Viikon kysymys
A-
A+
Porvoo on ensi vuoden suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi valitun Hancockin ainoa ystävyyskaupunki Suomessa. Yhdysvaltojen pohjoisosassa sijaitsevassa kaupungissa on muun muassa Porvoon mukaan nimetty rantapuisto paviljonkeineen.
Hancockin kaupunki
PORVOO–HANCOCK Yhdysvaltain Michiganissa sijaitseva Porvoon ystävyyskaupunki Hancock on valittu suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi vuodelle 2026.
Valinta on historiallinen.
– Aikaisemmat kulttuuripääkaupunkitittelit ovat olleet Euraasiassa eli Euroopassa ja Venäjän suomen sukuisilla kielialueilla, Sukukansojen ystävät ry:n puheenjohtaja Aleksi Palokangas kertoo.
Valinta on uutisoitu Yhdysvalloissa muun muassa TV6:ssa, Iron Mountain Daily Newsissä ja Channel 19:ssä. Porvoo on Hancockin ainoa suomalainen ystävyyskaupunki.
Uusia suuntia sukukansatyölle
Yhdistys vastustaa jyrkästi Venäjän hyökkäyssotaa Ukrainassa, eikä siksi tee tällä hetkellä yhteistyötä idän suunnassa.
– Olemme lähteneet etsimään uusia suuntia ja kääntyneet pohjoismaissa asuviin suomalaisvähemmistöihin, kuten Norjassa asuviin kveeneihin sekä Keski-Norjassa ja Ruotsissa asuviin metsäsuomalaisiin.
Lisäksi yhdistys etsinyt uusia kumppanuuksia Pohjois-Amerikasta sukukansayhteistyöhön muun muassa inkerinsuomalaisten kautta.
– He ovat suomalaisia, joita muutti jo 1600-luvulla Inkerinmaalle, mutta myös Yhdysvaltoihin, Palokangas jatkaa.
Myöhemmin 1800-luvulla Yhdysvaltoihin lähdettiin Suomessa erityisesti länsirannikolta Pohjanmaalta.
Vuosittain vaihtuva raati tekee valinnan
Kilpailu arvonimestä on virolaisen Uralic Keskuksen ja Sukukansojen ystävät ry:n yhteishanke.
Vuosittain vaihtuva kansainvälinen valintaraati valitsee hakemusten perusteella uuden kulttuuripääkaupungin, kylän tai kaupungin, joka osoittaa paikkakunnan vaalivan paikallista suomalais-ugrilaista kulttuuria ja tuottavan sillä iloa muillekin.
– Esimerkiksi tänä vuonna raadissa olivat mukana muun muassa yhdistyksen hallituksen varajäsen, elokuvaohjaaja Emma Kiuru sekä opiskelijoita Virosta ja maahan emigroituneita sukukansojen edustajia, Palokangas sanoo.
Kulttuuripääkaupungiksi mielivät kaupungit tekevät hakemuksen. Tänä vuonna Narva on suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki, ja sitä ennen arvonimeä kantoi Kuhmo.
– Arvonimen tarkoituksena on kehittää kestävää kehitystä, kulttuurielämyksiä, suomalais-ugrilaisen kulttuurin näkyvyyttä, matkailua ja liiketoimintaa. Tavoitteenamme on, että nimitys lisää yhteistyötä kulttuurin, koulutuksen ja liike-elämän välillä, Aleksi Palokangas kertoo.
Kulttuuripääkaupungin tunnuksena on iso puinen Tsirk-lintu. Sana on samaa kantaa kuin suomen kielen sana sirkku. Patsas kiertää kulttuuripääkaupungeissa vuorollaan. Tällä hetkellä lintu on Narvan Inkerimajassa, josta se lentää Atlantin yli ensi vuodeksi.
Sukukansojen ystävät ry
Amerikansuomalaisten pääkaupunki
Hancockia pidetään amerikansuomalaisten pääkaupunkina, sillä noin 40 prosentilla kaupungin asukkaista on suomalaisjuuria ja liki 5 prosenttia asukkaista puhuu äidinkielenään suomea.
– Jollain tasolla suomea osaavien määrä on jopa suurempi kuin viisi prosenttia, Palokangas arvioi.
Noin 4 500 asukkaan kaupungissa on erittäin vireä kulttuurielämää.
– Hancockissa järjestetään myös useita tapahtumia, jotka liittyvät suomalaisen kulttuurin vaalimiseen. Heillä on muun muassa juhannuksena salko ja -kokko sekä osa ihmisistä pukeutuu naamiaisasuihin ja osalla on kansallispuvut päällä. Juhannus siellä on ehkä karnevalistisempi juhla kuin meillä, Aleksi Palokangas kertoo.
Hancockissa elää myös ihmisiä, joilla on juuret Karjalassa tai joiden esivanhemmissa on saamelaisia.
– He ovat pystyneet aika hyvin elämään sopusoinnussa Yhdysvaltojen alkuperäiskansojen kanssa, mikä on tärkeää, Palokangas sanoo.
Kaksikielisyys näkyy Hancockin katukuvassa.
– Kaupungissa on yrityksiä ja yhdistyksiä, joilla on suomenkielinen nimi. Myös liikennemerkit ovat osittain englanniksi ja suomeksi.
Hancockissa sijaitsevat esimerkiksi Finlandia Reflection Gallery osana Jutila Centeriä, Finnish-American Heritage Centre ja Finnish-American National Historical Archive, joka on merkittävin amerikansuomalaisten arkisto. Kaupungissa on toiminut Finlandia University vuosina 1896−2023.
Hancock sijaitsee Houghtonin piirikunnassa, jonka keskuksessa Houghtonissa sijaitsee vuonna 1885 perustettu Michiganin teknillinen yliopisto.
Hancockilaiset säilyttävät suomalaista kulttuuria esimerkillisesti
Palokangas pitää Hancockia sukukansatyön kannalta mielenkiintoisena löytönä.
– Monet pienet sukukansat, joihin kuuluu vain satoja tai tuhansia ihmisiä, katsovat niitä suomalais-ugrilaisia kansoja, joilla on omat itsenäiset valtiot (Suomi, Viro ja Unkari) ylöspäin. Me emme usein näistä kansoista tiedä juuri mitään.
Hancockin osalta on kyse samanlaisesta ilmiöstä.
– He ihailevat Suomea ja säilyttävät suomalaista kulttuuria suorastaan esimerkillisesti, mutta harva tietää piskuisesta valtiostamme mitään.
Hancock on yksi Yhdysvaltojen pohjoisosien lumisimmista kaupungeista, joten se on suomalainen kaupunki niin ilmastoltaan kuin maantieteeltään.
– Siksi tuntuu hauskalta, jos voimme nostaa tällaisia paikkakuntia esille.
Hancock sijaitsee Keweenawin niemellä, joka on osa suurempaa yläniemimaata, jota suomalaiset ovat aikanaan nimittäneet kuparisaareksi (Copper Country). 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa alueella oli paljon kuparivaltauksia.
Finlandia Universityn rehtori Robert Ubbelohde ja puolisonsa Susan Ubbelohde vierailivat Porvoossa tammikuussa 2006.
Arkisto/Mika Mykkänen
Porvoon ja Hancockin välillä on ollut yhteistoimintaa
Porvoon ja Hancockin välillä on ollut aiemmin yhteistoimintaa.
– Se on ollut ymmärtääkseni hiipumaan päin viime vuosien aikana, Palokangas harmittelee.
Hancockissa on Porvoon mukaan nimetty puisto (Porvoo Park), joka sijaitsee Portage-järveltä johtavan kanavan rannalla Navy Street -nimisen kadun varrella. Puistossa on paviljonki, jota voi vuokrata erilaisia tapahtumia varten.
Porvoolainen mieskuoro Runebergskören BSB esiintyi 48 kuorolaisen voimin myös Hancockissa laajalla konserttikiertueellaan Yhdysvalloissa syys–lokakuussa 2017. Kuorolla oli mukanaan kaupungin silloin johdon (Jukka-Pekka Ujula, Mikaela Nylander ja Jaakko Jalonen) videotervehdys.
Porvoo isännöi ystävyyskaupunki Hancockin vieraita tammikuussa 2006. Kyläilemässä olivat vuonna 1896 perustetun Finlandia Universityn rehtori Robert Ubbelohde vaimonsa Susanin kanssa sekä yliopiston koripallojoukkue. Ennen sitä hancockilaiset olivat vierailleet Porvoossa kerran aiemmin. Ystävyyskaupunkina Hancock on ollut vuodesta 1991.
Hancockin yliopistojoukkue kohtasi Tarmon edustusjoukkueen koripallon ystävyysottelussa vierailun yhteydessä. Porvoolaiset veivät voiton numeroin 100–66 (50–31).
Hancockissa toimii Suomen kunniakonsulaatti
Hancockissa sijaitsee myös Suomen kunniakonsulaatti. Kunniakonsulina toimiva Jim Kurtti vastasi käytännössä kulttuuripääkaupunkivuoden hakemuksen tekemisestä.
– Hänen tietonsa Suomesta ovat erittäin laajat ja hän on käynyt maassamme useita kertoja, Palokangas kertoo.
Uralic Keskuksen johtaja Oliver Loodea hämmästyttää se, että Jim Kurtti tietää myös Virosta sekä maan historiasta ja kulttuurista erittäin paljon.
– Kurtti on perehtynyt sukukansoihin. Hän on selvästi perehtynyt mies, Palokangas hymähtää.
"Toivottavasti valtiovalta muistaisi jollakin tavalla"
Kulttuuripääkaupunkivuoden valmistelut Hancockissa ovat jo käynnissä.
– Toivoisin, että niin Hancock kuin koko kulttuuripääkaupunkihankkeemme saisi valtiollista arvostusta ja näkyvyyttä Suomessa.
Suomalais-ugrilainen kulttuuripääkaupunki on aikaisempina vuosina ollut muutaman kerran Virossa, jolloin kaupunki on saanut toisinaan esimerkiksi presidentilliset tervehdykset ja jopa vierailun.
– Tämä on kansainvälistä ja hyvin perinteikästä yhteistyötä, jota Suomessakin on aikoinaan hyvin paljon ollut. Olisi toivottavaa, että valtiovalta pystyisi Hancockia jotenkin muistamaa – varsinkin, kun kaupungissa on kunniakonsulaattikin.
Suomalais-ugrilaiseksi kulttuuripääkaupungiksi on valittu aiemmin Bygy (2014), Obinitsa (2015), Iszkaszentgyörgy (2016), Vuokkiniemi (2017), Shorunzha (2019), Mishkan (2020), Abja-Paluoja (2021), Bayterek (2022), Kuhmo (2023) ja Narva (2025).
FAKTA
Suomalais-ugrilaiset kansat
» Suomalais-ugrilaiset kansat ovat suomen sukukieliä eli suomalais-ugrilaisia kieliä puhuvia kansoja, joita nimitetään suomalaisten sukukansoiksi tai toisinaan suomensukuisiksi kansoiksi.
» Sukukansojen ystävät ry tekee suomalais-ugrilaista yhteistyötä Suomessa.
» Yhdistys julkaisee maailman ainoaa suomalais-ugrilaisia aiheita käsittelevää yleisaikakauslehteä, Alkukotia, jossa käsitellään mitä tahansa suomalais-ugrilaisuuteen liittyviä aiheita, kuten kieliä, kulttuuria, kirjallisuutta, viihdettä, kansanperinnettä, historiaa sekä ajankohtaisia uutisia ja tapahtumia.
Porvoolla on 11 ystävyyskaupunkia:
» Dalvík, Islanti
» Dinkelsbühl, Saksa
» Hamar, Norja
» Hancock, Michigan, Yhdysvallat
» Kamień Pomorski, Puola
» Lund, Ruotsi
» Tyresö, Ruotsi
» Ventspils, Latvia
» Viborg, Tanska
» Viimsi, Viro
» Viljandi, Viro
»» Lue yhdysvaltalaisen median kommentit ja katso videoklipit tästä
»» Sukukansojen ystävät ry:n verkkosivut löytyvät täältä
019 521 7500
viestiitavayla.fi8:00 - 16:00
Kaikki yhteystiedot