POR­VOO, SI­KO­SAA­RI Si­ko­saa­re­lai­set ha­lu­a­vat nos­taa luon­to­ar­voil­taan ja his­to­ri­al­taan kiin­nos­ta­vaa saar­taan esil­le muu­ten­kin kuin tie- ja sil­ta-asi­ois­sa. En­sim­mäis­tä Si­ko­saa­ri-päi­vää vie­te­tään tu­le­va­na sun­nun­tai­na, jol­loin luon­to on he­leim­mil­lään.

– Sil­ta-asia on tuo­nut mei­dät yh­teen. Ha­lu­am­me, et­tä por­voo­lai­set ja Por­voon kau­pun­ki nä­ki­si­vät Si­ko­saa­ren ko­ko­nai­suu­te­na ja huo­mai­si­vat alu­een mah­dol­li­suu­den näin lä­hel­lä kes­kus­taa. Tämä ei ole pel­käs­tään luon­non­suo­je­lu­a­lue. Si­ko­saa­ri on Por­vool­le valt­ti, ei­kä ra­si­te, lä­hes 30 vuot­ta saa­rel­la asu­nut Lee­na Kul­ta­nen sa­noo.

Täl­lä het­kel­lä saa­rel­la on 26 va­ki­tuis­ta asu­kas­ta tu­si­nan ta­lo­ja.

– Tääl­lä on ke­sä­a­su­tus­ta omil­la ton­teil­la. Li­säk­si saa­rel­la on kym­men­kun­ta kau­pun­gin vuok­ra­tont­tia. Ne ovat ol­leet pit­kään löy­häs­sä hir­res­sä, kos­ka nii­tä vuok­ra­so­pi­muk­sia on uu­sit­tu muu­ta­ma vuo­si ker­ral­laan, Kul­ta­nen jat­kaa.

Si­ko­saa­ren kult­tuu­riym­pä­ris­tö­sel­vi­tyk­sen (2021) mu­kaan kau­pun­gin vuok­ra­ton­teil­la ei ole kult­tuu­ri­his­to­ri­al­lis­ta ar­voa. Si­ko­saa­ri ol­lut osa Por­voon kau­pun­ki 1600-lu­vun alus­ta as­ti. Saa­rel­la on toi­mi­nut luot­si­lai­tos, lai­va­te­lak­ka ja ki­vi­lou­hos, jon­ka jäl­kiä on nä­ky­vis­sä edel­leen maas­tos­sa eri puo­lil­la saar­ta.

– Ne ovat osa ko­ko­nai­suut­ta, vaik­ka ovat­kin pie­niä vaa­ti­mat­to­mia mök­ke­jä.

Sikosaari on monelle porvoolaiselle tärkeä ulkoilureitti sekä tuttu sienestys- ja marjastuspaikka. – Haluamme herättää porvoolaiset huomaamaan, millainen virkistyskohde meillä on aivan keskustan tuntumassa, Leena Kultanen sanoo Sikosaaren vuonna 1802 rakennetulla kivilaiturilla.

Marko Wahlström

Kir­jan­kus­tan­ta­jien hu­vi­lat 1870-lu­vul­ta

Si­ko­saa­res­sa si­jait­see van­hem­pia hu­vi­loi­ta, jois­ta tun­ne­tuim­pia lie­ne­vät kir­jan­kus­tan­ta­jien Gus­taf Le­o­pold ja Wer­ner Sö­derst­rö­min hu­vi­lat.

– Kau­pun­ki al­koi 1870-lu­vul­la tar­jo­ta vuok­ra­tont­te­ja pit­kil­lä vuok­ra­so­pi­muk­sil­la hu­vi­la-asu­tus­ta var­ten. Sil­loin saar­ta on aja­tel­tu Por­voon Ruis­sa­lo­na.

Si­ko­saa­reen ei ole kos­kaan syn­ty­nyt ky­läyh­tei­söä, jo­hon oli­si­vat kuu­lu­neet kaup­pa tai kou­lu.

– Tääl­lä on ol­lut hu­vi­la-asu­tus­ta ja pe­rin­teis­tä saa­ris­to­lai­sa­su­tus­ta eli luot­se­ja, ka­las­ta­jia sekä pien­tä maan­vil­je­lys­tä. Van­hin vuok­ra­mök­ki ra­ken­net­tiin vuon­na 1939 ja nuo­rim­mat 1940-lu­vun lo­pul­la.

Si­ko­saa­res­sa on si­jain­nut luul­ta­vim­min 1940- ja 50-lu­vul­la tans­si­kal­lio, jos­sa saa­re­lai­set kä­vi­vät tans­si­mas­sa ke­säi­sin.

– Us­kom­me, et­tä Si­ko­saa­ri-päi­väs­tä tu­lee jon­kin­lai­nen pe­rin­ne, Kul­ta­nen toi­voo.

Sikosaaressa on runsaasti myös laidunmaata. Saarella on viljelty aikoinaan.

Arkisto/Maarit Gabrielsson

Ki­vi­lai­tu­rin vie­res­sä oli vie­lä 1950-lu­vul­la hiek­ka­ran­ta

Kul­ta­nen on näh­nyt saa­ren alu­een ym­pä­ris­tön muo­don­muu­tok­sen.

– Jär­vi­ruo­ko on li­sään­ty­nyt ihan mer­kit­tä­väs­ti.

Van­hat si­ko­saa­re­lai­set ovat ker­to­neet, et­tä ki­vi­lai­tu­rin vie­res­sä oli 1950-lu­vul­la hiek­ka­särk­kä, jol­la oli ui­ma­ran­ta.

– Kau­pun­gin osal­lis­ta­van bud­je­toin­nin yh­tey­des­sä on esi­tet­ty hiek­ka­ran­nan en­nal­lis­ta­mis­ta, Kul­ta­nen ker­too.

Si­ko­saa­ren met­sä­a­lu­eet on suo­jel­tu laa­jal­ti.

– Tääl­lä on hie­noa van­haa puus­toa ja ret­kei­ly­koh­tei­ta luon­to­pol­kui­neen. Saa­ri ei kai­paa suu­ri­a­kaan pa­ran­nuk­sia, kun sai­sim­me jo sel­ke­äs­ti pa­rem­pia ret­kei­ly­ra­ken­tei­ta. Luon­non­suo­je­lu ja ih­mi­set ei­vät ei ole kak­si eril­lis­tä asi­aa, Kul­ta­nen sa­noo.

Hän ko­ros­taa, et­tä Si­ko­saa­ri on mer­kit­tä­vä vir­kis­ty­sa­lue.

– Saa­rel­le joh­ta­va tie ei ole pel­käs­tään mei­tä saa­re­lai­sia var­ten. Olem­me ar­vi­oi­neet, et­tä 90 pro­sent­tia kai­kes­ta lii­ken­tees­tä on muu­ta kuin saa­re­lais­ten. Au­to­jen mää­rä kas­vaa ke­säl­lä, ja tääl­lä käy pal­jon myös ul­ko­maa­lai­sia.

– Saarelle kuljettiin ennen vanhaan höyrylaivoilla ja veneillä, Leena Kultanen kertoo.

Marko Wahlström

Van­ha ki­vi­lai­tu­ri ol­lut Si­ko­saa­ren sy­dän kaut­ta ai­kain

Lot­sud­de­nin van­ha ki­vi­lai­tu­ri Si­ko­saa­ren­tien pääs­sä on ol­lut saa­ren sy­dän kaut­ta his­to­ri­an.

– En­nen tien ra­ken­ta­mis­ta saa­rel­le kul­jet­tiin höy­ry­lai­voil­la ja ve­neil­lä, Kul­ta­nen ker­too.

Ki­vi­lai­tu­ri toi­mii en­sim­mäi­sen Si­ko­saa­ri-päi­vän pää­ta­pah­tu­ma­paik­ka­na kel­lo 12–15.

– Jär­jes­täm­me pai­kal­le pop up -kah­vi­lan sekä vä­hän oh­jel­maa. Toi­vom­me, et­tä ih­mi­set tu­li­si­vat pai­kal­le pyö­ril­lä, kä­vel­len tai sou­ta­en. Kään­tö­pai­kal­la on vä­hän py­sä­köin­ti­ti­laa, päi­vän ide­a­nik­ka­rik­si pal­jas­tu­va Kul­ta­nen ko­ros­taa.

Pai­kal­li­so­pas Ma­ri­na Hen­riks­son ker­too Si­ko­saa­ren his­to­ri­as­ta. Tru­ba­duu­rit Ge­ne­ral Man, Wil­ma & Fred­ri­ka, Se­bas­ti­an Häg­gb­lom ja Joo­na Oh­ra-aho vas­taa­vat live-mu­sii­kis­ta kel­lo 13–15.

Kah­vi­lan tuot­to käy­te­tään lin­tu­jen suo­je­luun Por­voon­seu­dun lin­tu­yh­dis­tyk­sen (PSLY) kaut­ta.

– Harmaa- ja jalohaikaroita täällä näkyy saalistamassa. Meriharakkakin lentelee, lintuharrastaja Leena Kultanen sanoo kiikaroidessaan. Taustalta kuuluu rantasipin sipertävä ääni.

Marko Wahlström

Rus­kik­sen alu­eel­la on teh­ty ha­vain­to­ja 230 lin­tu­la­jis­ta

Päi­vän oh­jel­mas­sa on myös lin­tu­kä­ve­ly Lee­na Kul­ta­sen joh­dol­la kel­lo 13 al­ka­en. Kä­ve­ly läh­tee Si­ko­saa­ren lin­tu­tor­nin park­ki­pai­kal­ta.

– Kä­ve­lyl­lä voi tu­tus­tua pu­na­rin­taan ja mui­hin ke­vään lau­la­jiin. Rus­kik­sen ohel­la Si­ko­saa­ri on tun­net­tu lin­tuih­mis­ten kes­kuu­des­sa. Pen­ger­tie on yk­si har­vo­ja paik­ko­ja Suo­mes­sa, jos­sa si­ni­rin­taa tai viik­si­ti­ma­lia voi näh­dä lä­hel­tä. Rus­kik­sen alu­eel­la on teh­ty ha­vain­to­ja 230 lin­tu­la­jis­ta.

Kir­jan­pai­na­ja­tou­kan vau­ri­oit­ta­mas­sa van­has­sa kuu­si­kos­sa voi ta­va­ta poh­jan­ti­kan.

– Si­ko­saa­ren sil­lan ku­pees­sa oli jo­ku­nen vuo­si sit­ten har­vi­nai­nen val­ko­pää­tik­ka, lin­tu­har­ras­ta­ja Lee­na Kul­ta­nen ker­too.

Saa­ren en­sim­mäi­ses­sä ta­los­sa (Si­ko­saa­ren­tie 141) on ta­pah­tu­man ajan avoin­na pi­ha­kirp­pis ja lap­sil­le on tar­jol­la pii­rus­tus­työ­pa­ja. Saa­ren itä­ran­nal­la Kon­su­lin­saa­res­sa Si­ko­saa­ren Puo­din ke­sä­kah­vi­la on avoin­na ta­pah­tu­man ai­ka­na.

– Puo­dil­la laa­jen­nuk­sen lupa-asi­at ovat nyt vih­doin­kin kun­nos­sa, Lee­na Kul­ta­nen iloit­see.

Py­sä­köin­ti­ti­laa on lin­tu­tor­nin park­ki­pai­kal­la ja en­sim­mäi­sen ta­lon pi­hal­la. Myös saa­ren ai­no­al­le puo­dil­le pää­se au­tol­la.

Ensimmäistä Sikosaari-päivää vietetään tulevana sunnuntaina.

Mika Laine

Pen­ger­ret­ty tie Si­ko­saa­reen val­mis­tui vuon­na 1953

Si­ko­saa­ren tiet ja sil­lat ovat muut­tu­mas­sa yk­si­tyis­tie­o­suus­kun­nan hal­lin­taan.

– Sitä tar­vi­taan, jot­ta voi­daan ha­kea val­ti­ol­ta tie­hoi­to­a­vus­tus­ta sil­to­jen ra­ken­ta­mi­seen. Nyt on ole­mas­sa ai­no­as­taan en­sim­mäi­ses­tä sil­las­ta sen ra­ken­ta­mi­sen ajal­ta pää­tös ja ra­hat. Tie on yl­lä­pi­dol­taan vaa­ti­va yk­si­tyis­tie, jois­ta ei Suo­mes­ta var­mas­ti tois­ta vas­taa­vaa löy­dy.

Si­ko­saa­reen joh­taa pen­ger­ret­ty tie, joka val­mis­tui vuon­na 1953. Tien ylit­tää kol­me sil­taa, joi­den vi­ral­li­set ni­met ovat Suis­ton sil­ta, Rus­kik­sen sil­ta ja Si­ko­saa­ren sil­ta.

– Kaik­kein ko­vim­mal­la käy­tös­sä on en­sim­mäi­nen sil­ta, kos­ka sitä käyt­tä­vät kaik­ki ve­neen­sä Sak­ta Far­te­nis­ta ve­sil­le las­ke­vat, Lee­na Kul­ta­nen sa­noo.

»» Si­ko­saa­ri-päi­vä sun­nun­tai­na 17.5. kel­lo 12–15. Pop up -kah­vi­la Ki­vi­lai­tu­ri Si­ko­saa­ren­tien pääs­sä tar­jo­aa kah­via, tee­tä ja pien­tä pur­ta­vaa. Lin­tu­kä­ve­ly kel­lo 13 al­ka­en.