POR­VOO, UD­DAS Maa­nan­tai­aa­mu 28.4. val­ke­ni su­rul­li­se­na. Por­voon mat­kai­lun grand old man, lai­vu­ri Ari Kaut­to nu­kah­ti rau­hal­li­ses­ti ikiu­neen ko­to­naan Ud­dak­ses­sa.

Kaut­to syn­tyi 13.2.1938 sa­vo­lai­seen yrit­tä­jä­per­hee­seen. Hä­nen iso­van­hem­mat har­joit­ti­vat se­ka­ta­va­ra­kaup­paa Kuo­pi­os­sa sekä omat van­hem­mat pe­rus­ti­vat usei­ta kaup­po­ja lap­suu­den ja nuo­ruu­den ko­ti­kau­pun­kiin Var­kau­teen. Kau­pan jat­ka­jaa Aris­ta ei tul­lut, vaan hän kou­lut­tau­tui mer­ko­no­mik­si Hel­sin­gin Mark­ki­noin­ti-ins­ti­tuu­tis­sa, jos­ta mat­ka jat­kui eri­lai­siin myyn­ti- ja mark­ki­noin­ti­teh­tä­viin.

Kaut­to saa­pui per­hei­neen Por­voo­seen lop­pi­ai­se­na 1969. Sinä ke­vää­nä leh­des­sä oli il­moi­tus Bore O:n al­ku­pe­räi­ses­tä pe­las­tus­ve­neen run­gos­ta, jon­ka Ari os­ti­kin ja ra­ken­nut­ti Wi­le­niuk­sen ve­ne­veis­tä­möl­lä per­heen yh­tei­sek­si, vuo­sia pal­vel­leek­si va­paa-ajan moot­to­ri­pur­je­a­luk­sek­si An­jus­kak­si.

Aluk­sel­la sei­lat­tiin pit­kin itä­mer­ta ja Suo­men­lah­tea ai­na Ruot­sin ran­nik­koa myö­ten. Rak­kaim­mak­si pai­kak­si muo­dos­tui kui­ten­kin Jur­mon saa­ri Tu­run saa­ris­tos­sa ja ys­tä­vät siel­lä, mu­kaan lu­kien ka­las­ta­ja Per Mat­ts­son Jur­mos­ta ja s/y Me­rel­len kip­pa­ri Las­se Mår­ten­son.

Porvoolainen kippari Ari Kautto ei juurikaan tarvitse enää merikarttaa liikkuessaan Porvoon saaristossa. – Saarten väleissä on paljon kohtia, joita ei ole pienveneväylöitetty. Niitä kannattaa välttää ja pysyä merkityillä väylillä, hän neuvoi m/s Fredrikan ohjaamossa jutussa, joka julkaistiin toukokuussa 2015.

Arkisto/Marko Wahlström

M/s Fred­ri­ka aloit­ti vap­pu­ris­tei­lyl­lä 1.5.1976

Aja­tus saa­ris­to­ris­tei­ly­jen tar­jo­a­mi­ses­ta laa­jem­mal­le ylei­söl­le syn­tyi jo pian Por­voo­seen saa­pu­mi­sen jäl­keen. Saa­ris­to­lin­ja Ky:n en­sim­mäi­nen alus, m/s Fred­ri­ka os­tet­tiin syys­kuun 1. päi­vä­nä vuon­na 1975. En­sim­mäi­nen ris­tei­ly oli vap­pu­ris­tei­ly 1.5.1976, jo­hon tu­le­vai­suu­teen suun­na­ten kut­sut­tiin mat­kai­lun, leh­dis­tön ja kun­tien edus­ta­jia. Tämä vap­pu­ris­tei­ly­pe­rin­ne jat­kui vuo­sien ajan tär­ke­ä­nä ris­tei­ly­kau­den aloit­ta­va­na ta­pah­tu­ma­na.

