ITÄ-UU­SI­MAA La­pin­jär­ve­läi­nen Hil­da Kä­ki­kos­ki on maam­me edus­kun­ta­lai­tok­sen his­to­ri­an en­sim­mäi­nen kan­sa­ne­dus­ta­ja itäi­sel­tä Uu­del­ta­maal­ta. Mi­nis­te­rik­si on nous­sut his­to­ri­am­me ai­ka­na kuu­si itä­uus­maa­lais­ta kan­sa­ne­dus­ta­jaa.

La­pin­jär­ve­läi­nen kir­jai­li­ja Hil­da Kä­ki­kos­ki (1864–1912) va­lit­tiin Suo­ma­lai­sen puo­lu­een eh­dok­kaa­na edus­kun­taan vuon­na 1907.

Por­lam­mi­lai­sen edus­kun­ta­työs­sä ko­ros­tui­vat nais­ten ase­man pa­ran­ta­mi­nen ja kou­lu­a­si­at. Hän teki aloit­teen kou­lu­ruo­kai­lun jär­jes­tä­mi­ses­tä, joka to­teu­tui vuon­na 1908.

Kä­ki­kos­ki jou­tui jät­tä­mään edus­kun­ta­työn 1910 pa­he­ne­van sy­dän- ja mu­nu­ais­sai­rau­den vuok­si. Hil­da Kä­ki­kos­ken nimi on säi­ly­nyt La­pin­jär­ven kun­nan ala­kou­lun ni­mes­sä.

Porvoolainen Kaj Bärlund ehti toimia pitkän poliittisen uransa aikana myös ympäristöministerinä. Hän on yksi itäisen Uudenmaan viidestä ministeriksi yltäneistä kansanedustajista.

Arkisto/Lea Väänänen

Hen­rik Wes­ter­lund is­tui yh­tä­jak­soi­ses­ti 29 vuot­ta

Itäi­sen Uu­den­maan pit­kä­ai­kai­sin kan­sa­ne­dus­ta­ja oli per­na­ja­lai­nen Hen­rik Wes­ter­lund (1926–2016), joka is­tui Ar­ka­di­an­mä­el­lä yh­tä­jak­soi­ses­ti vuo­des­ta 1966 vuo­teen 1995 eli yh­teen­sä 29 vuot­ta.

Ruot­sa­lai­sen kan­san­puo­lu­een kan­sa­ne­dus­ta­ja oli puo­lu­een­sa edus­kun­ta­ryh­män pu­heen­joh­ta­ja vuo­si­na 1974–1982. va­li­o­kun­nis­ta hän vai­kut­ti var­si­nai­se­na jä­se­ne­nä maa- ja met­sä­ta­lous­va­li­o­kun­nas­sa ja puo­lus­tus­va­li­o­kun­nas­sa. Wes­ter­lun­dil­le myön­net­tiin val­ti­o­päi­vä­neu­vok­sen ar­vo­ni­mi vuon­na 1995.

Maan­vil­je­li­jä­per­hee­seen syn­ty­nyt mies oli kou­lu­tuk­sel­taan ag­ro­lo­gi. Hän toi­mi it­se­kin maan­vil­je­li­jä­nä Per­na­jas­sa vuo­des­ta 1954. Hän oli Per­na­jan kun­nan­val­tuus­ton jä­sen vuo­si­na 1957–1976.

Valtiopäivien avajaiset uudessa Eduskuntatalossa Helsingissä 2.2.1931.

Museovirasto/Hugo Sundström

As­ko­la­lai­nen Ju­ha­ni Lep­pä­lä toi­mi 28 vuot­ta kan­sa­ne­dus­ta­ja­na

Toi­sek­si pi­sim­pään itä­uus­maa­lai­sis­ta kan­sa­ne­dus­ta­jis­ta on is­tu­nut As­ko­las­sa ja Por­voon maa­lais­kun­nas­sa asu­nut ja toi­mi­nut maan­vil­je­li­jä Ju­ha­ni Lep­pä­lä (1880–1976). Hä­nel­le ker­tyi yh­teen­sä 28 edus­ta­ja­vuot­ta kol­mes­sa jak­sos­sa.

Kan­sa­kou­lu­no­pet­ta­ja­na­kin työs­ken­nel­lyt mies toi­mi Maa­lais­lii­ton (ny­kyi­nen Kes­kus­ta) kan­sa­ne­dus­ta­ja­na 1907–1908, 1919–1922 ja 1927–1951. Hän toi­mi myös sal­kut­to­ma­na mi­nis­te­ri­nä 1929 ja toi­se­na so­si­aa­li­mi­nis­te­ri­nä 1929–1930.

