POR­VOO Voi­ko mu­sii­kil­la muut­taa maa­il­maa? Por­voo­lai­sen Pau­lii­na Puu­kon mu­kaan voi.

–  Tai­teel­la on ai­na muu­tet­tu maa­il­maa. Mu­siik­ki nos­taa eri ai­hei­ta ikään kuin suu­ren­nus­la­sin al­le ja he­rät­tää tun­tei­ta. 

Por­voon­seu­dun mu­siik­ki­o­pis­ton apu­lais­reh­to­ri­na toi­mi­va Puuk­ko osal­lis­tui L.I.E.D.-sä­vel­lys­kil­pai­luun, jos­sa et­si­tään uut­ta mu­siik­kia las­ten ja nuor­ten esi­tet­tä­väk­si.  

Kil­pai­lus­sa oli kol­me sar­jaa, jois­ta yh­den spon­so­roi las­ten ja nuor­ten ym­pä­ris­tö­jär­jes­tö Luon­to­liit­to. Luon­to­lii­ton sar­jas­sa et­sit­tiin uut­ta luon­to­ai­heis­ta mu­siik­kia al­le 10-vuo­ti­ai­den esi­tet­tä­väk­si. 

Jär­jes­tö ha­lu­aa ra­ken­taa luon­toa kun­ni­oit­ta­vaa yh­teis­kun­taa ym­pä­ris­tö­kas­va­tuk­sen ja luon­to­toi­min­nan li­säk­si mu­sii­kin avul­la.

– Mu­sii­kil­la on ai­na vah­vis­tet­tu luon­to­suh­det­ta ja he­rä­tet­ty mie­li­ku­vi­tus­ta. Il­man ku­vit­te­lua on vai­kea muut­taa maa­il­maa. Ja tie­tys­ti mu­sii­kin esit­tä­mi­nen ja kuun­te­le­mi­nen tuo jo it­ses­sään hy­vää miel­tä ja iloa, Puuk­ko sa­noo. 

Per­hos­sar­jan hah­moil­le syn­tyi omat luon­teet

Puuk­ko osal­lis­tui sä­vel­lys­kil­pai­luun näh­ty­ään mai­nok­sen use­am­paan ot­tee­seen so­mes­sa.

– Tein en­sim­mäi­set jul­kais­tut sä­vel­lyk­se­ni Pii­lo­met­sän port­ti -las­ten­le­vyl­le, joka va­lit­tiin vuon­na 2022 vuo­den las­ten­le­vyk­si. Kap­pa­leis­ta­ni saa­dun po­si­tii­vi­sen pa­laut­teen myö­tä roh­kais­tuin sä­vel­tä­mään myös L.I.E.D.-sä­vel­lys­kil­pai­luun. Kii­tos kuu­luu myös jär­jes­tä­jien ak­tii­vi­sel­le some-mai­non­nal­le, sil­lä pää­tin osal­lis­tua vas­ta, kun olin riit­tä­vän mon­ta ker­taa huo­man­nut mai­nok­sen, Puuk­ko ker­too.

Hän sä­vel­si ki­saa var­ten Per­hos­sar­jan, jo­hon kuu­luu nel­jä osaa: Sit­ruu­na­per­ho­nen, Ri­ta­ri­per­ho­nen, Si­ni­sii­pi ja Ac­he­ron­tia at­ro­pos eli pää­kal­lo­kii­tä­jä.

– Sa­nat ja sä­ve­let syn­tyi­vät sa­maan ai­kaan, toi­nen tois­taan muo­va­ten, Puuk­ko ker­too. 
– Ke­hi­tin per­ho­sil­le myös luon­tei­ta, ka­rak­tää­re­jä. Sit­ruu­na­per­ho­ses­ta tuli seu­ra­pii­ri­ku­nin­ga­tar, Ri­ta­ri­per­ho­seen am­men­sin kes­ki­a­jas­ta ja Si­ni­sii­pi poh­tii kuin kuka ta­han­sa nuo­ri, jää­dä­kö ko­ti­nii­tyl­le vai jat­kaa­ko mat­kaa elä­män tuu­liin, Puuk­ko ku­vai­lee. 

Vii­mei­se­nä te­ok­se­na syn­tyi Ac­he­ron­tia at­ro­pos, joka ker­too mys­ti­ses­tä pää­kal­lo­kii­tä­jäs­tä.

Puukko voitti kansallisessa L.I.E.D.-kisassa yhden pääpalkinnoista: – Tällainen kilpailu oli hieno tilaisuus, että tällaiset amatööritkin voivat innostua sävelmään, hän nauraa. – Ilman tätä kilpailua en olisi varmaan koskaan säveltänyt näitä teoksia.

Merja Forsman

Fi­naa­liin pää­sy tun­tui pal­kin­nol­ta

L.I.E.D.-ki­san voit­ta­jat jul­kis­tet­tiin fi­naa­li­kon­ser­tis­sa 21.11.2024. Raa­ti ku­vai­li Per­hos­sar­jaa mo­ni­puo­li­sek­si, oi­val­ta­vak­si ja tun­nel­mal­li­sek­si.  

”Tun­nel­mis­sa lii­ku­taan ai­na ilos­ta ja herk­kyy­des­tä dra­maat­ti­seen mah­ti­pon­ti­suu­teen”, ker­toi kil­pai­lun raa­dis­sa toi­mi­nut Luon­to­lii­ton ym­pä­ris­tö­kas­va­tus­pääl­lik­kö Tei­ja Peu­ra. 

– En oli­si tar­vin­nut täs­tä kil­pai­lus­ta mi­tään pal­kin­to­ja! Fi­naa­liin pää­se­mi­nen ja kon­sert­tiin osal­lis­tu­mi­nen oli jo it­ses­sään pal­kin­to kal­tai­sel­le­ni pöy­tä­laa­tik­ko­sä­vel­tä­jäl­le, Puuk­ko ker­too.

– Kon­ser­tis­sa oli iha­na tun­nel­ma! Lap­set sai­vat esit­tää kap­pa­leet niin, et­tä voit­ta­jat oli jo va­lit­tu. Kos­ka esi­tyk­set ei­vät vai­kut­ta­neet tuo­ma­ris­ton pää­tök­siin, esiin­ty­jät saat­toi­vat kes­kit­tyä kon­sert­tiin ei­kä hei­dän tar­vin­nut kil­pail­la kes­ke­nään. Se oli mie­les­tä­ni ne­ro­kas kon­sep­ti.

Ac­he­ron­tia at­ro­pos pää­tyi mu­siik­ki­vi­de­ol­le

Kon­ser­tin jäl­keen Luon­to­liit­to tuot­ti mu­siik­ki­vi­de­on voit­ta­ja­sar­jan kap­pa­lees­ta Ac­he­ron­tia at­ro­pos. Vi­deo on kat­sot­ta­vis­sa Luon­to­lii­ton Yo­u­Tu­be-ka­na­val­la.

Pää­kal­lo­kii­tä­jäs­tä ker­to­va osa oli yk­si kil­pai­lu­te­ok­sia har­joi­tel­lei­den ja esit­tä­nei­den las­ten sel­keis­tä suo­si­keis­ta. 

– Kap­pa­leel­la on jän­nit­tä­vä la­ti­nan­kie­li­nen nimi, ja pää­kal­lo­kii­tä­jä on mys­ti­nen hyön­tei­nen, jo­hon liit­tyy mie­let­tö­män upei­ta ta­ri­noi­ta ja us­ko­muk­sia. Toi­saal­ta kap­pa­le on riit­tä­vän yk­sin­ker­tai­nen hah­mot­taa, Puuk­ko poh­tii kap­pa­leen suo­si­o­ta.

– Kun kir­joi­tin näi­tä kap­pa­lei­ta, aloin kat­soa ym­pä­ril­le­ni eri ta­val­la. Bon­ga­sin luon­nos­ta uu­sia asi­oi­ta, ja ha­lu­sin tie­tää niis­tä li­sää. Toi­von, et­tä kap­pa­leet he­rät­tä­vät myös lap­sis­sa sa­man­lai­sia aja­tuk­sia, Puuk­ko sa­noo. 

Sä­vel­tä­jän toi­vee­na on, et­tä kap­pa­leet jäi­si­vät eloon ja tu­li­si­vat esi­te­tyik­si vie­lä mon­ta ker­taa.    
 

Lau­ra Hyn­ni­sel­le eri­kois­pal­kin­to

L.I.E.D.-kil­pai­lun Luon­to­lii­ton sar­jas­sa pal­kit­tiin toi­nen­kin por­voo­lai­nen, mu­sii­kin­te­ki­jä, har­pis­ti ja ku­va­tai­tei­li­ja Lau­ra Hyn­ni­nen, te­ok­ses­taan Su­den kut­su.

Su­den kut­su -kap­pa­lees­sa esiin­ty­jä pää­see eläy­ty­mään su­den maa­il­maan. 

–  Lau­la­jan osuu­dek­si keh­key­tyi su­si­mai­nen ul­von­ta ja vin­gun­ta pi­a­nis­tin luo­mas­sa öi­ses­sä met­sä­mai­se­mas­sa. Sa­no­ja ei ole, kos­ka nyt lau­le­taan su­den kie­lel­lä! Tyk­kään, et­tä ään­tä käy­te­tään mo­ni­puo­li­ses­ti ei­kä vain tiet­ty­jen tyy­lien mu­kai­ses­ti, Hyn­ni­nen ker­too. 

Hyn­ni­sen mu­siik­ki har­pul­le, ih­mi­sää­nel­le ja elekt­ro­nii­kal­le on saa­nut tun­nus­tus­ta myös muun mu­as­sa kah­des­ta soo­lo­al­bu­mis­ta, Oti­lia  ja Rat­sut. Oti­lia sai Yleis­ra­di­on Vuo­den Levy 2021 -tun­nus­tuk­sen sekä Em­ma-eh­dok­kuu­den 2022. Rat­sut-al­bu­mi on pa­rai­kaa Em­ma- ja In­die Awards -eh­dok­kaa­na. 

Lied
» tar­koit­taa pi­a­nol­la sä­es­tet­tyä yk­sin­lau­lua
» on tai­de­mu­sii­kin laji, jos­sa lau­la­ja ja pi­a­nis­ti ovat sa­ma­nar­voi­sia ja pyr­ki­vät sau­mat­to­maan yh­teis­työ­hön
» syn­tyi sak­sas­sa 1800-lu­vun alus­sa
» sa­noi­te­taan yleen­sä ru­noil­la
» muo­dos­tuu it­se­näi­sis­tä te­ok­sis­ta tai pi­dem­mis­tä syk­leis­tä
» tar­koit­taa lau­lua tai lau­lel­maa.