Kos­ka saa­ris­to­a­lu­eet oli­vat tu­tut, Kaut­to al­koi teh­dä yh­teis­työ­tä ka­las­ta­jien kans­sa uniik­kien ja mie­leen­pai­nu­vien elä­mys­ten mah­dol­lis­ta­mi­sek­si. Mat­kus­ta­ja­mää­rien li­sään­ty­es­sä hän os­ti li­sää aluk­sia: vuon­na 1984 pie­ni bar­kas­si-tyyp­pi­nen alus ”Bor­gå” jo­ki­lii­ken­tee­seen, vuon­na 1986 m/s Sand­ra D ja vuon­na 1997 m/s El­lan, joka toi­mi muun mu­as­sa Loh­jan­jär­vel­lä ja Lo­vii­san saa­ris­tos­sa. Kau­ton sa­no­jen mu­kaan, tär­kein­tä kos­kaan ei ol­lut laa­je­ne­mi­nen vaan mie­len­kiin­toi­sen elä­män­työn to­teut­ta­mi­nen.

Vuon­na 1985 Ari Kaut­to ryh­tyi täy­si­päi­väi­sek­si lai­vu­rik­si ja yrit­tä­jäk­si, ja tämä mah­dol­lis­ti yrit­tä­jä­toi­min­nan har­joit­ta­mi­sen myös tal­vi­ai­kaan. Por­voon­jo­en ja saa­ris­ton jäil­lä näh­tiin usein pit­kä let­ka moot­to­ri­kelk­ko­ja, Ari veti siel­lä moot­to­ri­kelk­ka­sa­fa­ria ja mat­ka saat­toi­kin vie­dä suu­reen ko­taan, joil­la osal­lis­tu­jat sai­vat naut­tia no­ki­pan­nu­kah­vit po­ron­tal­joil­la is­tu­en. Sa­mal­la osal­lis­tu­jat sai­vat kuul­la mie­leen­pai­nu­via ta­ri­noi­ta Por­voon his­to­ri­as­ta ja alu­een me­ren­ku­lun vai­heis­ta.

Kautto järjesti moottorikelkkasafareita Porvoossa vuosina 1987–2014. – Meillä oli 20 henkilön kota, jolle matkasimme kelkoilla. Istuimme porontaljoilla ison nuotion ympärillä nokipannukahveja juoden. Se oli hienoa aikaa! hän kertoi Porvoon Yrittäjien BusinessBoogie-lehdessä helmikuussa 2018.

Arkisto/Niko Laurila

Laivuri Ari Kautto toimi aikoinaan Porvoossa aikanaan rahtilaivaksi rakennetun, sittemmin risteilyalukseksi muutetun m/aux Maritan taustalla toimineen kansanvarustamo Varustamo Oy Maritan toimitusjohtajana. Hän myös kipparoi laivan Porvoosta sen uuteen kotisatamaan Raumalle lokakuussa 2013. Kuva on otettu toukokuussa 2012.

Arkisto/Marko Wahlström

Por­voo­lais­ten jou­lu­puk­ki­na yli 40 vuo­den ajan

Ari toi iloa ja jou­lun tun­nel­maa Por­voon asuk­kail­le myös jou­lu­puk­ki­na toi­mien yli 40 vuo­den ajan.

Jou­lu­puk­ki oli odo­tet­tu ja ra­kas­tet­tu osa pai­kal­lis­ta jou­lun­viet­toa muun mu­as­sa Por­voon van­han kau­pun­gin jou­lun ava­jai­sis­sa, Hai­kon Kar­ta­nos­sa ja ai­koi­naan vuo­sien ajan Jo­han­nis­ber­gin van­hain­ko­dis­sa tuo­mas­sa jou­lui­loa van­huk­sil­le.

Myös lap­sen­lap­set sai­vat ta­va­ta sa­man, van­han jou­lu­pu­kin vuo­des­ta toi­seen, ih­me­tel­len kuin­ka jou­lu­puk­ki tie­si­kään niin tar­kas­ti kaik­ki hei­dän vii­mei­sim­mät­kin kolt­to­sen­sa.

Sandra D:n pitkäaikaisin omistaja Ari Kautto antoi 17.9.2021 jäähyväissuukon alukselle, jonka kanssa hän on tehnyt työtä vuodesta 1986 saakka.

Arkisto/Marko Wahlström

”Ei per­ku­le, vie­ras hom­ma, et­tä is­tui­sin vain jos­sain"

Elä­ke­päi­vät sai­vat odot­taa, Kau­tol­la ei ol­lut kii­ret­tä van­huus­päi­vien verk­kai­seen viet­toon: ”Ei per­ku­le, vie­ras hom­ma, et­tä is­tui­sin vain jos­sain. Se näi­vet­tää ih­mi­sen no­pe­as­ti”, to­te­si Ari taan­noin.

Rau­hai­sat elä­ke­päi­vät ko­to­na yh­des­sä vai­mo Tan­jan ja Lina-koi­ran kans­sa koit­ti­vat­kin vas­ta yli 80 vuo­den iäs­sä.

Ai­ka ai­kaa ku­ta­kin. Kaik­ki aluk­set myy­tiin vuo­sien saa­tos­sa muil­le ve­sil­le, mut­ta m/s Fred­ri­ka voi­daan edel­leen näh­dä tu­tul­la pai­kal­laan Por­voon jo­ki­ran­nas­sa.

Vii­mei­sim­pä­nä 35 vuot­ta mat­kai­li­joi­ta Por­voos­sa pal­vel­lut Sand­ra D myy­tiin nel­jä vuot­ta sit­ten Vi­roon per­hey­ri­tyk­sel­le ja tänä päi­vä­nä se ilah­dut­taa ris­tei­li­jöi­tä Peip­si­jär­vel­lä.

Näin päät­tyi Ari Kau­ton 45 vuot­ta kes­tä­nyt ura lai­vu­ri­na, jos­kin rak­kaus me­reen ja luon­toon säi­lyi hä­nen sy­dä­mes­sään vii­mei­seen hen­gen­ve­toon saak­ka.

Puosuvaari Ari Kautto (istumassa) tarinoi Flamingo-kuoron kahvikonsertissa syksyllä 2022 erikoisista sattumuksista Porvoonjoella ja saaristossa. Tapahtuman ennakkohaastattelun yhteydessä otetussa kuvassa myös laulajat Harry Andersson, Peter Henriksson, Tuula Latvala ja Tapio Toivonen.

Arkisto/Marko Wahlström

Rak­kau­des­ta yrit­tä­jyy­teen ja kuo­ro­mies

Kau­ton elä­män­työ­tä on vuo­sien var­rel­la muis­tet­tu mo­nin kun­ni­a­mai­nin­noin, muun mu­as­sa Por­voon Yrit­tä­jät ry:n Vuo­den Yrit­tä­jä 2005 -pal­kin­to myön­net­tiin työs­tään Por­voon mat­kai­lun hy­väk­si.

Rak­kau­des­ta yrit­tä­jyy­teen ker­toi myös ak­tii­vi­nen toi­min­ta Por­voon Nuor­kaup­pa­ka­ma­ris­sa, jos­ta hä­nel­le myön­net­tiin se­naat­to­rin ar­vo­ni­mi.

Aria ei voi muis­tel­la il­man mai­nin­taa hä­nen lau­lu­tai­dos­taan, jos­ta myös ris­tei­ly­vie­raat sai­vat naut­tia me­rel­lis­ten lau­lu­e­si­tys­ten muo­dos­sa.

Ko­meim­min Arin te­no­ri­ää­ni kui­ten­kin soi hä­nel­le rak­kaan Fla­min­go-kuo­ron ri­veis­sä. Ari oli pe­rus­ta­mas­sa kuo­roa Por­voo­seen vuon­na 1969 ja Fla­min­go-yh­tei­sö oli hä­nel­le lä­hei­nen lop­puun saak­ka.

