Viikon kysymys
A-
A+
Pekka Mikkola on iloinen, että Porvoon Yrittäjät ry haluaa palkita gaalassaan myös kaupungin edustajan. – Hienoa, että halutaan palkita Vuoden Yrittäjien lisäksi joku täältä sivulta, toiselta puolelta neuvottelupöytää.
Merja Forsman
PORVOO Porvoon Yrittäjät palkitsi Porvoon kaavoitusarkkitehti Pekka Mikkolan vuoden 2026 viranhaltijana Porvoon Yrittäjien 80-vuotisjuhlagaalassa lauantaina 24.10.. Mikkola iloitsee tunnustuksesta, sillä kaavoittajat koetaan toisinaan rakentamisen jarruttajina tai ainakin reunaehtojen asettajina.
Mikkola tunnetaan yhteistyökykyisenä ja ratkaisuja etsivänä viranhaltijana, joka vie kaupunkia aktiivisesti eteenpäin. Palkinnon perusteluissa kerrottiin, että hänen työnsä vaikutukset näkyvät konkreettisesti kaupunkikuvassa, uusissa investoinneissa ja Porvoon kasvun mahdollistamisessa.
Miltä tuntui tulla valituksi vuoden viranhaltijaksi?
– Tämähän on täysin odottamatonta. Joskus tuntuu siltä, että meidät kaavoittajat nähdään lähtökohtaisesti välttämättömänä pahana, vähän hankalina, aina hidastamassa rakentamista. Mukavaa, että Porvoon Yrittäjät ry haluaa palkita jonkun täältä sivulta, toiselta puolelta neuvottelupöytää ja tunnustuksen kautta osoittaa, että yritämme kyllä tehdä aina yhteistyötä ja meitäkin tarvitaan.
Mitä tarkoitat sillä, että kaavoittajat ovat vähän hankalia?
– Jos normaalin ihmisen syke on 100, liike-elämällä se on 140 ja kaupungilla 20. Emme tahallaan vitkuttele, mutta lainsäädännön ja vaatimusten yhteensovittaminen, päätöksenteon rytmi, erilaiset viranomaisten lausunnot ja niiden odottaminen, selvitysten hankkiminen ja byrokratia vievät aikaa.
– Yrittäjät ja me kaavoittajatkin toivomme, että voisimme joskus toimia ripeämminkin.
Millaista kaavoittajan työ käytännössä on?
– Kaavoittaja suunnittelee, miten alueita käytetään ja rakennetaan. 90-prosenttisesti se on kuitenkin lankojen yhteen vetämistä ja kompromissiratkaisujen löytämistä. Sovitamme eri osapuolien tarpeita yhteen, keräämme tietoa ja huolehdimme, että käytänteet ja säädökset tulee huomioitua ja että sisältövaatimukset, laatutaso säilyy mahdollisimman korkeana.
Mikkola kertoo, että kaavoittajan työ on 90-prosenttisesti se on kuitenkin lankojen yhteen vetämistä ja kompromissiratkaisujen löytämistä.
Merja Forsman
Mikä työssä on parasta, entä haastavinta?
– Työ on monipuolista. Aina löytyy uusia ongelmia, joita ratkaista. Kun ratkaisu löytyy, toivoo vain, ettei kritiikki olisi kovin musertavaa. Parhaani aina yritän. Kaikkia pitää kohdella tasapuolisesti. Olisi kiva olla se kaikkien kaveri, mutta se ei aina onnistu.
– Joskus on melkein jännä, että kun joutuu sanomaan jollekin, ettei onnistukaan, eikä hän välttämättä suutukaan. Ihmiset ymmärtävät myös kielteisiä päätöksiä, kun ne perustelee. Tuntuuhan se itsestäkin aina kurjalta, jos jotain on pohjustettu pitkään.
– Lopulta päättäjät ovat ne, jotka ohjaavat koko toimintaa. Meillä on ammattitaitoa valmistella, mutta valta on demokraattisesti valituilla päättäjillä.
Miten päädyit Porvoolle kaavoitusarkkitehdiksi?
– Tuurilla. Kuin elämässä muutenkin, yksi asia johtaa toiseen. Tulin Porvoolle harjoittelijaksi vuonna 2001 ja täällä ollaan. Ansioluettelonihan on olemattoman lyhyt, kun olen ollut 25 vuotta samassa työpaikassa.
Mistä olet työssäsi erityisen ylpeä?
– En minä yksin ole saanut aikaan yhtikäs mitään. Tämä on yhteistyötä. Olen yksi yhteen sovitteleva pala kokonaisvaltaisessa toteutusketjussa. Hyvä jos olen oman osuuteni hoitanut hyvin.
– Tuntuu tietysti kivalta, jos yksittäisenä kaavoittajana on voinut sujuvoittaa asiakkaan toivomaan lopputulokseen pääsemistä. Joskus sekin auttaa jo, että kuuntelee ja ohjaa eteenpäin. Jos asiakas ei tiedä, mistä lähteä liikkeelle ja pääsee vähänkin eteenpäin, tulee helpotuksen tunne.
– Joskus jokin yksittäinen pieni asia voi tuntua omalta onnistumiselta, muttei sekään sitä välttämättä ole. Organisaation osa tässä ollaan.
Sinua kehutaan aktiiviseksi kaupungin kehittäjäksi. Tunnistatko itsesi kuvauksesta?
– Totta kai haluan viedä kaupunkia eteenpäin. Aina kun suunnittelemme uudelle maaläntille jotain, se on innostavaa ja kiinnostavaa. En ainakaan passiiviseksi näissä heittäydy, joten kai se on sitä aktiivisuutta.
Miten kaavoitus liittyy yrittäjyyteen ja kaupungin elinvoimaan?
– Kaupunki-sanan etymologia viittaa kauppapaikkaan. Ilman kaupankäyntiä ei ole kaupunkiakaan. Yrittäjät ovat yksi tärkeimmistä kohderyhmistämme. Kaavoituksella turvaamme ja parannamme elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä.
Millaista yhteistyötä toivot kaupungin ja yrittäjien välille?
– Toivon, että yhteydenpito Porvoon suuntaan olisi mahdollisimman helppoa ja ketterää. Oli tarve mikä vain, voisimme katsoa, mitä kaupunki voi tehdä asian hyväksi.
Kaupunkihan ei pysty kaikkeen. Esimerkiksi tietyt tyhjänä seisovat tontit ja ”tönöt” eivät ole Porvoon omistuksissa, niille emme voi mitään.
– Emme myöskään avaa liikkeitä, mutta voimme mahdollistaa uusien liiketilojen rakentamisen kaavoittamalla ja vaatimalla rakentajaa piirtämään kerrostalon katutasoon liikehuoneistoja. Emme kuitenkaan voi pakottaa yrittäjiä liiketiloihin, vaan yrittäjät puhaltavat ne henkiin.
Mitä kysyisit itseltäsi?
– Miksi Kuninkaanportissa ei ole suurempaa päivittäistavarakaupan yksikköä? Tällaista keskustelua käydään usein. Meidän kannattaisi olla ylpeitä siitä, ettei Porvoossa ole paukautettu automarketia keskustan ulkopuolelle, kuten melkein kaikissa muissa kaupungeissa. Tarmolassa on K-kauppa, Lidl, Tokmanni ja S-Market suunnitteilla. Keskusta-alueen osaa olevalla Länsirannalla Näsin S-Market, Lidl ja ensi vuonna aukeava uusi K-Citymarket. Laajemmassa ruokakaupassa käyminen ei ole Porvoon keskustassa ja sen lähialueilla asuvilla autoilun varassa.
– Elävät Kaupunkikeskustat (EKK) ry valitsi viime vuonna Porvoon Vuoden kaupunkikeskukseksi. Toki meilläkin on vielä keskustassakin parannettavaa, kuten torialueen kehittäminen.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot