POR­VOO, KERK­KOO Por­voon vii­den­nek­si van­hin ur­hei­lu­seu­ra, Kerk­koon Ur­hei­li­jat, täyt­tää tänä vuon­na 100 vuot­ta. Seu­ra on kas­va­nut hiih­dos­ta ja ylei­sur­hei­luis­ta mo­ni­la­ji­seu­rak­si, jon­ka teh­tä­vä­nä on en­nen kaik­kea lii­kut­taa ky­lä­läi­siä.

Ur­hei­lu­seu­ra tun­ne­taan his­to­ri­as­sa kil­paur­hei­lu­seu­ra­na. Ylei­sur­hei­lu on ol­lut vah­vas­ti mu­ka­na alus­ta as­ti. Seu­ran kas­vat­te­ja on kil­pail­lut niin kan­sal­li­sel­la ta­sol­la kuin edus­ta­nut maa­tam­me olym­pi­a­lai­sis­sa.

Kerk­koos­sa asu­nei­ta kuu­lui­sia kei­hään­heit­tä­jiä oli­vat Ta­pio Rau­ta­vaa­ra (olym­pi­a­voit­ta­ja 1948), Mat­ti Jär­vi­nen (olym­pi­a­voit­ta­ja 1932) ja Yr­jö Nik­ka­nen (olym­pi­a­ho­pea 1936). Kerk­koos­sa syn­ty­nyt Lau­ri Leh­ti­nen voit­ti 5 000 met­rin juok­sus­sa olym­pi­a­kul­taa vuon­na 1932 ja olym­pi­a­ho­pe­aa vuon­na 1936.

Ur­hei­lu­mie­he­nä tun­net­tu Ur­ho Kek­ko­nen pää­mi­nis­te­ri­nä ol­les­saan toi­mi seu­ran 25-vuo­tis­juh­lan juh­la­pu­hu­ja­na. 35-vuo­tis­juh­las­sa esiin­tyi lau­la­ja Ta­pio Rau­ta­vaa­ra.

– Olin 50 vuotta johtokunnassa. Lentopallo oli lähellä sydäntäni, ja erityisesti mieleeni ovat jääneet kaupungin ja maalaiskunnan mestaruudet sekä Suomen-mestaruus, Reijo Tuomala (kesk.) kertoo. Mies harrasti myös yhdistettyä ja hyppäsi Kerkkoon mäessä yhdessä Raine Lampisen kanssa. Vierellä Pekka Kaukoranta (vas.) ja Tapio Andersson.

Marko Wahlström

Kol­mes­ta suk­si­teh­taas­ta tun­net­tu kylä

Kol­mes­ta val­ta­kun­nal­li­ses­ti mer­kit­tä­väs­tä suk­si­teh­taas­taan – Lem­pi­nen, Lam­pi­nen ja Kar­hu – tun­ne­tun ky­län ur­hei­lu­seu­ran­kin juu­ret ovat hiih­dos­sa.

Ky­läs­sä hiih­det­tiin ak­tii­vi­ses­ti noin 50 vuot­ta seu­ran pe­rus­ta­mi­ses­ta al­ka­en.

– Hiih­to­lenk­ki läh­ti kou­lun pi­hal­ta, Ta­pio An­ders­son sa­noo.

Kil­pai­le­maan ym­pä­ri Uut­ta­maa­ta star­tat­tiin 1950-lu­vul­la kop­pi­kuor­ma-au­ton kyy­dis­sä.

– Ben­san­kat­kut tu­li­vat For­din hyt­tiin, jon­ka ik­ku­noi­ta ei voi­nut pi­tää au­ki kyl­myy­den ta­kia. Kun saa­vuim­me kil­pa­pai­kal­le, kaik­ki ok­sen­si­vat en­nen kuin läh­dim­me hiih­tä­mään. Meil­lä oli ai­na par­haat vä­li­neet mu­ka­na, mut­ta hen­ki ei kul­ke­nut, Rei­jo Tuo­ma­la muis­te­lee.

Suk­si­teh­das tar­jo­si hiih­tä­jä­nuo­ril­le uu­det suk­set ja kyy­din.

– Olin viime vuoteen saakka 50 vuotta johtokunnassa. Kohokohta löytyy kilpaurheilusta 1990-luvulta, kun Ann-Mary Ähtävä (o.s. Weckström) edusti seuraa Hopeasompa-hiihdoissa ja nuorten SM-kisoissa voittaen Suomen ja pohjoismaiden mestaruuksia. Sain olla mukana autokuskina ja huoltaja, Tapio Andersson kertoo.

Marko Wahlström

En­nen oli seu­ra­ot­te­lui­ta hiih­dos­sa ja ylei­sur­hei­lus­sa

Vie­lä 1990-lu­vul­la ur­hei­lu­seu­ra jär­jes­ti isot kan­sal­li­set hiih­to­kil­pai­lut ai­na tam­mi­kuus­sa.

– Ne oli­vat iso­ja ta­pah­tu­mia, jois­sa saat­toi ol­la jopa 300 hiih­tä­jää, Simo An­ders­son ker­too.

Kil­pai­lut jär­jes­tet­tiin al­kuun Kerk­koon Nuo­ri­so­seu­ran­ta­lol­la, kun­nes siir­tyi­vät vuon­na 1981 val­mis­tu­neel­le ul­koi­lu­ma­jal­le. Seu­ran en­sim­mäi­sel­le la­tu­ret­kel­le vuon­na 1980 osal­lis­tui 180 hiih­tä­jää.

– En­nen oli myös seu­ra­ot­te­lui­ta sekä hiih­dos­sa et­tä ylei­sur­hei­lus­sa As­ko­lan, Por­nais­ten, Van­ha­moi­si­on ja Kerk­koon vä­lil­lä. Osa­not­ta­jia oli sil­loin pal­jon, Rei­jo Tuo­ma­la sa­noo.

Kerk­koos­sa jär­jes­tet­tiin myös niin­sa­not­tu­ja tau­lu­hiih­to­ja, jois­sa pal­kin­to­na oli muun mu­as­sa Erk­ki Hent­ta­lan lah­joit­ta­ma maa­laus. Nii­den voi­tos­ta kil­pail­tiin seu­ra­koh­tai­sin jouk­ku­ein.

Maa­il­ma on sit­tem­min muut­tu­nut ja seu­ra­ot­te­lut vä­hen­ty­neet. Ur­hei­lu­seu­ro­ja oli en­nen van­haan pal­jon Uu­den­maan pii­rin alu­eel­la.

– Kil­paur­hei­lu oli 1970- ja 80-lu­vuil­le as­ti vah­vem­paa kuin muu lii­kut­ta­mi­nen. Tääl­lä oli ko­via ur­hei­li­joi­ta, joil­le tal­koo­po­ruk­ka teki ra­haa kil­pai­lu­reis­su­ja var­ten, Har­ry An­ders­son ker­too.

– Nousu jalkapallon kakkosdivariin oli kohokohta. Karsintaottelu pelattiin Pirkka-hallissa ja voitimme sen 2–1. Harmittaa, että se jäi kesken pelaajien loppuessa, kun olimme Veikkaus-kohteenakin, palloilujaostossa koko ikänsä toiminut ja vuosina 2009–2019 koko seuraa luotsannut Simo Andersson sanoo.

Marko Wahlström

Kerk­koon Ur­hei­li­jat pe­ta­si FC Fu­tu­ral­le pai­kan kak­kos­di­va­riin

1980-lu­vun alus­sa ur­hei­lu­seu­ran toi­min­ta laa­je­ni hiih­dos­ta ja ylei­sur­hei­lus­ta pal­loi­lu­la­jei­hin. Len­to­pal­lon rin­nal­le tu­li­vat jal­ka­pal­lo ja myö­hem­min sa­li­ban­dy. Nyt­tem­min la­ji­kir­joon on tul­lut uu­te­na pe­sä­pal­lo.

– Pe­la­sim­me jal­ka­pal­loa par­haim­mil­laan II-di­vi­si­oo­nas­sa vuon­na 2000. Sil­loin­kaan pe­laa­jia ei löy­ty­nyt riit­tä­väs­ti omal­ta ky­läl­tä, vaan nii­tä jou­dut­tiin haa­li­maan muu­al­ta. Vie­ras­pe­lei­hin jou­duim­me me­ne­mään 12–13 pe­laa­jal­la, Simo An­ders­son ker­too.

Kerk­koon Ur­hei­li­jat pe­la­si di­va­ris­sa vain yh­den kau­den.

– Sen jäl­keen meil­tä lop­pui­vat pe­laa­jat ja an­noim­me pai­kan FC Fu­tu­ral­le, joka on jat­ka­nut kak­kos­di­va­ris­sa. Kerk­koo­seen ha­lut­tiin tul­la pe­laa­maan, kos­ka tääl­lä oli hyvä hen­ki, An­ders­son jat­kaa.

Len­to­pal­lo oli myös vah­va kerk­koo­lais­la­ji.

– Voi­tim­me Por­voon kau­pun­gin ja maa­lais­kun­nan vä­li­sen mes­ta­ruu­sot­te­lui­ta nai­sis­sa ja mie­his­sä. Kun me­nim­me sar­ja­pe­lei­hin, mie­het yl­si­vät kol­mos­sar­jaan ja nai­set pää­si­vät kak­kos­sar­jaan. Ca­ta­ri­na Sven­li­nin al­ka­es­sa uu­del­leen pe­laa­maan, voi­tim­me Suo­men-mes­ta­ruu­den, Rei­jo Tuo­ma­la muis­te­lee.

Len­to­pal­loa alet­tiin pe­la­ta Nuo­ri­so­seu­ran­ta­lol­la, jon­ka jäl­keen siir­ryt­tiin Kar­pil­le eli työ­vä­en­ta­lol­le ja vuon­na 1990 val­mis­tu­neen kou­lun voi­mis­te­lu­sa­liin.

– Len­to­pal­lo­vuo­roa ei ole ol­lut enää muu­ta­maan vuo­teen. Ky­lä­läis­ten toi­vees­ta syn­ty­nees­sä pe­sä­pal­los­sa sen si­jaan on ol­lut pe­laa­mas­sa 15–16 hen­ki­löä, Tuo­mas Tom­mo­la ker­too.

Pe­sä­pal­lon li­säk­si ur­hei­lu­seu­ra yl­lä­pi­tää ai­kuis­ten kun­to­pii­riä, jos­sa käy vii­koit­tain 10–15 hen­ki­löä.

– Vii­ti­sen vuot­ta sit­ten ak­tii­vis­ten juok­si­joi­den aloit­tees­ta al­ka­neen pol­ku­juok­su-ta­pah­tu­man osal­lis­tu­ja­mää­rä on va­kiin­tu­nut ja saa­nut myös ke­hu­ja rei­tis­tä, Tom­mo­la ker­too.

– Kerkkoon Urheilijoissa on mukana vanhempia ja nuorempia, mikä kuvastaa toimintaa hyvin. Teemme tätä työtä isolla ikähaitarilla, puheenjohtaja Tuomas Tommola sanoo vierellään Simo Andersson.

Marko Wahlström

Suvi Westerberg aitoo kentällä.

Kerkkoon Urheilijoiden kuva-arkisto

Seu­ran ny­ky­toi­min­ta kes­kit­ty­nyt nap­pu­lai­käis­ten lii­kut­ta­mi­seen

Täl­lä het­kel­lä seu­ran toi­min­ta on kes­kit­ty­nyt nap­pu­lai­käis­ten lii­kut­ta­mi­seen.

– Hei­tä on ky­läl­lä to­del­la pal­jon. Lei­ki­tään, lau­le­taan ja lii­ku­taan on se tä­män päi­vän jut­tu. Koi­tam­me saa­da lap­sia mu­kaan ylei­sur­hei­luun, hiih­toon ja maas­to­juok­suun. Toi­vom­me, et­tä sai­sim­me hei­tä myös kil­pai­le­maan, hal­li­tuk­sen pu­heen­joh­ta­ja Tuo­mas Tom­mo­la ker­too.

Kerk­koon Ur­hei­li­jat on­kin jär­jes­tä­nyt kah­des­ti koko per­heen lii­kun­ta­päi­vän Jo­ki­laak­son kou­lun lii­kun­ta­hal­lis­sa. Jäl­kim­mäi­sel­lä ker­ral­la pai­kal­la oli noin 80 hen­keä.

– Pys­tym­me toki tar­jo­a­maan mah­dol­li­suuk­sia har­ras­taa ylei­sur­hei­lua ja olem­me teh­neet yh­teis­työ­tä Por­voon Ur­hei­li­joi­den kans­sa, Tom­mo­la jat­kaa.

Seu­ran jä­sen­mää­rä on noin 400 hen­ki­löä. Kerk­koos­sa on noin 800 asu­kas­ta.

– Van­him­mat jä­se­net ovat yli 80-vuo­ti­ai­ta. Nuo­rim­mat toi­min­nas­sa mu­ka­na ole­vat ovat 1-vuo­ti­ai­ta. Yleen­sä seu­raan lii­ty­tään per­he­jä­se­ni­nä. Mo­net van­hem­mat koit­ta­vat tuo­da lap­sia leik­ki­mie­li­siin kil­pai­lui­hin ja lii­kun­ta­pah­tu­miin pa­riin pie­nes­tä pi­tä­en, Tom­mo­la kiit­tää.

– Puheenjohtajuus vuosina 1994–1999 oli jonkinlainen kunniatehtävä maineikkaassa seurassa, Pekka Kaukoranta kertoo.

Marko Wahlström

Yh­teis­työ­hön naa­pu­ri­ky­län kans­sa

Pu­heen­joh­ta­ja myön­tää, et­tä seu­ran toi­min­ta on muut­tu­nut yhä vah­vem­min kil­paur­hei­lus­ta ky­lä­läis­ten lii­kut­ta­mi­seen.

– Tot­ta­kai ha­lu­ai­sim­me ol­la mo­lem­pia. Se, et­tä van­hem­mat läh­te­vät tuo­maan lap­sia ja nuo­ria seu­ra­toi­min­taan on koko ajan vai­ke­am­paa ja vai­ke­am­paa.

En­nen van­haan ylei­sur­hei­li­jat hi­oi­vat fy­siik­kaan­sa hiih­tä­mäl­lä.

– Kun ur­hei­lin 10–14-vuo­ti­aa­na, kil­pai­luis­sa oli mu­ka­na 80 per sar­ja, Myrs­ky­län Myrs­kyn ri­veis­tä Kerk­koo­seen siir­ty­nyt Pek­ka Kau­ko­ran­ta muis­te­lee.

Ny­kyi­sin seu­ras­sa saa­daan ol­la tyy­ty­väi­siä, jos ylei­sur­hei­lu­kil­pai­luun il­moit­tau­tuu yh­teen­sä 25 ur­hei­li­jaa.

– Toi­saal­ta vii­me vuon­na jär­jes­tet­tiin yh­det ylei­sur­hei­lu­ki­sat toi­sel­la puo­lel­la jo­kea, naa­pu­ri­ky­lä Van­ha­moi­si­os­sa, jos­sa oli to­del­la pal­jon po­ruk­kaa, joh­to­kun­nan jä­sen Ila­ri Mä­ki­nen ker­too.

– Aja­tuk­se­na on jat­kaa yh­teis­työ­tä en­si ke­vää­nä. Kerk­koon puo­lel­la riit­tää tal­koo­vä­keä kil­pai­lui­den mit­ta- ja aja­not­to­teh­tä­viin, Tom­mo­la li­sää.

Hiihto on ollut vahva kylässä, jossa on toiminut kolme suksitehdasta. Kuva Porvoon koulujen hiihdoista vuodelta 1996 tai 1997. Kuvan etualalla Reino Henttala, Tuomas Vaara ja Heikki Vartiala.

Kerkkoon Urheilijoiden kuva-arkisto

Ka­ner­va­lan si­sa­ruk­set ja Sei­ja Nur­mi kan­sal­lis­ta kär­keä

Kan­sal­li­sel­la tai vä­hin­tään pii­ri­ta­sol­la kil­pai­le­via nuo­ria kerk­koo­lais­seu­ral­ta puut­tuu täl­lä het­kel­lä.

– Vii­me vuon­na seu­raan tuli kuu­si mi­ta­lia pii­rin­mes­ta­ruus­kil­pai­luis­ta, mut­ta ne osui­vat sa­mal­le hen­ki­löl­le, Tom­mo­la hy­mäh­tää.

Val­men­ta­ja Han­nu Jo­ki­sen joi­ta­kin vuo­sia sit­ten luot­saa­mas­sa ylei­sur­hei­li­joi­den val­men­nus­ryh­mäs­sä kil­pai­li muu­ta­ma nuo­ri. Heis­tä mi­ta­li­si­joil­le yl­si vii­me vuon­na Ur­ho Ka­ner­va­la, jon­ka sis­ko Ai­no Ka­ner­va­la hyp­pää mä­keä edus­ta­en Lah­den Hiih­to­seu­raa ja nuor­ten maa­jouk­ku­et­ta.

Se­ni­o­riur­hei­li­jois­ta Sei­ja Nur­mi, 70, voit­ti EM-kul­taa ma­ra­to­nil­la uu­del­la en­nä­ty­sa­jal­laan Jy­väs­ky­läs­sä vii­me syys­kuus­sa.

– Tääl­lä kas­vaa uu­sia ur­hei­li­joi­ta, jot­ka ha­keu­tu­vat uu­sien la­jien pa­riin. Kerk­koos­ta löy­tyy SM-mi­ta­lin saa­nut nuo­ri am­pu­ja ja cheer­le­a­din­gia har­ras­te­taan maan yk­kös­ta­sol­la, Tuo­mas Tom­mo­la iloit­see.

Seuratoiminnan rahoittamiseksi ja ylläpitämiseksi Kerkkoon Urheilijat on järjestänyt kansalle myös kulttuuria ohjelmallisine iltamineen joissa on ollut tarjolla musiikkia ja näytelmiä.

Kerkkoon Urheilijoiden kuva-arkisto

Tu­lon­läh­tei­nä jä­sen­mak­sut, avus­tuk­set ja spon­so­ri­tu­lot

Ur­hei­lu­seu­ra on ra­hoit­ta­nut toi­min­taan­sa his­to­ri­an var­rel­la niin näy­tel­mä­ker­hon, il­ta­mien kuin tal­koi­den avul­la. Seu­ran tu­lon­läh­tei­tä ovat myös jä­sen­mak­sut (20 eu­roa/hen­ki­lö ja 40 eu­roa/per­he), kau­pun­gin avus­tus ja spon­so­ri­tu­lot.

Seu­ra teki au­raus­kep­pi­tal­koi­ta ja hoi­ti ky­lää hal­ko­van maan­tien pien­nar­ten ve­sak­ko­hak­kui­ta 2000-lu­vun al­ku­puo­lel­le as­ti. Esi­mer­kik­si vuon­na 1984 seu­ran tal­koo­vä­ki ura­koi 10 000 au­raus­kep­piä.

En­nen au­raus­kep­pi­tal­koi­ta Kerk­koon Ur­hei­li­jat jär­jes­ti pa­pe­rin­ke­räys­tal­koi­ta. Vii­kot­tai­sel­la bin­go­toi­min­nal­la­kin on kar­tu­tet­tu seu­ran kas­saa.

– Tal­koo­hen­kis­tä po­ruk­kaa löy­tyy edel­leen. Tal­koil­la on jär­jes­tet­ty il­ta­mia vii­meis­ten 10–20 vuo­den ai­ka­na. Vä­lil­lä ko­laam­me lun­ta la­duil­le, jot­ta saam­me sar­ja­hiih­dot pi­det­tyä, Tuo­mas Tom­mo­la ker­too.

Kerk­koos­sa on ol­lut Simo An­ders­so­nin muis­tin mu­kaan ai­na hyvä yh­teis­hen­ki, mikä nä­kyy tal­koo­tun­tien mää­räs­sä.

– Sa­li­ban­dy­jouk­ku­een pe­la­tes­sa kak­kos­di­va­ris­sa, olim­me te­ke­mäs­sä Por­voon K-Ci­ty­mar­ke­tin vuo­si-in­ven­taa­ri­oi­ta. Sii­tä saim­me ai­ka hy­vin ra­haa, hän muis­te­lee.

– Seu­ra yl­lä­pi­tää Kerk­koon hiih­to­la­tu­jen ver­kos­toa hy­väs­sä yh­teis­hen­ges­sä kau­pun­gin kans­sa. Kau­pun­ki mak­saa seu­ral­le kor­vaus­ta. Li­säk­si olem­me yl­lä­pi­tä­neet seu­ran oma­na työ­nä ky­län ja ul­koi­lu­ma­jan vä­lis­tä hiih­to­la­tua sekä so­pi­neen maa­no­mis­ta­jien kans­sa käy­tös­tä, Tuo­mas Tom­mo­la ker­too.

Ison työn kerk­koo­lai­sen la­tu­ver­kos­ton yl­lä­pi­tä­mi­ses­sä teki kun­to­hiih­tä­jä Pert­ti Kar­hu, joka ajoi hiih­to­la­tu­ja noin 50 vuo­den ajan. Hoi­det­tu­ja Kerk­koos­sa on yh­teen­sä noin 10 ki­lo­met­riä.

– Yhteisöllisyys on seurassa merkittävää, vuonna 2000 Kerkkooseen muuttanut Ilari Mäkinen sanoo. Kerkkoon laduilla viihtyvä talkoomies on kasvanut urheilun pariin synnyinseutunsa Asikkalan Vääksyn Raikkaassa.

Marko Wahlström

Juh­la­vuon­na hiih­to­ki­sat, mo­no­tans­sit. kirk­ko­ki­vi­ret­ki, ka­tu­säh­lyä, ...

Kerk­koon Ur­hei­li­jois­ta on teh­ty vuo­si­kym­men­ten ai­ka­na 60-, 70-, 80- ja 90-vuo­tis­his­to­rii­kit. Seu­ran leh­ti­lei­ke­kan­si­oi­hin on koot­tu his­to­ri­an merk­ki­paa­lu­ja ja ur­hei­lu­saa­vu­tuk­sia vuo­sien var­rel­ta.

– 100-vuo­tis­his­to­riik­ki jul­kais­taan vuo­den lo­pus­sa en­nen jou­lua, juh­la­vuo­den me­di­a­vas­taa­va ja tal­koo­mies Ila­ri Mä­ki­nen ker­too.

Juh­la­vuot­taan ur­hei­lu­seu­ra viet­tää "nor­maa­lin toi­min­tan­sa" mer­keis­sä kuu­kau­sit­tain vaih­tu­vin ta­pah­tu­min, joi­ta nos­te­taan enem­män esil­le.

– Tam­mi- ja hel­mi­kuus­sa jär­jes­täm­me hiih­to­kil­pai­lui­ta. Maa­lis­kuus­sa pi­däm­me mo­no­tans­sit ul­koi­lu­ma­jal­la. Pää­si­äi­se­nä on pe­rin­tei­nen kirk­ko­ki­vi­ret­ki. Ke­säl­lä jär­jes­te­tään ka­tu­säh­ly­tur­naus Pump­paa­mol­la ja ylei­sur­hei­lun sar­ja­ki­so­ja. Syk­syl­lä on lu­vas­sa jäl­leen Trail Run -pol­ku­juok­su­ta­pah­tu­ma, Mä­ki­nen jat­kaa.

Juh­la­vuo­si start­taa Jo­ki­laak­son kai­kil­le kou­lu­lai­sil­le per­jan­tai­na päi­väl­lä jär­jes­tet­tä­väl­lä ta­pah­tu­mal­la, jos­sa kou­lu­lai­set pää­se­vät kuu­le­maan ta­ri­noi­ta pai­kal­li­ses­ta ur­hei­lu­his­to­ri­as­ta sekä seu­ran toi­min­nas­ta en­nen ja nyt.

– Lu­vas­sa on nel­jä ur­hei­lu­ras­tia – pal­loi­lu, hiih­to, ylei­sur­hei­lu ja suun­nis­tus/pol­ku­juok­su. Vii­mei­se­nä on ras­ti, jos­sa vuo­den 1932 kar­tal­le si­joi­te­taan va­lo­ku­vi­neen van­ho­ja ur­hei­lu­paik­ko­ja, pu­heen­joh­ta­ja Tuo­mas Tom­mo­la ker­too.

Van­ho­ja lii­kun­ta­paik­ko­ja Kerk­koos­sa riit­tää: kou­lul­ta läh­te­nyt hiih­to­lenk­ki, 10 ki­lo­met­rin Kop­pe­li­lenk­ki ja kak­si hyp­py­ri­mä­keä.

– Näin saam­me konk­re­ti­soi­tua sitä, mi­ten Kerk­koos­sa on lii­kut­tu vuo­sien ai­ka­na. To­den­nä­köis­tä on, et­tä ur­hei­lu­seu­ran toi­min­ta jat­kuu seu­raa­vat­kin 100 vuot­ta. Nyt on tär­ke­ää saa­da tal­koo­hen­ki ja si­tou­tu­mi­nen siir­ret­tyä eteen­päin seu­raa­vil­le su­ku­pol­vil­le. Sil­le meil­lä on hy­vät edel­ly­tyk­set ja ky­kyä, Tom­mo­la sa­noo.

»» Kerk­koon Ur­hei­li­joi­den kai­kil­le avoin 100-vuo­tis­juh­la Kerk­koon Nuo­ri­so­seu­ran ta­lol­la (Sa­vi­mä­en­tie 4) per­jan­tai­na 30.1. kel­lo 18–20. Lu­vas­sa on koko per­heen juh­la, jos­sa viih­dyt­tä­jä­nä toi­mii por­voo­lai­nen tai­ku­ri–koo­mik­ko Tuo­mas Seik­ku. Kak­ku­kah­vien lo­mas­sa pää­see tu­tus­tu­maan seu­ran his­to­ri­aan esit­te­ly­jen, va­lo­ku­vas­hown ja van­ho­jen ur­hei­lu­vä­li­nei­den kaut­ta.

Lau­an­tai­na 31.1. jär­jes­te­tään 100-vuo­tis­gaa­la 140:lle kut­su­vie­raal­le Kerk­koon Nuo­ri­so­seu­ran ta­lol­la. Kut­sut on lä­he­tet­ty seu­ran van­hoil­le ja ny­kyi­sil­le ak­tii­veil­le sekä yh­teis­työ­kump­pa­neil­le.

Kerkkoon Urheilijoiden logo näyttää tältä. Seura on paikallinen urheilun yleisseura, jossa on harrastettu ja harrastetaan edelleenkin yleisurheilua, hiihtoa, mäkihyppyä, juoksua, voimistelua ja erilaisia palloilulajeja.

Kerkkoon Urheilijat

FAK­TA
Kerk­koon Ur­hei­li­jat (KU)
» Pe­rus­tet­tu 10.1.1926. Seu­ra toi­mi ni­mel­lä Kerk­koon Nuo­ri­so­seu­ran Ur­hei­li­jat (KNSU), kun­nes nimi vuon­na 1952 ly­hen­net­tiin ny­kyi­seen muo­toon.
» En­sim­mäi­nen ur­hei­lu­toi­min­taa jär­jes­tä­vä seu­ra pe­rus­tet­tiin Kerk­koo­seen vuon­na 1914. Se oli ur­hei­lu­seu­ra Por­voon Weik­ko­jen (1902) Kerk­koon osas­to. Myös Akil­les pe­rus­ti Kerk­koo­seen oman osas­ton vuon­na 1915.
» Por­voon Weik­ko­jen Kerk­koon osas­to lak­kau­tet­tiin vuon­na 1926, mut­ta kerk­koo­lai­set pe­rus­ti­vat heti uu­den seu­ran ni­mel­tään Voi­mis­te­lu- ja Ur­hei­lu­seu­ra Kerk­koon Esa ry, joka in­nos­ti ky­län nuo­ria voi­mis­te­le­maan, hiih­tä­mään, ylei­sur­hei­le­maan ja pyö­räi­le­mään. Seu­ra jou­tui lo­pet­ta­maan toi­min­tan­sa vuon­na 1929, kos­ka osa seu­ran jä­se­nis­tä oli mu­ka­na po­li­tii­kas­sa.
» Vuon­na 1931 pe­rus­tet­tiin Voi­mis­te­lu- ja Ur­hei­lu­seu­ra Kerk­koon Es­kot, joka jär­jes­ti pal­jon voi­mis­te­lu­kurs­se­ja, hiih­to- ja ylei­sur­hei­lu­kil­pai­lu­ja sekä il­ta­mia ja ar­pa­jai­sia. Seu­ra toi­mii edel­leen, mut­ta pää­a­si­as­sa muu­al­la kuin Kerk­koos­sa.
» Kerk­koon ky­län ur­hei­lu­pai­kois­ta suu­rin on teh­ty tal­koil­la. Tan­hun­mä­el­le ra­ken­net­tiin hyp­py­ri­mä­ki vuon­na 1933. 1930-lu­vul­la teh­tiin Krop­san ur­hei­lu­kent­tä, joka luo­vu­tet­tiin Por­voon maa­lais­kun­nal­le vuon­na 1957. Ul­koi­lu­ma­ja ra­ken­net­tiin vuon­na 1981. En­nen ma­jaa pu­ru­ra­dal­le oli lai­tet­tu va­lot hiih­to­la­tu­jen va­lai­se­mi­sek­si vuon­na 1976.

– Kerkkoossa oli kovia urheilijoita, joille talkooporukka teki rahaa kilpailureissuja varten, Harry Andersson kertoo tutkaillessaan leikekansiota. Taustalla talkoomies ja johtokunnan jäsen Ilari Mäkinen.

Marko Wahlström

Seu­ran pu­heen­joh­ta­jat kaut­ta ai­kain:
» Vil­jo Lai­ne 1926–1928
» Jal­ma­ri Pel­to­nen 1929–1932, 1939–1940
» Hugo Ten­ho­ran­ta 1933–1936
» Yr­jö Kos­ken­nie­mi 193
» Toi­mi Lem­pi­nen 1938
» Mik­ko Mynt­ti­nen 1941
» Ur­ho Vir­ta­nen 1943
» Toi­vo Laak­so 1944
» Tuu­re Tuo­ma­la 1945–1947, 1953–1955, 1968–1973
» Os­ka­ri Vuo­ri 1948
» Bengt Gum­berg 1949–1950
» Erk­ki Hent­ta­la 1951–1952, 1975–1982
» Lau­ri Lei­no 1956–1963
» Mat­ti Ryyp­pö 1964–1967
» Ju­ha­ni Paa­ja­nen 1974
» Jor­ma Pel­to­nen 1983–1990
» Brita Vuo­ri 1991–1993
» Pek­ka Kau­ko­ran­ta 19945–1999
» Han­nu Ala­sal­mi 2000
» Kei­jo Yli-Opas 2001–2008
» Simo An­ders­son 2009–2019
» Tuo­mas Ka­ner­va­la 2020–2024
» Tuo­mas Tom­mo­la 2025–

Porvoon vanhimmat liikunta- ja urheiluseurat ovat Borgå Gymnastikförening (1894), Akilles (1902), Porvoon Weikot (1902), Porvoon Urheilijat (1922), Hamarin Elo (1926) ja Kerkkoon Urheilijat (1926).

Kuvakollaasi/Seurojen logot

Por­voon van­him­mat lii­kun­ta- ja ur­hei­lu­seu­rat:
» Bor­gå Gym­nas­tik­fö­re­ning: 1894
» Akil­les: 1902
» Por­voon Wei­kot: 1902
» Por­voon Ur­hei­li­jat: 1922
» Kerk­koon Ur­hei­li­jat: 1926
» Ha­ma­rin Elo: 1926
» Her­cu­les: 1927 tai 1928
» Kerk­koon Es­kot: 1931
» Van­ha­moi­si­on Al­ku: 1933
» Por­voon Verk­ko­pal­lo­seu­ra – Bor­gå Ten­nisk­lubb: 1932
» Ka­notk­lub­ben Wi­king: 1933
» Por­voon NMKY: 1936
» Bor­gå Sim­ma­re – Por­voon Ui­ma­rit: 1937
» Por­voon Moot­to­ri­ker­ho: 1945
» Por­voon He­vo­sys­tä­vät: 1946
» Por­voon Tar­mo: 1950
» Bor­gå Skyt­tar – Por­voon Am­pu­jat: 1953
» Hint­haa­ran Viri: 1954
» Pöy­tä­ten­nis­seu­ra Ma­ra­ton: 1956
» Bor­gå Na­vi­ga­ti­onsk­lubb: 1958
» Nes­teen Sou­ta­jat: 1961
» Jou­si­am­mun­ta­seu­ra Ram­ses: 1962
» Mu­re­na: 1965
» Sla­lom -66: 1966

//Jut­tua kor­jat­tu 28.1.2026 kel­lo 12.31: Ison työn kerk­koo­lai­sen la­tu­ver­kos­ton yl­lä­pi­tä­mi­ses­sä teki kun­to­hiih­tä­jä, la­tu­mes­ta­ri Pert­ti Kar­hu, ei Pent­ti Kar­hu.