Porvoon suomalaisen seurakunnan risteilyllä syyskuussa 2019 Ari Kautto piti pitkän ja perusteellisen selostuksen siitä, miten syntyy herkullinen nokipannukahvi.

Arkisto/Merja Forsman

Yh­tei­söl­li­syy­den luo­ja ja me­ri­luon­non suo­je­li­ja

Meil­le lä­hei­sil­le Arin eläk­keel­le jää­mi­nen mer­kit­si li­sään­ty­nyt­tä yh­teis­tä ai­kaa per­heen kes­ken. Lap­sen­lap­set mer­kit­si­vät vaa­ril­le pal­jon, hän jär­jes­ti­kin muun mu­as­sa yh­tei­siä nuo­ti­oil­to­ja heil­le. Ta­paa­mi­sis­sa vaa­ri an­toi hy­viä käy­tän­nön vink­ke­jä vaik­ka­pa nuo­ti­on sy­tyt­tä­mi­ses­tä; tär­kein an­ti oli kui­ten­kin muis­tut­taa lä­heis­ten ja eten­kin luon­non mer­ki­tys­tä elä­mäs­sä.

Kaut­to oli tun­net­tu mo­ni­puo­li­sis­ta ky­vyis­tään saa­ris­to­mat­kai­lun asi­an­tun­ti­ja­na. Heil­le, jot­ka sai­vat kun­ni­an tun­tea hä­net ja työs­ken­nel­lä hä­nen kans­saan vuo­sien var­rel­la, Ari tuli tu­tuk­si ky­vys­tään luo­da yh­tei­söl­li­syyt­tä ym­pä­ril­leen, ja omis­tau­tu­mi­ses­ta me­ren­ku­lul­le ja me­ri­luon­non suo­je­lul­le.

Ari Kaut­to siu­na­taan mat­kal­le omais­ten ja ys­tä­vien saat­ta­ma­na. Arin elä­män­työ­tä ja muis­toa voi kun­ni­oit­taa te­ke­mäl­lä lah­joi­tuk­sen John Nur­mi­sen sää­ti­öl­le, jot­ta tu­le­vat su­ku­pol­vet voi­vat naut­tia Itä­me­res­tä ja luon­nos­ta ku­ten Ari­kin toi­voi.

”Kaik­ki pait­si pur­jeh­dus on tur­haa, täh­det ikui­si­na kim­mel­tää.
Meil­le merk­kei­nä ne lois­taa, sa­maa sa­no­maan­sa tois­taa:
mi­kään ei lie ko­vin tär­ke­ää.
Sil­lä ker­ran pää­set pää­hän sa­teen­kaa­ren,
siel­lä päät­tyy yk­si­näi­nen tie.
Ker­ran vii­mein ran­taan rak­kau­den saa­ren
mai­nin­ki niin le­vol­li­nen vie.
Sa­nat: Juha Vai­nio
Sä­vel­lys: Las­se Mår­ten­son

SAN­NA KAUT­TO JA LII­SA KARLS­TEDT

»» Kir­joit­ta­jat ovat Ari Kau­ton tyt­tä­ret.

»» Lue myös: Kieh­to­va meri on tar­jon­nut lu­kui­sia lau­lu­nai­hei­ta – Lau­lu­yh­tye Fla­min­go kat­taa me­rel­li­sen kah­vi­kon­ser­tin

»» Lue myös: Jää hy­väs­ti, Sand­ra D! – Liki 100-vuo­ti­as mat­kus­ta­ja-alus jät­tää Por­voon ja pur­jeh­tii Vi­roon

»» Lue myös: Seu­ra­kun­ta kut­sui uu­det por­voo­lai­set saa­ris­to­ris­tei­lyl­le

»» Lue myös: Por­voo­lai­nen ris­tei­ly­le­gen­da Ari Kaut­to: Elä­myk­sen yti­me­nä ai­na hyvä ta­ri­na ja mat­kus­ta­jan mie­li­ku­va