VAN­HA-POR­VOO Svens­ka lit­te­ra­tur­säl­ls­ka­pet i Fin­land (SLS) on va­lin­nut kir­jai­li­ja, ru­noi­li­ja Pe­ter Mick­wit­zin, 61, Por­voos­sa si­jait­se­van Ru­noi­li­ja­ko­din uu­dek­si asuk­kaak­si.

Mick­witz muut­taa asun­toon kir­jai­li­ja Ul­la-Lena Lund­ber­gin jäl­keen. Lund­berg on il­moit­ta­nut muut­ta­van­sa ke­vään ai­ka­na pois an­si­oi­tu­neil­le suo­men­ruot­sa­lai­sil­le kir­jai­li­joil­le tar­koi­te­tus­ta ta­los­ta kah­dek­san asu­mis­vuo­den jäl­keen.

Pää­tök­sen uu­des­ta asuk­kaas­ta teki toi­mi­kun­ta, jo­hon kuu­luu edus­ta­jia SLS:stä ja Fin­lands svens­ka för­fat­ta­re­fö­re­nin­gis­tä (FSF). Va­lin­ta jul­kis­tet­tiin Mi­ka­el Ag­ri­co­lan ja suo­men kie­len päi­vä­nä tors­tai­na.

Kir­jai­li­jal­le it­sel­leen pää­tös asu­mi­soi­keu­des­ta oli iso ja iloi­nen yl­lä­tys.

– Ru­noi­li­ja­ko­din his­to­ria on mo­ni­puo­li­nen ja kieh­to­va. On suu­ri kun­nia saa­da ol­la osa siel­lä asu­nei­den kir­jai­li­joi­den jat­ku­moa. Jarl Hem­mer, Rab­be Enc­kell, Lars Huldén, Chris­ter Kihl­man ja vii­mei­sim­pä­nä Ul­la-Lena Lund­berg ovat kun­ni­oi­tus­ta he­rät­tä­viä ja ins­pi­roi­via edel­tä­jiä. Ru­noi­li­ja­ko­dis­sa asu­mi­nen on seik­kai­lu, jota sekä minä et­tä puo­li­so­ni, kir­jai­li­ja Miia Toi­vio, odo­tam­me in­nol­la, hän ku­vai­lee tie­dot­tees­sa.

Puo­li­so Miia Toi­vio (s. 1974) on hel­sin­ki­läi­nen ru­noi­li­ja, joka työs­ken­te­lee myös sa­na­tai­de­oh­jaa­ja­na. Hä­nen esi­kois­ru­no­ko­ko­el­man­sa "Lois­ta­en olet" il­mes­tyi vuon­na 2007 ja oli Hel­sin­gin Sa­no­mien kir­jal­li­suus­pal­kin­to­eh­dok­kaa­na.

Kirjailija Peter Mickwitz on Porvoon Runoilijakodin yhdeksäs asukas.

Frida Lönnroos/SLS

Pal­kit­tiin Ru­ne­berg-kir­jal­li­suus­pal­kin­nol­la

Hel­sin­ki­läis­kir­jai­li­ja Pe­ter Mick­witz (s. 1964) on jul­kais­sut vuo­den 1991 de­byyt­tin­sä jäl­keen 16 te­os­ta: ru­nout­ta, ly­hytp­roo­saa ja es­sei­tä. Hän on mo­ni­puo­li­nen ää­ni suo­men­ruot­sa­lai­ses­sa kir­jal­li­suu­des­sa ja hä­net on pal­kit­tu useil­la kir­jal­li­suus­pal­kin­noil­la.

Mick­witz on saa­nut muun mu­as­sa Ylen Tans­si­va kar­hu -ru­no­pal­kin­non kak­si ker­taa: omas­ta ru­no­ko­ko­el­mas­taan "För vad krop­pen är värd" (2004) ja Gun­nar Björ­lin­gin te­ok­sen "Solg­rönt" (Au­rin­gon­vih­reä) kään­nös­työs­tä yh­des­sä Pau­lii­na Haas­jo­en kans­sa (2015).

Vuon­na 2024 hä­nel­le myön­net­tiin por­voo­lai­nen Ru­ne­berg-kir­jal­li­suus­pal­kin­to ru­no­te­ok­ses­ta "Mis­s­lyc­kad i en ug­g­la" (För­la­get). Myös SLS pal­kit­si sa­man te­ok­sen.

Mick­witz on ni­men­nyt it­sel­leen tär­keim­mäk­si pal­kin­nok­si en­nen Ru­ne­berg-kir­jal­li­suus­pal­kin­toa yh­des­sä Pau­lii­na Haa­si­on kans­sa saa­man Tans­si­va kar­hu -kään­tä­jä­pal­kin­non.

– Kään­sim­me yh­des­sä Gun­nar Björ­lin­gin erit­täin vai­kea kir­jan, hän ker­toi Itä­väy­lä-leh­del­le J.L. Ru­ne­ber­gin syn­ty­mä­päi­vä­nä hel­mi­kuus­sa 2024.

Vuo­si­na 2014–2018 Mick­witz työs­ken­te­li val­ti­on kir­jal­li­suus­toi­mi­kun­nan vii­si­vuo­ti­sel­la tai­tei­li­jap­ro­fes­so­ri­a­pu­ra­hal­la.

Peter Mickwitz aikoo jatkaa Ulla-Lena Lundbergin tiellä pitää Runoilijakodin osana Porvoon kulttuuri- ja kirjallisuuselämää. Kuva on otettu kodin kirjastossa.

Frida Lönnroos/SLS

Ru­noi­li­ja ei aio ve­täy­tyä yk­si­näi­syy­teen

Kir­jai­li­jan­työn­sä ohel­la Mick­witz on työs­ken­nel­lyt laa­jas­ti jul­kai­su­toi­min­nan pa­ris­sa ai­ka­kaus­leh­ti­toi­mit­ta­ja­na, kus­tan­ta­ja­na ja kään­tä­jä­nä.

Hän on työs­ken­nel­lyt ak­tii­vi­ses­ti suo­men­ruot­sa­lai­sen kir­jal­li­suu­den hy­väk­si mo­nis­sa hal­li­tuk­sis­sa, apu­ra­ha­toi­mi­kun­nis­sa ja pal­kin­to­lau­ta­kun­nis­sa. Li­säk­si hän toi­mi Suo­men PEN ry:n pu­heen­joh­ta­ja­na vuo­si­na 2022–2025.

– Olen ak­tii­vi­nen kir­jai­li­ja, jol­la on me­neil­lään usei­ta kir­jap­ro­jek­te­ja. Odo­tan in­nol­la kir­joit­ta­mis­ta Ru­noi­li­ja­ko­dis­sa. En kui­ten­kaan aio ve­täy­tyä ko­ko­naan kir­joit­ta­mi­sen vaa­ti­maan yk­si­näi­syy­teen, vaan tar­koi­tuk­se­ni on, et­tä ra­ken­nus on jat­kos­sa­kin osa Por­voon kult­tuu­ri- ja kir­jal­li­suu­se­lä­mää, Mick­witz to­te­aa.

Ru­noi­li­ja te­kee pa­luun Ru­noi­li­ja­ko­tiin

SLS:n pu­heen­joh­ta­ja Åsa von Schoultz ko­ros­taa Ru­noi­li­ja­ko­din kes­keis­tä mer­ki­tys­tä suo­men­ruot­sa­lai­sen kir­jal­li­suu­teen liit­ty­väs­sä ker­to­muk­ses­sa.

– Jo­kai­nen Ru­noi­li­ja­ko­din kir­jai­li­ja on tuo­nut ker­to­muk­seen oman ää­nen­sä. Eri­tyi­ses­ti ru­no­te­ok­sis­taan tun­ne­tun Pe­ter Mick­wit­zin kaut­ta olem­me saa­neet Ru­noi­li­ja­ko­tiin jäl­leen ru­noi­li­jan.

Va­lin­ta­toi­mi­kun­taan kuu­lui­vat von Schoult­zin li­säk­si Kris­ti­na Mal­mi ja Mat­ti­as Pir­holt Svens­ka lit­te­ra­tur­säl­ls­ka­pe­tis­ta sekä Pe­ter Sandst­röm, Mi­ka­e­la Ström­berg-Scha­lin ja Han­ne­le Mi­ka­e­la Tai­vas­sa­lo Fin­lands svens­ka för­fat­ta­re­fö­re­nin­gis­tä.

Hol­ger ja Mat­hil­da Schildt lah­joit­ti­vat Ru­noi­li­ja­ko­din Fin­lands svens­ka för­fat­ta­re­fö­re­nin­gil­le (FSF) vuon­na 1921. Ra­ken­nus on toi­mi­nut sii­tä läh­tien an­si­oi­tu­neen suo­men­ruot­sa­lai­sen kir­jai­li­jan ko­ti­na. Vuon­na 2001 SLS ot­ti vas­tuun kult­tuu­ri­his­to­ri­al­li­ses­ti ar­vok­kaas­ta,1760-lu­vul­ta pe­räi­sin ole­vas­ta ra­ken­nuk­ses­ta.

Ru­noi­li­ja­ko­ti si­jait­see Van­has­sa-Por­voos­sa osoit­tees­sa Flens­bor­gin­tör­mä 2.

FAK­TA
Ru­noi­li­ja­ko­din ai­em­mat kir­jai­li­jat:
» Hjal­mar Pro­copé 1923–1927
» Ber­tel Gri­pen­berg 1928–1932
» Jarl Hem­mer 1933–1944
» Rolf La­ger­borg 1945–1959
» Rab­be Enc­kell 1959–1973
» Lars Huldén 1973–1993
» Chris­ter Kihl­man 1993–2017
» Ul­la-Lena Lund­berg 2018–2026

»» Lue myös: En­sim­mäi­nen nai­nen jät­tää Ru­noi­li­ja­ko­din – Kir­jai­li­ja Ul­la-Lena Lund­ber­gin muo­to­ku­va pää­si "seit­se­män vel­jek­sen" jouk­koon (9.12.2024)

»» Lue myös: Min­na Sä­re­lä juh­la­pu­hees­saan: "Kir­jal­li­suu­den an­si­os­ta maa­il­mam­me on sie­lul­taan si­vis­ty­nyt" – Ru­ne­berg-pal­kin­to Pe­ter Mick­wit­zil­le (5.2.2024)