Viikon kysymys
A-
A+
– Musiikki muovaa ajatusmaailmaa jo lapsesta pitäen, tietää musiikkipedagogi , kolmen lapsen äiti ja viulunsoitonopettajana ja luokanopettajanakin toiminut Pauliina Puukko.
Merja Forsman
PORVOO Voiko musiikilla muuttaa maailmaa? Porvoolaisen Pauliina Puukon mukaan voi.
– Taiteella on aina muutettu maailmaa. Musiikki nostaa eri aiheita ikään kuin suurennuslasin alle ja herättää tunteita.
Porvoonseudun musiikkiopiston apulaisrehtorina toimiva Puukko osallistui L.I.E.D.-sävellyskilpailuun, jossa etsitään uutta musiikkia lasten ja nuorten esitettäväksi.
Kilpailussa oli kolme sarjaa, joista yhden sponsoroi lasten ja nuorten ympäristöjärjestö Luontoliitto. Luontoliiton sarjassa etsittiin uutta luontoaiheista musiikkia alle 10-vuotiaiden esitettäväksi.
Järjestö haluaa rakentaa luontoa kunnioittavaa yhteiskuntaa ympäristökasvatuksen ja luontotoiminnan lisäksi musiikin avulla.
– Musiikilla on aina vahvistettu luontosuhdetta ja herätetty mielikuvitusta. Ilman kuvittelua on vaikea muuttaa maailmaa. Ja tietysti musiikin esittäminen ja kuunteleminen tuo jo itsessään hyvää mieltä ja iloa, Puukko sanoo.
Perhossarjan hahmoille syntyi omat luonteet
Puukko osallistui sävellyskilpailuun nähtyään mainoksen useampaan otteeseen somessa.
– Tein ensimmäiset julkaistut sävellykseni Piilometsän portti -lastenlevylle, joka valittiin vuonna 2022 vuoden lastenlevyksi. Kappaleistani saadun positiivisen palautteen myötä rohkaistuin säveltämään myös L.I.E.D.-sävellyskilpailuun. Kiitos kuuluu myös järjestäjien aktiiviselle some-mainonnalle, sillä päätin osallistua vasta, kun olin riittävän monta kertaa huomannut mainoksen, Puukko kertoo.
Hän sävelsi kisaa varten Perhossarjan, johon kuuluu neljä osaa: Sitruunaperhonen, Ritariperhonen, Sinisiipi ja Acherontia atropos eli pääkallokiitäjä.
– Sanat ja sävelet syntyivät samaan aikaan, toinen toistaan muovaten, Puukko kertoo.
– Kehitin perhosille myös luonteita, karaktäärejä. Sitruunaperhosesta tuli seurapiirikuningatar, Ritariperhoseen ammensin keskiajasta ja Sinisiipi pohtii kuin kuka tahansa nuori, jäädäkö kotiniitylle vai jatkaako matkaa elämän tuuliin, Puukko kuvailee.
Viimeisenä teoksena syntyi Acherontia atropos, joka kertoo mystisestä pääkallokiitäjästä.
Puukko voitti kansallisessa L.I.E.D.-kisassa yhden pääpalkinnoista: – Tällainen kilpailu oli hieno tilaisuus, että tällaiset amatööritkin voivat innostua sävelmään, hän nauraa. – Ilman tätä kilpailua en olisi varmaan koskaan säveltänyt näitä teoksia.
Merja Forsman
Finaaliin pääsy tuntui palkinnolta
L.I.E.D.-kisan voittajat julkistettiin finaalikonsertissa 21.11.2024. Raati kuvaili Perhossarjaa monipuoliseksi, oivaltavaksi ja tunnelmalliseksi.
”Tunnelmissa liikutaan aina ilosta ja herkkyydestä dramaattiseen mahtipontisuuteen”, kertoi kilpailun raadissa toiminut Luontoliiton ympäristökasvatuspäällikkö Teija Peura.
– En olisi tarvinnut tästä kilpailusta mitään palkintoja! Finaaliin pääseminen ja konserttiin osallistuminen oli jo itsessään palkinto kaltaiselleni pöytälaatikkosäveltäjälle, Puukko kertoo.
– Konsertissa oli ihana tunnelma! Lapset saivat esittää kappaleet niin, että voittajat oli jo valittu. Koska esitykset eivät vaikuttaneet tuomariston päätöksiin, esiintyjät saattoivat keskittyä konserttiin eikä heidän tarvinnut kilpailla keskenään. Se oli mielestäni nerokas konsepti.
Acherontia atropos päätyi musiikkivideolle
Konsertin jälkeen Luontoliitto tuotti musiikkivideon voittajasarjan kappaleesta Acherontia atropos. Video on katsottavissa Luontoliiton YouTube-kanavalla.
Pääkallokiitäjästä kertova osa oli yksi kilpailuteoksia harjoitelleiden ja esittäneiden lasten selkeistä suosikeista.
– Kappaleella on jännittävä latinankielinen nimi, ja pääkallokiitäjä on mystinen hyönteinen, johon liittyy mielettömän upeita tarinoita ja uskomuksia. Toisaalta kappale on riittävän yksinkertainen hahmottaa, Puukko pohtii kappaleen suosiota.
– Kun kirjoitin näitä kappaleita, aloin katsoa ympärilleni eri tavalla. Bongasin luonnosta uusia asioita, ja halusin tietää niistä lisää. Toivon, että kappaleet herättävät myös lapsissa samanlaisia ajatuksia, Puukko sanoo.
Säveltäjän toiveena on, että kappaleet jäisivät eloon ja tulisivat esitetyiksi vielä monta kertaa.
Laura Hynniselle erikoispalkinto
L.I.E.D.-kilpailun Luontoliiton sarjassa palkittiin toinenkin porvoolainen, musiikintekijä, harpisti ja kuvataiteilija Laura Hynninen, teoksestaan Suden kutsu.
Suden kutsu -kappaleessa esiintyjä pääsee eläytymään suden maailmaan.
– Laulajan osuudeksi kehkeytyi susimainen ulvonta ja vingunta pianistin luomassa öisessä metsämaisemassa. Sanoja ei ole, koska nyt lauletaan suden kielellä! Tykkään, että ääntä käytetään monipuolisesti eikä vain tiettyjen tyylien mukaisesti, Hynninen kertoo.
Hynnisen musiikki harpulle, ihmisäänelle ja elektroniikalle on saanut tunnustusta myös muun muassa kahdesta sooloalbumista, Otilia ja Ratsut. Otilia sai Yleisradion Vuoden Levy 2021 -tunnustuksen sekä Emma-ehdokkuuden 2022. Ratsut-albumi on paraikaa Emma- ja Indie Awards -ehdokkaana.
Lied
» tarkoittaa pianolla säestettyä yksinlaulua
» on taidemusiikin laji, jossa laulaja ja pianisti ovat samanarvoisia ja pyrkivät saumattomaan yhteistyöhön
» syntyi saksassa 1800-luvun alussa
» sanoitetaan yleensä runoilla
» muodostuu itsenäisistä teoksista tai pidemmistä sykleistä
» tarkoittaa laulua tai laulelmaa.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot