Viikon kysymys
A-
A+
Porvoon Emäsalossa asuva näyttelijäpariskunta Merja Larivaara ja Kari-Pekka Toivonen ovat tehneet Kesäillan valssi -musiikki-iloittelua jo yhdeksän vuoden ajan. – Tämän kesän esitys on järjestyksessään seitsemäs, vaikka ensimmäinen oli vuonna 2017, Larivaara kertoo.
Marko Wahlström
PORVOO, EMÄSALO Kesäillan valssi -musiikki-iloittelusta on muodostunut emäsalolainen perinne, jota on enää vaikea katkaista.
– Tämän vuoden esitys on seitsemäs, mutta vuosi on yhdeksäs, kesäkattauksen toinen käsikirjoittaja Merja Larivaara kertoo.
Vahvasti vanhan ajan iltamaperinteeseen nojautuva konsepti perustuu musiikkikappaleisiin.
– Meillä on vain iloisia ja positiivisia aiheita, joissa ketään ei pilkata ja mollata, eikä kenenkään kustannuksella naureta, Larivaara sanoo.
Musiikki-iloittelun aiheet nousevat muun muassa urheilusta, säätilasta ja kesäharrastuksista sekä kuninkaallisista, joka on Larivaaran lempiaihe.
– Ehkä hyvällä maulla ja huumorilla joku kuitenkin mainitaan, mutta meillä ei ole murheita, politiikkaa, uskontoa tai sellaista, jonka joku ottaisi liian henkilökohtaisena, Larivaara sanoo.
Euroviisut kokosivat ihmisiä ennen yhteen
Emäsalolaisen kesäperinteen käsikirjoitus syntyy Merja Larivaaran ja puolisonsa Kari-Pekka Toivosen pähkäilyn tuloksena, mutta jalostuu muiden tekijöiden ideoinnin kautta.
– Teema on aina ollut kesä ja ajankohtaiset asiat. Hyvin monia suomalaisia koskettava jääkiekko on ollut usein esillä, Larivaara kertoo.
Myös Euroviisut saattavat saada osansa tänä vuonna.
– Euroviisuilla oli varsinkin 1960 ja -70-luvuilla sellainen sosiaalinen asema, että ne kokosivat ihmisiä yhteen. Tämä sama on meidän tavoitteena nyt, Larivaara jatkaa.
Emäsalon kyläläistenkin mukaan Kesäillan valssi yhdistää kyläläisiä.
– Yhteisöllisyyteen kuuluu se, että kaikki – pienet, isot, nuoret ja vanhat sekä suomen- ja ruotsinkieliset – mahtuvat saman pöydän ääreen, Larivaara sanoo.
Tunnetuista kappaleista omia versioita
Kesäillan valssissa kuullaan tunnetuista kappaleista omia versioita.
– Suurin osa kappaleista on nostalgisia, joihin teemme omia sovituksia ja sanoituksia, Larivaara sanoo.
Lisäksi viime vuosina on vietetty myös hetki runolle.
– Olemme jo pitkällä, mutta vielä tunnustelemme ilmaa muutamista kappaleista.
Lavalla nähdään Kari-Pekka Toivosen ja Merja Larivaaran lisäksi tänä vuonna Anna-Liisa Väkeväinen (hanuri), Aarne Toivonen (rummut), Tomi Juustila (kitara) ja Tuure Koski (basso).
– Meeri Toivonen ei omien elokuvatöiden ja muiden kiireidensä takia päässyt mukaan.
Kesäillan valssi -esityksissä kuuluu myös Emäsalo: Gulfin Baari -kappale on omistettu sillan kupeessa sijaitsevalle suositulle kahvipaikalle.
Väliajalla pihalla pyöritetään perunateatteripeliä
Väliajalla yleisö voi osallistua seuratalon pihalla suosittuun peliin.
– Perunateatterin pyörittäjäksi haemme ensisijaisesti koululaista, Larivaara sanoo.
