Viikon kysymys
A-
A+
Askolalainen Heidi Huovinen testasi uudet kuntoportaat ensimmäistä kertaa maanantaina. – Askelkorkeus on juuri sopiva, ja muutenkin portaat tuntuivat hyviltä, hän kommentoi.
Marko Wahlström
ASKOLA, KIRKONKYLÄ Syke nousee, pulssi kiihtyy. Vielä muutama jalan nosto – ja perillä. 102 askelmaa vanhan hyppyrimäen alastulon paikalla Askolan kirkonkylässä on saavutettu.
– Tuntui hyvältä. Portaat ovat sopivan pitkät ja riittävän jyrkät, Myös askelmat ovat sopivan oloiset, ensimmäistä kertaa Askolan uudet kuntoportaat maanantaina testannut Heidi Huovinen arvioi.
Pari vuotta sitten kirkonkylään Helsingistä yhdessä askolalaissyntyisen miehensä kanssa muuttanut Huovinen tunnustautuu olevansa enemmän lenkkeilijä kuin kuntoportaissa viihtyvä.
– Liikkua pitäisi enemmänkin. Olen toivonut, että Askolassa olisi myös ulkoliikunta-alueita, jotta kuntalaiset saataisiin liikkumaan.
Huovinen on kotoisin Rovaniemeltä, josta hän muutti Helsinkiin vuonna 2009.
– Rovaniemellä ulkoliikunta-alueita on eri puolilla kaupunkia. Siellä olen käynyt aiemmin myös kuntoportaissa, joiden alapäähän oli aseteltu luonnonkivistä kahvakuulia.
"Portaat kannustavat liikkumaan enemmän"
Askolan kuntoportaat löytyvät Ison Pirtin (Askolantie 48) urheilukentän viereisen kuntopolun varrelta. Tennis- ja urheilukentän kohdalta on portaille matkaa muutama sata metriä Mäntyrinteen suuntaan.
Portaat valmistuivat käyttöön viime viikolla ja niiden rakentamisesta vastasi askolalainen JJ-Monex Oy.
Kuntoportaiden toisella reunalla on kaide, josta saa tukea nousuun.
– On todella hienoa, että Askolassa on kuntoportaat, joista on varmasti iloa usealle ja ne kannustavat liikkumaan enemmän, Heidi Huovinen iloitsee.
Askolan kuntoportaat houkuttelevat kuntoilijoita. Itäväylän käydessä testaamassa portaat, paikalla oli neljä kuntoilijaa.
Marko Wahlström
"Pari kertaa viikossa 3–5 kertaa ylös ja alas"
'
Kuntoportaiden taustalla on kunnanvaltuutettu ja liikunnan lehtori Hannu "Hanski" Vihreäluoto (sd.), joka teki kuntoportaista valtuustoaloitteen jo vuonna 2020.
– Olen siitä säännöllisesti muistuttanut.
Vihreäluodon mukaan noin 100 askelman kuntoportaat ovat juuri sopivan pitkät eikä jyrkkyyttäkään ole liikaa.
– Aloittelevan on hyvä muistaa, ettei innostu liikaa. Pari kertaa viikossa 3–5 kertaa ylös ja alas on sopiva tahti. Sen jälkeen on hyvä pitää pari päivää huilia ja uudestaan, hän ohjeistaa.
Vihreäluoto on harrastanut kuntoliikuntaa pienestä pitäen. Hänellä on myös urheilutaustaa juoksijana.
– Liian tiukka aloitus aiheuttaa turhia jalan lihasten vammoja. Maltti on valttia myös tässä lajissa, Loviisan ja Valkon kentiltä säännöllisen liikkumisen riemun salat lapsuudessaan ja nuoruudessaan imenyt mies tuumaa.
Kuntoportaat sijaitsevat Ison Pirtin urheilukentän lähellä pururadan varrella rinteessä, jossa on takavuosina sijainnut hyppyrimäen alastulorinne.
Marko Wahlström
Aluetta tulisi kehittää kokonaisuutena
Vihreäluoto teki vähän aikaisemmin aloitteen, että samaan rinteeseen tulisi talvisin pitkä pulkkamäki.
Kuntoportaita koskevan aloitteen yhteydessä kunnanvaltuutettu esitti myös Ison Pirtin urheilukentän peruskorjausta.
– Aluetta tulisi kehittää kokonaisuutena urheilupuistoksi.
Kentän osalta korjauslista on pitkä, koska valtuutetun mukaan kentälle ei ole tehty mitään ainakaan 30 vuoteen. Kenttä on yksityisomistuksessa, mutta yhteisessä käytössä.
– Askolan urheilukentän suhteen pelimerkit eivät taida riittää tällä hetkellä, Vihreäluoto arvelee.
Niklas Engblom (vas.) ja Joni Vis nousivat Porvoon Kokonniemen kuntoportaita vuorokauden aikana Mount Everestin korkeutta vastaavan matkan heinäkuussa 2024.
Arkisto/Mika Laine
Porvoossa 336, Pornaisissa 190 ja Sipoossa 170 askelmaa
Itäisen Uudenmaan pisimmät kuntoportaat löytyvät Porvoon Kokonniemestä. Kokonmäen laelle voi kipaista 336 askelmaa pitkin. Kokonniementie 3:ssa sijaitsevien portaiden korkeusero on 55 metriä ja pituus 200 metriä. Leveyttä niillä on 1,6 metriä. Matkan varrella on yksi levähdyspaikka.
Pornaisten Kotojärveltä /Vähä-Laukkoskentie 75, kuntoradan yhteydessä) löytyvät kuntoportaat, joissa on 190 askelmaa.
Sipoon kuntoportaat löytyvät Söderkullasta osoitteesta Söderkullantie 732. Niillä on leveyttä 2 metriä, ja portaat jakautuvat kahteen osuuteen.
Ensimmäisen osuuden pituus on 38 metriä ja nousukulma on noin 30 prosenttia. Korkeusero on 12 metriä ja askelmia on 81. Porrasosuuksien välissä on 30 metrin pituinen lähes tasainen kivituhkaosuus, jolta on kulkuyhteys kuntopolulle.
Toisen osuuden nousu on 21 prosenttia ja matkaa kohti kallion lakea on noin 45 metriä. Korkeuseroa kivituhkapolulta on noin 10 metriä ja askelmia jälkimmäisellä osuudella 69.
Kaiken kaikkiaan, alatasanne mukaan lukien, Etelä-Sipoossa askelmia on 170.
Alakaupungin ja Myllyharjun yhdistävät portaat olivat virallisesti valmiit marraskuussa 2019. Askelmia portaissa on yhteensä 75.
Arkisto/Loviisan kaupunki
Loviisassa 75 askelman maisemaportaat ja Pukkilassa lyhimmät portaat
Loviisan Alakaupungin ja Myllyharjun yhdistävät maisemaportaat toimivat myös kuntoilukäytössä. Schillmarkinkujalta ylös Itäiselle Harjutielle noustessa askelmia kertyy 75.
Käsityönä rakennettujen portaiden puumateriaali on peräisin harjulta ja muilta kaupungin alueilta harvennetuista männyistä. Myllyharjun entisen vesitornin paikalla on ulkoliikuntapaikka.
Itäisen Uudenmaan lyhimmät kuntoportaat löytyvät piskuisesta Pukkilasta, jossa portaat sijaitsevat kirkonkylän lähiliikuntapaikan ja koulun välisessä rinteessä. Kuntoportaissa 52 askelmaa, ja portaiden kokonaispituus on 33,2 metriä ja leveys 2,2 metriä.
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot