Viikon kysymys
Sadevesi tulvi kauppakeskukseen Porvoossa – Vettä on useissa liikkeissä
Autokatos ja varasto tuhoutuivat öisessä tulipalossa Sipoossa
Porvoon Viinijuhlien aikataulut on julkaistu
Robbes Lilla Trädgård on edelläkävijä kasvihuoneviljelyssä
Kaupungin tietokoneeseen tehdyn tietomurron selvitystyö on edennyt
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Yleinen paloturvallisuusriski piilee omassa huolimattomuudessa
Palotarkastajat neuvoivat asukkaita vanhassa Porvoossa. Kuvassa vasemmalta Jesse Huuhka, Matias Nurmi, Ari Päivärinta, Timo Kouki, Patrick Franck, Reino Tennberg ja Lotta Holopainen.
Angelika Provalskaja
Itä-Uudenmaan pelastuslaitos järjesti pelastuslaitoksen valvontapäivän vanhassa Porvoossa keskiviikkona 11.6. Valvontapäivänä pelastuslaitoksen riskienhallinnan vastuualueella työskentelevät palotarkastajat liikkuivat Vanhassa Porvoossa neuvoen asukkaita ja suorittaen rakennusten ulkopuolista valvontaa.
Oikeanlainen varautuminen on halpa henkivakuutus. Yleinen paloturvallisuusriski on ihmisen oma käyttäytyminen.
– Esimerkiksi kynttilöiden varomaton käyttö, ulkokynttilöiden polttaminen sisällä tai liian pienissä lyhdyissä. Jatkojohtojen käyttö niin, että ne kuormittuu. Tavallaan kaikki, mitä ihminen tekee itse, sanoo palotarkastaja Lotta Holopainen.
Paloinsinööri Timo Kouki mainitsee riskeiksi myös palovaroittimien puutteellisuuden sekä erilaiset sähköasennuksiin liittyvät viritelmät.
Monet riskit liittyvätkin itse sähkölaitteisiin. Sähkölaitteita pitäisi ladata niiden omilla latureilla ja valvotusti. Suuria kodinkoneita ei tulisi myöskään käyttää yöllä. Sama pätee esimerkiksi puhelimien lataamiseen.
– Älä lataa niitä yöllä, ellei ole pakko. Jos lataat, niin tee se sellaisessa paikassa, että syttyessään se ei ole sinulle vaarallinen ja, että kerkeät poistumaan sieltä, Kouki kehottaa.
Lataamisen tulisi tapahtua syttymättömällä pinnalla.
– Pahin on tietysti se perinteinen, että tuikkaa sen puhelimen sinne tyynyn alle tai patjan väliin kuumenemaan, Holopainen varoittaa.
Myös akkujen kanssa täytyy olla varovainen. Kun puhelin tai muu akkulaite tippuu, se saa kolhuja ja akku voi mennä kelvottomaan tilaan. Täytyy tiedostaa riskit.
– Meidän pitää tietää se riski, joka näihin liittyy, ja oppia elämään sen riskin kanssa. Ne voi syttyä palamaan, sanoo Kouki.
Holopainen ja Kouki korostavat myös jatkojohtojen oikeanlaista käyttöä. Jatkojohdot on tarkoitettu tilapäiseen käyttöön.
– Erityisen vaarallista on se, että ne on ketjutettu. On jatkojohto, ja jatkojohto, ja jatkojohto, Holopainen jatkaa.
Jatkojohtojen kanssa on myös tärkeää pitää huolta siitä, että sisäkäyttöön olevat jatkojohdot ovat sisäkäytössä ja ulkokäyttöön olevat ulkokäytössä.
Kouki kertoo, että riskejä liittyy myös tulisijojen huolimattomaan käyttöön.
– Kun sähköä halutaan säästää talvella, niin sitten tulisijoja käytetään liikaa, tai huonossa kunnossa tai väärin, kertoo Kouki.
Yleinen virhe liittyy etenkin tulisijojen peltien sulkemiseen.
– Silloin ne laitetaan kiinni, kun ei ole enää hiillosta. Ihmiset laittavat niitä kiinni, kun liekit on sammuneet, koska he haluavat pitää lämmön sisällä, sanoo Kouki.
Palotarkastaja Lotta Holopainen ja paloinsinööri Timo Kouki kertoivat, mihin kannattaa kiinnittää huomiota.
Angelika Provalskaja
Ajatus on tärkeä
Yleisimmiksi puutteiksi Holopainen ja Kouki mainitsevat puutteellisen osoitenumeroinnin, joka on erityisen tärkeä avun perille löytämisen kannalta. Usein valvontapäivinä asukkaiden kysymyksistä välittyykin huoli siitä, että tavoittaako apu hätätilanteen sattuessa. Asukkaat kyselevät muun muassa poistumisteistä ja liikenteestä.
On myös tärkeää, että asunnossa on tarvittavat välineet hätätilanteiden varalle, kuten sammutuspeitto sekä alkusammutukseen käsisammutin. Näiden lisäksi ajatus on tärkeä.
– Ajatus siitä, että jos syttyisi tulipalo, miten sammuttaisin sen, korostaa Holopainen.
Jos havaitsee omassa tai toisen kodissa paloturvallisuuspuutteita, voi soittaa palotarkastajalle ja kysyä neuvoa, tai tehdä paloriski-ilmoituksen. Ilmoituksen voi tehdä päivystävälle palotarkastajalle tai lomakkeen kautta.
– Toivoisin, että ihmiset kävisivät toistensa kodeissa ja rohkenisivat puuttua, sanoo Holopainen.
Yleinen uskomus paloturvallisuudesta on se, että kaikki on kunnossa ja ettei ennenkään ole tapahtunut mitään.
– Nuorilla on vimma, että ei meille käy mitään. Ja vanhemmiten ajatus siitä, että ei ole koskaan tähänkään mennessä käynyt mitään, pohtii Holopainen.
Itäväylä pääsi mukaan pelastuslaitoksen valvontapäivän kierrokselle vanhassa Porvoossa. Kuvassa palotarkastaja Lotta Holopainen ja palomestari Timo Tuomainen.
Angelika Provalskaja
Hätänumero näkyviin
Myös lapsille on tärkeää opettaa, miten poistutaan omatoimisesti rakennuksesta hätätilanteessa ja miten soitetaan hätänumeroon.
– Ja, että viranomaiset ovat sitä varten, että he auttavat. Ei tarvitse pelätä ottaa yhteyttä tai kysyä apua, muistuttaa Holopainen.
Holopainen suosittelee, että lapsille olisi konkreettisesti näkyvissä hätänumero 112. Tällöin jos on hätä, niin tietää, mistä katsoa. Tai, että on 112-sovellus, jota lapsi osaa käyttää. Myös kotiosoitteen osaaminen on olennaista.
– Olen huomannut, että kun nuorempi sukupolvi on aikuistunut, paljon enemmän on perusturvallisuusasiat kunnossa kuin aiemmin, Kouki iloitsee.
JOKAISEN KODIN PALOTURVALLISUUSVINKIT
» Palovaroittimen tarkastaminen, mieluiten kuukausittain. Tarkasta, että palovaroitin toimii, ja että niitä on lakisääteinen määrä, yksi per 60 neliömetriä. Tarkasta myös, että palovaroittimia on jokaisessa asuinkerroksessa, ja mielellään myös makuuhuoneessa.
» Kerro lapsille mitä tehdä, jos kodissa soi palovaroitin. Opeta, että ei mennä piiloon, ja etsitään aikuinen. Jos ollaan yksin, niin mennään ulos ja soitetaan apua.
» Saunassa ei saa säilyttää ylimääräistä tavaraa.
» Lieden päällinen täytyy pitää tyhjänä.
» Katso, että sinulla ja muilla asunnossa asuvilla on mahdollisuus päästä ulos poistumisteistä.
» Huolehdi siitä, että olet ajatellut mitä tekisit, jos sattuisi jotain.
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