Kun­nal­lis­neu­vok­sen ar­vo­ni­mi Lep­pä­läl­le myön­net­tiin vuon­na 1932. Lep­pä­lä oli vii­mei­nen vuon­na 1907 va­li­tun en­sim­mäi­sen edus­kun­nan elos­sa ol­lut kan­sa­ne­dus­ta­ja.

Hen­rik Kul­l­berg ja Jo­han Emil Lam­pi­nen myös 20-ker­ho­lai­sia

Kol­man­nek­si pi­sim­pään itä­uus­maa­lai­sis­ta kan­sa­ne­dus­ta­jis­ta on is­tu­nut Ruot­sa­lai­sen kan­san­puo­lu­een ruot­sin­pyh­tää­läi­nen maan­vil­je­li­jä Hen­rik Kul­l­berg, jol­le edus­ta­ja­vuo­sia ker­tyi 23.

Kol­man­nek­si kau­im­min edus­kun­nas­sa is­tui kerk­koo­lai­nen maan­vil­je­li­jä Jo­han Emil Lam­pi­nen, joka toi­mi Maa­lais­lii­ton (nyk. Kes­kus­ta) kan­sa­ne­dus­ta­ja­na yh­teen­sä 21 vuot­ta.

Kär­keen nou­se­vat Ko­koo­muk­sen si­poo­lai­nen Lee­na Har­ki­mo ja Ruot­sa­lai­sen kan­san­puo­lu­een por­voo­lai­nen Mi­ka­e­la Ny­lan­der, jot­ka ovat edus­ta­neet kan­saa 16 vuo­den ajan.

Li­säk­si paa­lu­pai­kal­le on nos­tet­ta­va per­na­ja­lai­nen ma­te­maa­tik­ko, va­kuu­tus- ja pank­ki­mies Au­gust Ram­say, joka toi­mi jo sää­tyn­sä edus­ta­ja­na sää­ty­val­ti­o­päi­vil­lä 11 vuot­ta ja sen jäl­keen 3 vuot­ta Ruot­sa­lai­sen kan­san­puo­lu­een kan­sa­ne­dus­ta­ja­na.

Konkaripoliitikko Ulf Sundqvist evästi kansanedustajan uralle mielivää porvoolaista Anette Karlssonia Borgå svenska socialdemokraterin järjestämässä keskustelutilaisuudessa marraskuussa 2018.

Arkisto/Itäväylä

Si­poo­lai­nen Ulf Sundq­vist eh­ti toi­mia kan­sa­ne­dus­ta­ja­na 13 vuot­ta. Tu­si­na eli 12 vuot­ta kan­sa­ne­dus­ta­ja­na eh­ti tul­la täy­teen por­voo­lai­sil­le Kaj Bär­lun­dil­le ja Klaus Hel­l­ber­gil­le sekä Ris­to Kuis­mal­le, joka asui tuol­loin Por­nai­sis­sa.

Kah­dek­san vuot­ta kan­sa­ne­dus­ta­ja­na ja nel­jä vuot­ta eu­ro­par­la­men­taa­rik­ko­na on työs­ken­nel­lyt por­voo­lai­nen Pirk­ko Ruo­ho­nen-Ler­ner.

Por­voos­ta ol­lut kah­dek­san kan­sa­ne­dus­ta­jaa

Por­voos­ta kan­sa­ne­dus­ta­ji­na ovat toi­mi­neet Jo­han Emil Lam­pi­nen (1930–1936 ja 1939–1954), Mat­ti Si­lan­der (1970–1972), Kaj Bär­lund (1979–1991), Per-Hen­rik Ny­man (1987–1991), Klaus Hel­l­berg (1995–2007), Mi­ka­e­la Ny­lan­der (2003–2019), Pirk­ko Ruo­ho­nen-Ler­ner (2007–2015) ja Jus­si Sa­ra­mo (2019–2023), joka asuu Van­taal­la, mut­ta on syn­tyi­sin Por­voos­ta.

Si­poon edus­ta­ja­man­daa­tin hal­ti­joi­ta ovat ol­leet Ber­tel Lindh (1953–1966), Ulf Sundq­vist (1970–1983), Lee­na Har­ki­mo (1999–2015), Har­ry Har­ki­mo (2015–2023) ja Heik­ki Vest­man (2019–2023).