Emäsalossa asuva näyttelijäpariskunta sai idean peliin festivaalilta Etelä-Euroopasta.
– Siellä oli erilaisia pihapelejä, joista yksi oli perunateatterin kaltainen. Kehitimme siitä Suomeen sopivan oman version.
Kesäillan valssi -musiikki-iloittelun konsepti on pysynyt julistetta myöten samana kaikki esitysvuodet. Vain järjestysnumero ja ohjelman sisältö muuttuvat.
Meeri Toivonen
"Esityksessä on tietyt perinteet, mutta se on joka vuosi erilainen"
Kesäillan valssi -esitykset pidettiin ensimmäisen kesällä 2017.
– Ensi vuosi on siltä osin 10-vuotisjuhlavuosi, vaikka kahtena vuonna esitys jäi väliin pandemian takia, Larivaara sanoo.
Hänen mukaan alkuperäinen ajatus tehdä joku sellainen juttu, jossa vaihtuu vain numero, on osoittautunut toimivaksi.
– Siitä tuli juuri sellainen kuin halusimme: esityksessä on tietyt perinteet, mutta se on joka vuosi erilainen. Mitä enemmän maailma menee hullummaksi, sitä enemmän tarvitaan parituntinen hetki, jossa murheet unohtuvat, Larivaara sanoo.
Kesäillan valssi -esitysten tekijät ovat pitkänlinjan ammattilaisia.
– Sen takia esityskausi on lyhyt, jotta kaikki ehtivät tehdä muut velvoitteensa ja myös lomailla. Tämä on ollut miellyttävä tapa viettää kesää, Larivaara jatkaa.
Kyläyhdistys tarjoilee kahvit ja syötävät
Näytökset ovat vuosittain saaneet hyvän vastaanoton, ja yleisö on löytänyt tiensä katsomoon kiitettävästi.
– Viime vuonna oli iloisesti ihmisiä. Saliin mahtuu reilu sata katsojaa, eikä ketään jätetä ulkopuolelle, Larivaara kiittelee.
Seuratalolle on myös esteetön pääsy ja salissa on ilmalämpöpumppu, joten happi ei pääse loppumaan.
– Kyläyhdistyksen kahvit, pullat ja suolaiset ovat olleet suosittuja, kuten heidän arpajaiset, Larivaara sanoo.
Katsomossa on ollut päiväkoti-ikäisistä 100-vuotiaisiin
Iltamaperinteestä poiketen Emäsalon kesäiloitteluista puuttuu vain tunti tanssia, mutta rakenne toistuu samankaltaisena vuosi toisensa jälkeen..
– Esityksellä ei ole tiettyä kohderyhmää, jolle se on suunnattu. Meillä on ollut katsomossa päiväkoti-ikäisistä 100-vuotiaisiin. Kielen käyttö on lasten kestävää, Larivaara kertoo.
Esitysten kappaleet ovat hänen mukaan ehkä tutumpia ennen 2000-lukua syntyneille.
– 2000-luvun jälkeen syntyneet eivät ole nähneet lankapuhelinta tai puhelinluetteloa.
Larivaaran mukaan nostalgiaan liittyy paljon kivoja muistoja, joista osa on siirtynyt sukupolvelta toiselle.
– Saunaperinteet ovat säilyneet melko muuttumattomina vihtoineen ja löylykauhoineen. Ainakin meillä saunavuoron jälkeen katsottiin televisiosta Lauantaitanssit-ohjelmaa tai Tupla tai Kuitti -tietovisailua, Larivaara muistelee.
Ammattinäyttelijät Kari-Pekka Toivonen ja Merja Larivaara eivät tingi periaatteestaan. – Lajissa kuin lajissa olemme asettaneet oman tekemisemme riman korkealle tasolle. Kyse on myös yleisön kunnioittamisesta, Merja Larivaara korostaa.
