jien on jos­kus myös han­ka­lam­pi si­tou­tua hoi­to­suh­tei­siin­sa.

Päih­de­lää­kä­ri ar­ve­lee käy­tön li­sään­ty­mi­sen juon­ta­van juu­ren­sa ai­neen saa­ta­vuu­teen. Jot­kut käyt­tä­jät ei­vät vält­tä­mät­tä edes tie­dä, mitä ai­net­ta saa­vat kä­siin­sä, ja mui­den huu­mau­sai­nei­den ta­paan myös al­fa-PVP:tä käy­te­tään to­den­nä­köi­ses­ti mui­den ai­nei­den jat­kee­na.

Eri­tyi­sen vaa­ral­lis­ta täs­tä te­kee peu­kun koh­dal­la voi­ma­kas kouk­kuun­jää­mi­sen ris­ki. Vie­roi­tus­hoi­toon si­tou­tu­mal­la vai­ke­as­ta­kin riip­pu­vuu­des­ta on kui­ten­kin mah­dol­lis­ta pääs­tä ir­ti.

– Al­fa-PVP:kään ei tee py­sy­viä muu­tok­sia ih­mi­sen per­soo­naan, vaan il­mi­öt liit­ty­vät ni­men omaan ak­tii­vi­käyt­töön ja päih­ty­mys­ti­laan. Kun pääs­tään sii­hen, et­tä ol­laan vie­roi­tut­tu ja ta­voit­teet ovat päih­tei­den käy­tös­tä ir­ti pää­se­mi­ses­sä, voi­daan käyt­tää nii­tä kaik­kia kei­no­ja, Ala­nen sa­noo.

Itä-Uu­den­maan hy­vin­voin­ti­a­lu­een päih­de­pal­ve­lut ke­hit­tä­vät pal­ve­lui­taan jat­ku­vas­ti. Avo­hoi­don yk­sik­kö­jä löy­tyy nel­jä, ja ne si­jait­se­vat Por­voos­sa, As­ko­las­sa, Si­poos­sa ja Lo­vii­sas­sa. Ala­sen mu­kaan esi­mer­kik­si käyt­tä­jien mää­rien kas­va­es­sa myös pal­ve­lui­ta py­ri­tään laa­jen­ta­maan.

– Jos pal­ve­lui­ta tar­vit­se­vien hen­ki­löi­den mää­rä kas­vaa, sii­hen pi­täi­si pys­tyä re­a­goi­maan pal­ve­lui­ta li­sää­mäl­lä. Tä­hän liit­tyy myös hait­to­ja vä­hen­tä­vät ele­men­tit, eli esi­mer­kik­si vink­ki­pal­ve­lu, hän sa­noo.

– Kun työs­ken­te­lee päih­dek­li­ni­kal­la, koh­taa tie­ten­kin ihm­siä, joil­la on pyr­ki­mys teh­dä muu­tok­sia elä­mäs­sään, mut­ta sit­ten on pal­jon nii­tä ih­mi­siä, jot­ka ei­vät syys­tä tai toi­ses­ta hae apua. Hei­dän ta­voit­ta­mi­nen ja aut­ta­mi­nen me­nee sit­ten yh­teis­kun­nal­li­sel­le ta­sol­le, hän jat­kaa.