As­ko­lan tois­tai­sek­si ai­noa kan­sa­ne­dus­ta­ja oli kun­nal­lis­neu­vos, kan­sa­kou­lu­no­pet­ta­ja ja maan­vil­je­li­jä Ju­ha­ni Lep­pä­lä (1907–1908, 1919–1922 ja 1927–1951).

Por­nai­nen sai oman kan­sa­ne­dus­ta­jan, kun Ris­to Kuis­ma (1995–2007) va­lit­tiin edus­kun­taan ja Myrs­ky­läl­lä oli paik­kan­sa val­ta­kun­nan kaa­pin pääl­lä, kun Las­se Virén (1999–2007 ja 10/2010–4/2011) toi­mi kan­sa­ne­dus­ta­ja­na.

Mi­nis­te­rei­nä itä­uus­maa­lai­sis­ta kan­sa­ne­dus­ta­jis­ta ovat toi­mi­neet Au­gust Ram­say (val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri), Ju­ha­ni Lep­pä­lä (toi­nen so­si­aa­li­mi­nis­te­ri), Ernst von Born (si­sä­a­si­ain- ja oi­keus­mi­nis­te­ri), Ulf Sundq­vist (kaup­pa- ja te­ol­li­suus- sekä ope­tus­mi­nis­te­ri), Kaj Bär­lund (ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri) ja Jus­si Sa­ra­mo (ope­tus­mi­nis­te­ri).

Puk­ki­las­ta ei omaa kan­sa­ne­dus­ta­jaa – pait­si Juha Re­hu­la

Puk­ki­la on itäi­sen Uu­den­maan tiet­tä­väs­ti ai­noa kun­ta, jos­ta ei ole ol­lut paik­ka­kun­nan omaa kan­sa­ne­dus­ta­jaa.

To­sin Kes­kus­tan kan­sa­ne­dus­ta­ja­na vuo­si­na 1996–2019 sekä per­he- ja pe­rus­pal­ve­lu­mi­nis­te­ri­nä vuo­si­na 2015–2017 ja so­si­aa­li- ja ter­veys­mi­nis­te­ri­nä vuo­si­na 2010–2011 toi­mi­nut hol­lo­la­lai­nen Juha Re­hu­la on toi­mi­nut Puk­ki­lan vs. kun­nan­sih­tee­ri­nä 1995–1996 sekä vs. kun­nan­joh­ta­ja­na ja kun­nan­joh­ta­ja­na mar­ras­kuus­ta 2020 lo­ka­kuu­hun 2021.

»» Edus­kun­ta­vaa­lien en­nak­ko­ää­nes­tys on ko­ti­maas­sa 22.–28.3. ja ul­ko­mail­la 22.–25.3. Var­si­nai­nen vaa­li­päi­vä on sun­nun­tai­na 2.4.

FAK­TA

Itä-Uu­den­maan kan­sa­ne­dus­ta­jat

» Hil­da Kä­ki­kos­ki (1864–1912), La­pin­jär­vi: Suo­ma­lai­sen puo­lu­een kan­sa­ne­dus­ta­ja 1907–1910 maam­me en­sim­mäi­ses­sä edus­kun­nas­sa

» Au­gust Ram­say (1859–1943), Per­na­ja: sää­ty­val­ti­o­päi­vien edus­ta­ja 1885, 1888, 1891, 1894, 1897, 1899, 1900, 1904–1905 ja 1905–1906, rkp:n kan­sa­ne­dus­ta­ja 1919 –1922, val­ti­o­va­rain­mi­nis­te­ri vuon­na 1919

» Ju­ha­ni Lep­pä­lä (1880–1976), As­ko­la: Maa­lais­lii­ton kan­sa­ne­dus­ta­ja 1907–1908, 1919–1922 ja 1927–1951. Toi­mi myös sal­kut­to­ma­na mi­nis­te­ri­nä 1929 ja toi­se­na so­si­aa­li­mi­nis­te­ri­nä 1929–1930.

» Jo­han Ström­berg (1868–1952), La­pin­jär­vi: rkp:n kan­sa­e­dus­ta­ja 1909–1917

» Vik­tor Mag­nus von Born (1851–1917), Per­na­ja: rkp:n kan­sa­ne­dus­ta­ja 1910–1914. Sää­ty­val­ti­o­päi­vien ri­ta­ris­ton ja aa­te­lin jä­sen val­ti­o­päi­vil­lä 1877–1878, 1885–1906.

» Hen­rik Kul­l­berg (1891–1953), Ruot­sin­pyh­tää: rkp:n kan­sa­ne­dus­ta­ja 1927–1930, 1933–1945 ja jou­lu­kuu 1945–1953

» Jo­han Emil Lam­pi­nen (1882–1954), Por­voo: Maa­lais­lii­ton kan­sa­ne­dus­ta­ja 1930–1936 ja 1939–1954

» Ernst von Born (1885–1956), Per­na­ja: rkp:n kan­sa­ne­dus­ta­ja 1919–1954. Sal­ku­ton mi­nis­te­ri 1939, si­sä­a­si­ain­mi­nis­te­ri 1931–1932 ja 1939–1941 ja 1944 sekä oi­keusm­ni­nis­te­ri 1944.

» Ber­tel Lindh (1908–1996), Si­poo: rkp:n kan­sa­ne­dus­ta­ja­na 1953–1966

» Hen­rik Wes­ter­lund (1926–2016), Per­na­ja: rkp:n kan­sa­ne­dus­ta­ja 1966–1995

» Mat­ti Si­lan­der (1923–1994), Por­voo: SMP:n kan­sa­ne­dus­ta­ja 1970–1972

» Ulf Sundq­vist, Si­poo: sdp:n kan­sa­ne­dus­ta­ja 1970–1983, kaup­pa- ja te­ol­li­suus­mi­nis­te­ri 1979–1981 ja ope­tus­mi­nis­te­ri 2–9/1972

» Per-Hen­rik Ny­man, Por­voo (1927–2015): rkp:n kan­sa­ne­dus­ta­ja­na 1987–1991

» Ola Ro­sen­dahl, Per­na­ja (1939–2008): rkp:n kan­sa­ne­dus­ta­ja 1995–2003

» Kaj Bär­lund, Por­voo: sdp:n kan­sa­ne­dus­ta­ja­na 1979–1991, ym­pä­ris­tö­mi­nis­te­ri 1987–1991

» Hel­vi Kos­ki­nen (1930–1990), Art­jär­vi: SMP:n kan­sa­ne­dus­ta­ja 1983–1987. Art­jär­vi oli tuol­loin osa itäis­tä Uut­ta­maa­ta

» Ris­to Kuis­ma, Por­nai­nen: sdp:n, Nuor­suo­ma­lais­ten ja Re­mont­ti­ryh­män kan­sa­ne­dus­ta­ja 1995–2007 ja 1.10.2010–2011

» Klaus Hel­l­berg, Por­voo: sdp:n kan­sa­ne­dus­ta­ja 1995–2007

» Lee­na Har­ki­mo, Si­poo: Ko­koo­muk­sen kan­sa­ne­dus­ta­ja 1999–2015

» Las­se Virén, Myrs­ky­lä: Ko­koo­muk­sen kan­sa­ne­dus­ta­ja 1999–2007 ja 19.10.2010–19.4.2011

» Mi­ka­e­la Ny­lan­der, Por­voo: rkp:n kan­sa­ne­dus­ta­ja 2003–2019

» Pirk­ko Ruo­ho­nen-Ler­ner, Por­voo: Pe­rus­suo­ma­lais­ten kan­sa­ne­dus­ta­ja 2007–2015 ja eu­ro­par­la­men­tin jä­sen 2015–2019

» Har­ry Har­ki­mo, Si­poo: Ko­koo­muk­sen ja Lii­ke Ny­tin kan­sa­ne­dus­ta­ja 2015–2023

» Si­mon Elo, Es­poo/La­pin­jär­vi: Pe­rus­suo­ma­lais­ten ja Si­nis­ten kan­sa­ne­dus­ta­ja­na 2015–2019

» Jus­si Sa­ra­mo, Van­taa/Por­voo: Va­sem­mis­to­lii­ton kan­sa­ne­dus­ta­ja 2019–2023, ope­tus­mi­nis­te­ri 17.12.2020–28.06.2021

» Heik­ki Vest­man, Si­poo: Ko­koo­muk­sen kan­sa­ne­dus­ta­ja 2019–2023

»» En­ti­siä ja ny­kyi­siä kan­sa­ne­dus­ta­jia voi ha­kea edus­kun­nan si­vuil­ta

// Jut­tua ja lis­taa täy­den­net­ty 24.3.2023 kel­lo 10.17: Myös Vik­tor Mag­nus von Born (r.), Ernst von Born (r.) ja Ber­tel Lindh (r.) ovat toi­mi­neet kan­sa­ne­dus­ta­ji­na. Tä­hän men­nes­sä on löy­ty­nyt yh­teen­sä 26 kan­sa­ne­dus­ta­jaa itäi­sel­tä Uu­del­ta­maal­ta.