Marko Wahlström
"Jos lipun ostaa, niin sille täytyy myös saada vastinetta"
Larivaaralla on takana pitkä ura näyttelijänä, sillä hän meni Teatterikorkeakouluun vuonna 1984.
– Innostus on säilynyt koko ajan. En ole ollut leipääntynyt koskaan tai haaveillut mistään muusta.
Hänellä on suunnitteilla ensi syksyksi Porvooseen tapahtuma tai tapahtumasarja, missä voitaisiin yhdistää musiikkia, teatteria ja kirjallisuutta sekä ottaa muitakin alan tekijöitä mukaan.
– Olen saanut Porvoon kaupungilta pienen apurahan hanketta varten.
Syksyllä Larivaara ohjaa pienoisoopperaa Aleksanterinteatterissa Helsingissä. Seuraavat näytelmäharjoitukset hän aloittaa marraskuussa.
– Toistaiseksi haluan esiintyä vain livenä, sillä olen jo muutaman vuoden pidättäytynyt kaikista kuvatuotannoista. Haluan tehdä riemukkaita ja hyviä juttuja ihmisten kanssa ja vuorovaikutuksessa.
Larivaara haluaa niin lajissa kuin lajissa asettaa riman mahdollisimman korkealle omassa tekemisessään.
– Kyse on myös yleisön kunnioittamisesta: jos lipun ostaa, niin sille täytyy myös saada vastinetta.
Tänä kesänä aikaa myös lempiharrastukselle
Tänä kesänä Larivaaralla on aikaa myös lempiharrastukselleen lukemiselle.
– Listalla on paljon luettavaa good feeling -kirjoista dekkareihin.
Viimeksi hän luki norjalaisen Frode Gryttenin kirjan "Päivä, jona Nils Vik kuoli". Seuraavaksi pinon päällimmäisenä on ehkä Olivia Laingin "Yksinäisten kaupunki.
– Vähän täytyy tunnustella päivän ja viikon tunnelmaa. Voi olla, että jossain kohtaa voittaa Svensk Damtidning, joka on ollut naapurin suosittelema Kesäillan valssin taustamateriaali.
Puoliso Kari-Pekka Toivonen kääntää parhaillaan dekkarisarjaa, joka sijoittuu 1940-luvun Lontooseen.
– Sitä on ollut mielenkiintoista seurata vierestä, sillä vastaan tuli muun muassa silloin tällöin toiminut teatteri, jonka edustalla olen nähnyt 1990-luvun alussa kuningataräidin (Elisabeth II:n äiti). Hän oli pukeutunut turkoosiin ja tiaraan sekä vilkutti kansalle mennessään katsomaan musikaalia, Larivaara sanoo.
Aivotutkijan suosittelemat päivätorkut virkistävät
Larivaaran päässä on soinut sitä enemmän biisejä, mitä lähemmäs tämän vuoden esityksen ajankohta koittaa.
– Yöunet lyhenevät, kun biisit mietityttävät ja herättävät. Aamulla tulevat parhaat ideat.
Larivaara osallistui jokin aika sitten musiikintekijöiden virkistyspäivässä aivotutkija Minna Huotilaisen luennolle.
– Hän keskittyi erilaisina vuorokauden aikoina työtä tekeviin. Meidän tulisi katsoa kokonaisuutta, jolloin pitäisi olla virkeimmillään. Hän suositteli 15–20 minuutin päiväunia.
Aamuvirkkuna ihmisenä Larivaara ottaa aivotutkijan suosittelemat torkut.
– Näin pystyn jaksottamaan omaa mieltä: aamu, tauko, esitys sata lasissa ja laskeutuminen.
Kesäillan valssi -musiikki-iloittelu pohjaa vahvasti entisajan iltamakulttuuriin, mutta ilman tansseja. Nostalgia ja perinteet värittävät musiikkikappaleiden siivittämää matkaa. –marko
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot