Viikon kysymys
A-
A+
Ohjusvene Porvoon on saavuttanut jo yli 30. vuoden iän. Alus kuvattuna vuonna 2019 Haikkoonselällä Porvoossa.
Arkisto/Mika Laine
PORVOO Ohjusvene Porvoo saavutti viime vuonna 30 vuoden iän. Porvoon kummialuksen nimen kypsyttely alkoi jo vuonna 1987.
Maakuntaneuvos Kimmo Kajaste osallistui päätoimittajana valtakunnalliseen maanpuolustuskurssiin keväällä vuonna 1987. Tuolla kurssilla syntyi idea Porvoon kaupungin kummialuksesta.
Usean viikon mittaisen kurssin vetäjänä toimi kommodori Sakari Visa.
– Kommodorin kanssa juteltiin taukoaikoina tietysti niitä näitä laivastosta. Olinhan minäkin Merisotakoulussa upseerikurssin suorittanut reservin meriupseeri, Kajaste kertoo.
Kajaste kertoo kysyneensä Visalta miksei merivoimilla voisi olla Porvoo-nimistä alusta.
– Visa vastasi jotensakin siihen tapaan, että ajatus ei ole suinkaan mahdoton, kypsytellään.
Myöhemmin Visasta tuli merivoimien komentaja, kontra-amiraali ja sittemmin vara-amiraali.
– Palasin ajatukseen Porvoo-aluksesta puhelimitse, yhteydenotoin ja myös kirjallisesti.
Kaupungin diaariosta löytyy ensimmäinen asiaan liittynyt dokumentti: Visan kirje 28.10.1991 ”Merivoimien aluksen nimeäminen Porvoon kummialukseksi”.
Merivoimien komentajan kirje alkoi seuraavasti: ”Porvoon kaupunki on menneinä vuosina esittänyt merivoimille halukkuutensa ryhtyä jonkin aluksemme kummikaupungiksi.”
Seuraavaksi mainitaan ohjusvene-sarjan seuraava tulokas ja: ”Porvoo maamme perinteikkäänä meri- ja satamakaupunkina on mielestämme erittäin sopiva uuden ohjusveneemme kummikaupungiksi.”
Aluksen nimessä pitäydyttiin suomenkielisessä nimessä.
Arkisto/Mika Laine
Porvoo vai Porvoo-Borgå?
Seuraava virallisesti arkistoitu asiakirja on kaupunginhallituksen kokouksesta 17.2.1992. ”Merivoimien esikunta on ilmoittanut, että Porvoon kaupunki on hyväksytty 3. Rauma-luokan ohjusveneen kummikaupungiksi.”
Kaupunginjohtaja Kaj Johanssonin esitys ja yksimielinen päätös kuului seuraavasti: ”Porvoon kaupunginhallitus ilmoittaa Merivoimien esikunnalle ottavansa kummikaupungin tehtävät vastaan ja lähettää edustajansa kastejuhlallisuuksiin.”
– Ei kai Porvoossa oltaisi, jollei yksimieliseenkin päätökseen ilmaantuisi matkalla jokin mutka, Kajaste kertoo.
Kummialuksen nimi herätti kaupunginhallituksessa keskustelua. Epäilijöitä tuntui riittävän, sillä kummialuksen nimeksi olisi välttämättä tahdottu kaksikielinen ”Porvoo – Borgå”.
– Valtuuston puheenjohtajiston jäsenenä ja reservin meriupseerina yritin edustaa kokouksessa myös merivoimia ja sen perinteitä. Sanoin, että aluksilla on vain yksi nimi eikä käännöksiä käytetä. Onneksi asia pantiin sentään pöydälle varmistusta varten.
Kaupunginhallituksessa merkittiin 9.3.1992 tiedoksi merivoimien komentaja Visan kirje. Sen sanoma oli seuraava: ”Merivoimat on pyrkinyt noudattamaan taistelualustensa nimeämisessä kansainvälisiä ja kansallisperinteisiä periaatteita. Aluksistamme valtaosa kantaa paikkakuntanimeä. Useat kummipaikkakunnat ovat luonnollisesti joko ruotsin- tai kaksikielisiä. Suomen itsenäisyyden aikana olemme kuitenkin perinteisesti pitäytyneet suomenkielisissä nimissä.”
Kajaste kertoo olleensa tyytyväinen kirjeen loppuun: ”Tiedossani ei ole yhtään alusta, joka kantaisi useampikielistä nimeä. Täten ilmoitan kohteliaimmin, että merivoimat jatkaa periteistä tapaa nimetä aluksensa suomenkielisillä nimillä.”
– Tähän kirjeeseen päättyi nimikysymyksen käsittely kokouksissa ja käytävillä. Porvoo on Porvoo.
Ohjusvene Porvoo kastettiin ja luovutettiin merivoimille Raumalla 27.4.1992. Alusta koristaa Porvoon vaakuna. Porvoon kaupungin puolesta sen ottivat vastaan kaupunginvaltuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Kimmo Kajaste (toinen vasemmalta) ja kaupunginjohtaja Kaj Johansson (oikealla). Kuvassa näkyvät myös ”Porvoon” ensimmäinen komentaja, kapteeniluutnantti Juha Harjunpää ja merivoimien komentaja, kontra-amiraali Sakari Visa.
Esa Urhonen
Raumalla käyttöön
Kaupungin edustajiksi aluksen kastetilaisuuteen Finnyardsin telakalle Raumalle nimettiin silloinen kaupunginjohtaja Kaj Johansson ja valtuuston ensimmäinen varapuheenjohtaja Kimmo Kajaste.
– Kaste- ja luovutustilaisuudessa sain kunnian käyttää Porvoon kaupungin puheenvuoron sekä kertoa yhteisen ilomme ja kiitoksemme aluksen sopivuudesta tehtäviinsä ja sen mainiosta nimestä Porvoo, Kajaste muistelee.
Puheenvuorossaan Kajaste viittasi suomalaiseen turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaan.
– Me Porvoossa ymmärrämme, ettei mikään kokonaisuuden osa saa olla huonossa hoidossa. Ohjusvene Porvoo on osa toimivaa kokonaisuutta, kuten kaupunkimme on osa kansallista historiaa ja maamme rannikkokaupunkien ketjua.
Laivan kastaja on perinteisesti aina aluksen kummitäti. Ohjusvene Porvoolla hän on kasteen suorittanut Hollming Oy:n vuorineuvos Salon rouva Aila Salo.
– Mutta puheeni jälkeen minut yllätettiin täysin. Aluksen ja merivoimien edustajat nimesivät minut ohjusvene Porvoon kummisedäksi. Tapaus on kuulemma laivaston historiassa ainutkertainen. Olin otettu. Nyt tapahtuvan vierailun yhteydessä tuo nimike kuulemma ihan virallistetaan ja asia dokumentoidaan virallisesti merilain edellyttämään laivapäiväkirjaan, Kajaste sanoo.
Porvoon vaakuna komeilee aluksen komentosillan ikkunoiden alla.
Arkisto/Mika Laine
Vaakuna käyttöön
Ohjusvene Porvoon ensimmäisen päällikön Juha Harjunpään anomuksesta kaupunginjohtaja Kaj Johanssonin viranhaltijapäätöksellä 14.1.1993 sallittiin Porvoon vaakunan käyttö aluksen muistolevykkeessä.
– Kummialuksemme kyljissä komeilee Porvoo-nimi ja kaupungin vaakuna komentosillan edessä ikkunoiden alla. Vaakunalevykettä on jaettu monissa eri kansallisissa ja kansainvälisissä yhteyksissä. Porvoo tunnetaan.
Porvoon nimi ja kaupungin vaakuna näkyy laajalla alueella kansainvälisillä vesillä. Itämerellä aina Pietarista Tanskan salmiin asti.
– Voimme olla ylpeitä omasta nimikkoaluksestamme, joka on kuljettanut vesillämme valtiollisia arvovieraita, puolustusvoimien johtoa meiltä ja muualta, sotilasasiantuntijoita, Nato-upseereita – niin ja Porvoon kaupungin johtohenkilöitä, Kajaste kertoo.
Ohjusvene Porvoon tehtäviin lukeutuu muun muassa alueellisen koskemattomuuden ja meriyhteyksien turvaaminen, merivalvonta ja -tiedustelu sekä tarvittaessa torjuntatyö.
– Itämeren turvallisuuspoliittisen tilanne on tänä päivänä erilainen ja haasteellisempi kuin ohjusvene Porvoon valmistuessa. Myös Suomen Nato-jäsenyys velvoittaa merivoimia ja sen aluksia uudella tavalla, vaikka perustehtävät säilyvätkin, Kajaste muistuttaa.
– On myös erinomaista, että neljän uuden monitoimialuksen, korvetin muodostama Laivue 2020 on vähin erin valmistumassa.
– Kummialuksemme ohjusvene Porvoo on ollut ja on meille porvoolaisille kunniaksi. Toivottavasti nimi ”Porvoo” säilyy merivoimien aluskannassa pitkään ja se jatkaa purjehdustaan vielä usean vuoden ajan.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot