Sa­non­ta ”ter­ve sie­lu ter­vees­sä ruu­miis­sa” pi­tää ku­tin­sa. Ku­ten eri tut­ki­muk­set ker­to­vat elä­mäs­sä tu­lee huo­mi­oi­da ih­mi­nen ko­ko­nai­suu­te­na: huo­mi­oi­daan niin fyy­si­nen, psyyk­ki­nen kuin hen­gel­li­nen as­pek­ti. Eli­nym­pä­ris­tön kau­neu­del­la on myös oma tär­keä mer­ki­tyk­sen­sä.

Pe­ru­so­pe­tuk­sen ope­tus­suun­ni­tel­maa uu­dis­te­taan kym­me­nen vuo­den vä­lein. Uut­ta ope­tus­suun­ni­tel­maa on ru­vet­ta­va työs­tä­mään tänä vuon­na, jos sa­mas­ta ryt­mis­tä ai­o­taan pi­tää kiin­ni.

As­ko­lan ny­kyi­nen kun­nan­joh­ta­ja siir­tyy koh­ta­puo­lin Ha­mi­naan. Uu­tis­ju­tun (Uu­si­maa 19.12.2022) yh­tey­des­sä vä­läy­tel­tiin, et­tä As­ko­las­sa­kin saa­te­taan har­ki­ta por­mes­ta­ri­mal­lia.

Yrit­tä­jät kaut­ta maan seu­raa­vat erit­täin huo­les­tu­nei­na jul­ki­sen sek­to­rin vim­maa os­taa pal­ve­lui­ta omil­ta yh­ti­öil­tään. Eri­tyi­ses­ti tämä käy­tän­tö on ylei­nen uu­sil­la hy­vin­voin­ti­a­lu­eil­la.

Pie­nis­sä yri­tyk­sis­sä työ­nan­ta­jan ja työn­te­ki­jöi­den vä­li­set suh­teet ovat hy­väl­lä ta­sol­la. Tä­män vah­vis­taa työ- ja elin­kei­no­mi­nis­te­ri­ön tuo­re Työ­o­lo­ba­ro­met­ri, ja tu­los on ol­lut sama vuo­des­ta toi­seen.

Jut­te­lin vii­me vii­kol­la ikään­ty­neen ys­tä­vän kans­sa. Hän ker­toi mi­ten ul­ko­puo­li­nen olo ih­mi­sel­lä voi ol­la Suo­men tal­vi­sääs­sä. Toi­min­ta­ky­vyn heik­ke­ne­mi­sen myö­tä liik­ku­mi­nen on vai­ke­aa, ja soh­jos­sa rol­laat­to­ril­la tai pyö­rä­tuo­lil­la liik­ku­mi­nen on mil­tei mah­do­ton­ta. Kon­tak­ti ul­ko­maa­il­maan vä­he­nee, mut­ta tätä kai­puu­ta voi hel­pot­taa esi­mer­kik­si so­si­aa­li­sen me­di­an mah­dol­lis­ta­mal­la yh­tey­den­pi­dol­la. Kaik­ki ikään­ty­neet, ja myös moni nuo­rem­pi, ei­vät kui­ten­kaan ole di­gi­gu­ru­ja. Tie­dän tä­män, sil­lä oma iso­äi­ti­ni ei pys­ty asi­oi­maan di­gi­taa­lis­ten pal­ve­lui­den kaut­ta.

Ovat­ko suo­ma­lai­set maa­il­man on­nel­li­sin kan­sa? En­pä us­ko. Pie­net lap­set aloit­ta­vat ai­kai­sin suu­ris­sa päi­vä­ko­deis­sa, jos­sa ei ole tar­peek­si hen­ki­lö­kun­taa. Jos ryh­mäs­sä on eri­tyis­lap­sia, jo­kai­nen heis­tä tar­vit­see oman hoi­ta­jan, muut lap­set jää­vät hen­ki­lös­tö­pu­lan ta­kia vail­le heil­le kuu­lu­vaa toi­min­taa. Me­lua ja vils­ket­tä on riit­tä­väs­ti, jol­loin lap­set ja hen­ki­lö­kun­ta vä­sy­vät ja är­syyn­ty­vät.

De­mok­raa­tin vuo­den 2022 vii­mei­ses­sä nu­me­ros­sa kan­sa­ne­dus­ta­ja Mar­ja Mä­ki­nen-Rop­po­nen esit­ti aja­tuk­si­aan eri­ar­voi­suu­des­ta, mi­ten se il­me­nee ja mi­ten ih­mis­ten hä­tään jär­jes­töt ja seu­ra­kun­nat ovat vas­tan­neet. Muun mu­as­sa ruo­ka­jo­no­jen hän nä­kee il­men­tä­vän sitä, et­tä yh­teis­kun­nal­li­set tur­va­ver­kot ovat pet­tä­neet. Tä­män seu­rauk­se­na on mai­ni­tul­le toi­mi­joil­le siir­ty­nyt vas­tuu­ta pal­ve­luis­ta, jot­ka pe­rus­tus­lain­kin mu­kaan kuu­lu­vat jul­kis­sek­to­ril­le.

Kou­lu­jen pää­mää­rä on tar­jo­ta tut­kin­to­ja, mut­ta mi­hin tar­koi­tuk­seen? Työ­e­lä­mä ja jul­ki­set pal­ve­lut tar­vit­se­vat mo­nen­lai­sia te­ki­jöi­tä ja näi­hin kou­lu­jen pi­täi­si vas­ta­ta, jot­ta jat­kos­sa meil­lä oli­si hy­vin­voin­ti­val­tio. Tä­hän liit­tyy myös hy­vin­voin­ti ja tur­val­li­suus, jo­hon kou­lun myös tu­li­si vas­ta­ta. Ny­kyi­sin pe­rus­kou­lus­ta pääs­seet tun­tu­vat ole­van hu­kas­sa, et­tä mi­hin jat­ko­kou­lu­tuk­seen jat­kai­si­vat.

Suo­ma­lai­set YK-rau­han­tur­vaa­jat oli­vat avai­na­se­mas­sa lo­ka­kuus­sa 1973 käy­dyn Egyp­tin ja Is­ra­e­lin vä­li­sen Jom Kip­pur -so­dan rau­hoit­ta­mi­ses­sa Su­e­zil­la. En­si syk­sy­nä nois­ta ajois­ta tu­lee ku­lu­neek­si 50 vuot­ta. Vuon­na 1988 No­be­lin rau­han­pal­kin­to myön­net­tiin YK:n rau­han­tur­vaa­jil­le.