Viikon kysymys
A-
A+
Porvoon nykyinen vanhusneuvosto piti viimeisen kokouksensa viime viikolla. Neuvosto suhtautui myönteisesti kokeiluun, jolla kaupunki tarjoaa maksuttomat uimahallikäynnit 70 vuotta täyttäneille porvoolaisille.
Marko Wahlström
PORVOO Porvoon nykyinen vanhusneuvosto kuuli kauden viimeisessä kokouksessaan uutisen, jonka tarjoilivat kaupungin vapaa-aikajohtaja Minna Särelä ja liikuntapalvelupäällikkö Marjo Rantala.
– Olemme miettineet, että kokeilemme reilu puolen vuoden ajan kultaista uimakorttia eli maksuttomia uimahallikäyntejä 70 vuotta täyttäneille porvoolaisille, Rantala kertoi.
Kokeilun tavoitteena on lisätä ikäihmisten hyvinvointia ja kiinnostusta liikuntapalveluihin.
– Tutkimusten mukaan 70 vuotta on fyysinen ikä, jonka jälkeen ihmisen toimintakyky lähtee laskemaan, jos ei itse laita vastaan, Rantala kertoi.
– Kultainen kortti symboloi arvostusta, hyvinvointia ja aktiivista elämäntapaa. Se on myös meidän kunnianosoitus elämänkokemukselle ja kannustus liikkumiselle, liikuntapalvelupäällikkö Marjo Rantala kertoi.
Marko Wahlström
Kultakortti-kokeilu alkaisi elokuun alussa
Kokeilun olisi tarkoitus alkaa ensi elokuun alussa ja olla voimassa ostopäivästä 27.2.2026 asti. Kultakortti olisi voimassa arkisin kello 15 asti.
– Kortti ladataan liikuntapalveluiden asiakaskortille, joka maksaa viisi euroa. Kortille ladataan kuuden kuukauden maksuttomat uimahallikäynnit eli yksi käynti/arkipäivä.
Jos asiasta päätetään ehdotuksen mukaisesti, voi kultakortin hankkia Porvoo-infosta elo–helmikuun aikana. Kultakortin voi hankkia Porvoo-infosta elo–helmikuun aikana.
– Mitä myöhemmin kortin hankkii, sitä vähemmän päiviä jää kokeiltavaksi, Rantala kertoi.
Kokeilun rahoittaa Porvoon kaupungin hyvinvoinnin ja terveyden edistämisen rahasto. Päätöksen kokeilun aloittamisesta tekee vapaa-aikajohtaja viranhaltijapäätöksellä, johon elinvoimalautakunnalla on otto-oikeus kesäkuun kokouksessaan.
– Kokeilun tulosten perusteella pohdimme kokeilulle mahdollista jatkoa vuoden 2027 talousarviovalmistelun yhteydessä, Rantala jatkoi.
Vanhusneuvosto päätti viime viikon kokouksessaan antaa myönteisen lausunnon kokeilusta.
Vanhusneuvoston jäsen Anja Luoma (kesk.) esitteli aloitetta, joka perää muun muassa ilmaisia kuntouttavia salitreenejä yli 65-vuotiaille porvoolaisille. Vierellä jäsen Hilkka Knuuttila (oik.) ja neuvoston sihteerinä toimiva osallisuuskoordinaattori Maija Eklöf.
Marko Wahlström
"Joukkovoima ja yhdistykset pitäisi saada organisoitua"
Kokouksessa vanhusneuvosto jätti kaupunginvaltuustolle aloitteen, jossa se ilmaisee huolensa lisääntyvän vanhusväestön tulevaisuudesta.
Vanhusneuvosto esittää, että Porvooseen on tehtävä ja toimeenpantava pikaisesti oma toimenpideohjelma siitä, miten ikääntyneen väestön liikunta- ja suoriutumiskykyä parannetaan ja ylläpidetään.
– Tähän apuvälineeksi esitämme Tuusulan malliin, että kaupunki järjestää eri alueille ilmaisen kokoontumispaikan ikäihmisille sosiaalisten kontaktien mahdollistamiseksi ja yksinäisyyden poistamiseksi, aloitteentekijä Anja Luoma sanoi.
Aloitteen mukaan kaupungin tulisi järjestää ohjattua kuntouttavaa ja kuntoa ylläpitävää salitreeniä ja liikuntatunteja ikäihmisille myös eri kylissä.
– Joukkovoima ja yhdistykset pitäisi saada organisoimaan ihmiset liikunnan pariin. Pelkkä kortti ei auta liikkumaan, Luoma muistutti.
Aloitteessa perätään myös Kyläkyydin valjastamista tukemaan ikäihmisten kuntoilutavoitetta.
– Kaupungin intressinä on tukea aktiivisia seniorivuosia ja toimijuutta. Seniorit eivät ole meidän palveluiden ja toiminnan kohde, vaan aktiivinen osa tätä yhteiskuntaa, vapaa-aikajohtaja Minna Särelä sanoi.
Marko Wahlström
"Senioriväestön osuus ja rooli tulee muuttumaan"
Vapaa-aikajohtaja Minna Särelä kiitti aloitteesta, joka on monen hyvin ajankohtaisen asian ytimessä.
– Senioriväestön osuus ja rooli yhteiskunnassa tulee muuttumaan ja vahvistumaan lähitulevaisuudessa, mikä on tunnistettu kaupunkiorganisaatiossamme.
Hän nosti esille aloitteessa mainitut kokoontumistilat.
– Asia liittyy meillä myös ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin, koska haluamme nostaa kaupungin tilojen käyttöastetta. Selvitämme miten voimme lisätä tilojen käyttöä omien palveluaikojen ulkopuolella.
Tarve tehdä vapaaehtoisten ja yhdistystoimijoiden kanssa yhteistyötä liittyy Särelän mukaan valmiuteen ja varautumiseen.
– Puhutaan neljännestä sektorista eli ihmisistä, jotka kokoontuvat yhteisten tarpeiden ja projektien äärelle.
Särelä: "Ulkoliikuntapaikat palvelevat kaikkia porvoolaisia"
Särelä näkee mahdollisuuksia myös ulkoliikuntatilojen tehokkaammassa hyödyntämisessä.
– Työn alla on Kevätkummun lähiliikuntapaikka, jonka tarveselvitystä laaditaan parhaillaan. Suunnittelussa huomioidaan senioriväestön kasvava osuus.
Hän pitää tärkeänä, että ulkoliikuntapaikat palvelevat kaikkia porvoolaisia.
– Näin voimme mahdollistaa, että erilaiset ihmiset tulevat yhteen. mikä tukee eri-ikäisten ihmisten välistä vuorovaikutusta ja kontaktia.
– Yhdistyksiä aiemmin edustanut ikäihmisten neuvottelukunta teki aloitteen ilmaisen uinnin mahdollistavasta kortista noin kolme vuotta sitten, Hilkka Knuuttila (vas.) kommentoi maksutonta uimahallikokeilua. Vierellä Anja Luoma.
Marko Wahlström
Porvoossa on noin 12 000 yli 65-vuotiasta
Porvoossa on tällä hetkellä jo noin 12 000 yli 65-vuotiasta, joiden määrä lisääntyy tuhannella joka vuosi. Määrästä noin 7 000 on yli 70-vuotiaita.
– On esitetty myös ennusteita, että vuonna 2030 peräti 30 prosenttia porvoolaisista on yli 65-vuotiaita, mikä on todella huomattava määrä. Porvoon kaupungin hallinto täytyy saada tajuamaan ja tekemään jotain, jotta ihmisten toimintakyky säilyy, Hilkka Knuuttila muistutti.
Monet kunnat Uudellamaalla järjestävät ikäihmisilleen ilmaisen uimahallin ja kuntosalin käyttömahdollisuuden.
– Kaupungin järjestämät ilmaiset kävelyt ja retket eivät sovi kaikille. Pitäisi huomioida vaihtoehtoja, jotka sopivat myös eri kuntoutusvaiheissa oleville, Kirsti Hiltunen jatkoi.
Porvoon vanhusneuvoston varapuheenjohtaja Leena Sorjonen luotsasti neuvoston viimeistä kokousta viime viikolla.
Marko Wahlström
"Tunnemme erittäin suurta huolta asiasta"
Vanhusneuvosto on koko nelivuotisen kautensa ajan keskustellut hoitopaikkojen määrän vähentämisen vaikutuksista.
– Keskustelu tulee jatkumaan seuraavienkin vuosien aikana, kun hoitopaikkojen taso tulee laskemaan. Tunnemme erittäin suurta huolta asiasta, varapuheenjohtaja Leena Sorjonen sanoi.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen vanhusneuvostossa on kannettu huolta lonkkamurtumien määrän kasvusta maan keskiarvon yläpuolelle.
– Yksinäisyys on meilläkin huomattavaa. Yhdistykset mukaan ottamalla saataisiin kasvatettua yhteisöllisyyttä, Sorjonen jatkoi.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot