LO­VII­SA, KES­KUS­TA Kä­vi­jä koh­taa poik­keuk­sel­li­sen vä­ri­maa­il­man as­tu­es­saan Lo­vii­san kau­pun­gin­mu­se­on toi­sen ker­rok­sen näyt­te­ly­ti­laan. Vas­taan tul­vah­taa vaa­le­an­si­nis­tä, orans­sia ja kel­tais­ta – tut­tu­ja sä­vy­jä 1960–1970-lu­ku­jen ko­tien si­sus­tuk­sis­ta.

Näyt­te­ly Plas­tic Fan­tas­tic kä­sit­te­lee muo­vin his­to­ri­aa, suo­ma­lais­ta muo­toi­lua muo­vin pa­ris­sa sekä lo­vii­sa­lais­ten yri­tys­ten roo­lia uu­den ma­te­ri­aa­lin hyö­dyn­tä­mi­ses­sä 1950-lu­vul­ta 1970-lu­vul­le.

– Tämä on meil­le vä­hän kuin uu­si alu­e­val­taus. Näyt­te­ly on he­rät­tä­nyt kiin­nos­tus­ta ja muis­to­ja pai­kal­li­sis­sa ih­mi­sis­sä. Mei­dän tär­kein teh­tä­vä on tal­len­taa ja ker­toa his­to­ri­as­ta paik­ka­kun­ta­lai­sil­le, in­ten­dent­ti Ul­ri­ka Ro­sen­dahl iloit­see.

Mu­se­os­sa vie­rai­li vii­me vuon­na noin 4 000 kä­vi­jää.

– 1950-luvulla muovia pidettiin tulevaisuuden materiaalina. Toisen maailmansodan aikana kehitettiin muoviteknologiaa sotatarpeisiin, ja rauhan tultua muovista tuli sekä käyttökelpoinen raaka-aine että jälleenrakennuksen ja tulevaisuuden hengen symboli, intendentti Ulrika Rosendahl sanoo.

Marko Wahlström

– Sanka Oy:n valmistamissa tuotteissa hyödynnettiin akryylimuovin hyvät ominaisuudet. Tuotteet valmistettiin laadukkaasti. Ei uskoisi, että nämä on tehty 1950-luvulla, intendentti Ulrika Rosendahl sanoo.

Marko Wahlström

"Näyt­te­lyä pe­lot­ti läh­teä te­ke­mään"

Muo­vi­te­ol­li­suus on ol­lut tär­keä osa lo­vii­sa­lais­ta elin­kei­no­e­lä­mää 1940-lu­vun lo­pul­ta al­ka­en. Lo­vii­san seu­tu näyt­te­li mer­kit­tä­vää roo­lia muo­vin ran­tau­tu­mi­ses­sa Suo­meen.

Alu­een muo­vi­te­ol­li­suus toi in­no­vaa­ti­oi­ta tuo­te­ke­hi­tyk­seen ja muo­toi­luun, joka aut­toi ra­ken­ta­maan mo­der­nia maa­ta, jos­sa muo­vi hel­pot­ti ja kau­nis­ti ar­kea.

– Näyt­te­lyä pe­lot­ti teh­dä, kos­ka meil­lä ei ol­lut yh­tään sel­lais­ta esi­net­tä mu­se­on omas­sa ko­ko­el­mas­sa, Ro­sen­dahl jat­kaa.

Kau­pun­gin­mu­se­on näyt­te­lyt pe­rus­tu­vat yleen­sä omiin ko­ko­el­miin.

– Täl­lä ker­taa jou­duim­me ot­ta­maan harp­pauk­sen tun­te­mat­to­maan. Lai­toim­me et­sin­tä­kuu­lu­tuk­sen vii­me syk­sy­nä. On­nek­sem­me saim­me to­del­la hie­no­ja esi­nei­tä mo­ni­puo­li­ses­ti, ja lo­pul­ta enem­män kuin pys­tyim­me ot­ta­maan vas­taan ja näyt­te­lyyn mah­tui, Ro­sen­dahl kiit­te­lee.

Suu­rin osa näyt­teil­lä ole­vis­ta esi­neis­tä on lai­nas­sa yk­si­tyis­hen­ki­löil­tä. Suu­ri osa on ol­lut myös käy­tös­sä lo­vii­sa­lai­sis­sa ko­deis­sa.

– Jot­kut ovat myös lah­joit­ta­neet esi­nei­tä mu­se­ol­le, jo­ten täs­tä läh­tien meil­lä on myös muo­vie­si­nei­tä ko­ko­el­mas­sam­me.

Loviisan muoviteollisuus sai alkunsa vuonna 1947 A. Ahlström Oy:n Strömforsin tehtaalta, jonka päätuotteet olivat sähkötarvikkeet. – Tehtaalla valmistettiin myös erilaisia käyttö- ja tarve-esineitä, kuten WC-istuimía ja astioita, intendentti Ulrika Rosendahl sanoo.

Marko Wahlström

Marko Wahlström

Muo­vi­te­ol­li­suus seu­dul­la al­koi vuon­na 1947

Näyt­te­lys­sä ker­ro­taan A. Ahlst­röm Oy:n Ström­for­sin teh­taan, Oy Po­ly­kem Ab:n, Fi­be­ra Oy:n ja San­ka Oy:n his­to­ri­aa.

– Muo­vin­ja­los­tus Lo­vii­san seu­dul­la al­koi vuon­na 1947, kun Ström­for­sin ruu­kin sa­ha­toi­min­ta ja rau­ta­ruuk­ki lak­kau­te­taan sekä ti­lal­le pe­rus­te­taan ba­ke­liit­ti- eli kei­no­hart­si­teh­das, Ro­sen­dahl aloit­taa kier­rok­sen.

A. Ahlst­röm Oy oli pe­rus­ta­nut muo­vi­teh­taan vuot­ta tai kah­ta ai­kai­sem­min Kar­hu­las­sa, jos­sa se val­mis­ti en­nes­tään la­si­pul­lo­ja ja -purk­ke­ja. Uu­des­sa teh­taas­sa teh­tiin muo­vi­kork­ke­ja, niin­sa­not­tu­ja tulp­pia.

– Teh­das siir­ret­tiin Ruot­sin­pyh­tään ruuk­kiin, jol­loin sen tär­keim­mäk­si tuot­teek­si muo­dos­tui­vat säh­kö­tar­vik­keet. Ne oli­vat teh­taan va­li­koi­mas­sa lop­puun as­ti, kun A. Ahlst­röm Oy möi teh­taan Le­xel Elect­ric Oy:lle.

Säh­kö­tar­vi­ke­teh­das jat­koi toi­min­taan­sa Schnei­der Elect­ric Oy:n omis­tuk­ses­sa vuo­teen 2015 saak­ka.

Vitriinissä olevat muovipullot ovat löytyneet Strömforsin tehtaan tiloista varastoituna. Jalostajalle valmistettu ketsuppipullo on varmuudella Tapio Wirkkalan suunnittelema.

Marko Wahlström

Melamiinista tehtiin A. Ahlström Oy:n Strömforsin ruukin tehtaassa kulhoja ja mukeja. Kuvan salaattiottimet on valmistettu nailonista.

Marko Wahlström

Mauton ja hajuton muovi, A. Ahlström Oy:n Strömforsin tehtaan messutaulu esitteli melamiinisia astioita.

Marko Wahlström

"Teh­taat oli­vat sii­hen ai­kaan hy­vin mo­ni­puo­li­sia"

Säh­kö­tar­vik­keet oli­vat ba­ke­lii­tin suu­rin käyt­tö­tar­koi­tus, kos­ka ba­ke­liit­ti eris­ti säh­köä.

– Näin saa­tiin hyvä ma­te­ri­aa­li, jota tar­vit­tiin so­dan jäl­kei­sen maan jäl­leen­ra­ken­ta­mi­sen rin­nal­la, kun yh­teis­kun­taa säh­köis­tet­tiin. Säh­kö­tar­vik­keis­ta oli ky­syn­tää ja Ström­fors oli hy­vin vah­va mark­ki­na­joh­ta­ja Suo­mes­sa, Ro­sen­dahl ker­too.

Ba­ke­lii­tin jäl­keen teh­taal­la siir­ryt­tiin käyt­tä­mään ko­vaa muo­via, me­la­mii­nia, jota kut­sut­tiin ker­ta­muo­vik­si, kos­ka sitä ei voi­nut käyt­tää uu­del­leen. Myös nai­lo­nia käy­tet­tiin joi­den­kin tuot­tei­den ma­te­ri­aa­li­na.

Säh­kö­tar­vik­kei­den ohes­sa Ström­for­sin teh­taal­la val­mis­tet­tiin ky­syn­nän mu­kaan muun mu­as­sa WC-is­tuin­ten kan­sia, as­ti­oi­ta ja sa­laat­ti­ot­ti­mia.

– Var­sin­kin A. Ahlst­röm Oy:n teh­taat oli­vat sii­hen ai­kaan hy­vin mo­ni­puo­li­sia. Ne val­mis­ti­vat omat muo­tit, niil­lä oli omaa tuo­te­ke­hi­tys­tä ja teh­tai­den vä­lil­lä oli sy­ner­gi­aa. Yh­tiö myös palk­ka­si luot­to­suun­nit­te­li­jak­seen Ta­pio Wirk­ka­lan, joka työs­ken­te­li A-Stu­di­os­saan, Ro­sen­dahl sa­noo.

Hän muis­tut­taa, et­tä 1940- ja 1950-lu­vul­la mark­ki­nat oli­vat myös toi­sen­lai­set kuin ny­ky­ään, jol­loin ta­va­raa tuo­daan ul­ko­mail­ta.

– Sii­hen ai­kaan ul­ko­mai­sis­sa myyn­ti­tuot­teis­sa oli ko­vat tul­li­mak­sut.

Tapio Wirkkalan suunnittelema ja Strömforsin tehtaan valmistama muoviastiasto oli 1960-luvulla käytössä Finnairin Caravelle-lentokoneissa. Taustakuvassa loviisalaisen Fibera Oy:n valmistama purjelentokone.

Marko Wahlström

Tapio Wirkkalan suunnittelema ja Strömforsin tehtaan valmistama muoviastiasto oli 1960-luvulla käytössä Finnairin Caravelle-lentokoneissa.

Marko Wahlström

Muo­vin tuo­tan­to oli pien­tä ja pai­kal­lis­ta

Ström­for­sin ruu­kis­sa val­mis­te­tuis­ta tuot­teis­ta tun­ne­tuin Ta­pio Wirk­ka­lan (1915–1985) kä­si­a­laa ol­lut tuo­te­sar­ja oli Ca­ra­vel­le-as­ti­as­to, joka suun­ni­tel­tiin Fin­nai­rin 1960-lu­vun alus­sa käyt­töö­not­ta­mien suih­ku­len­to­ko­nei­den en­sim­mäi­sen luo­kan mat­kus­ta­moon.

– Wirk­ka­la suun­nit­te­li myös A. Ahlst­rö­min Ström­for­sin teh­taal­la Ja­los­ta­jal­le val­mis­tet­tu­ja ket­sup­pi­pul­lo­ja, Ro­sen­dahl ker­too.

Lo­vii­sa­lais­ta muo­vi­te­ol­li­suut­ta edus­taa Ha­ra­van­ky­läs­sä toi­mi­nut lu­ji­te­muo­vi­teh­das Fi­be­ra Oy, joka val­mis­ti maa­il­man en­sim­mäi­siä pur­je­len­to­ko­nei­ta.

Vuo­des­ta 1965 vuo­teen 1970 toi­mi­neen teh­taan tu­li­sie­lu oli dip­lo­mi-in­si­nöö­ri Ah­to Ant­ti­la.

– Yh­tiö ei ol­lut ko­vin kan­nat­ta­va, ja se val­mis­ti myös muun mu­as­sa pe­su­al­tai­ta, Ro­sen­dahl ker­too.

Näyt­te­ly tuo hy­vin esil­le te­ol­li­suus­his­to­ri­as­ta vai­heen, kun muo­vi raa­ka-ai­nee­na oli uut­ta, mikä syn­nyt­ti maa­ham­me pal­jon pie­niä pai­kal­li­sia toi­mi­joi­ta.

– Ny­kyi­sin lä­hes kaik­ki muo­vi­tuot­teet tu­le­vat Kii­nas­ta, ja muo­vi­tuo­tan­to on glo­baa­lia toi­min­taa.

Pien­ten ja pai­kal­lis­ten toi­mi­joi­den oli osit­tain vai­ke­aa löy­tää tuot­teil­leen mark­ki­noi­ta.

– Ny­kyi­sin käy­täm­me ai­van kä­sit­tä­mät­tö­män mää­rän muo­via. Sil­loin, kun se oli uut­ta, sitä aja­tel­tiin enem­män. Ne, joi­den mie­les­tä muo­vi oli fan­tas­tis­ta käyt­ti­vät muo­vi­tuot­tei­ta lop­pu­jen lo­puk­si vä­hän mei­hin ver­rat­tu­na. Ker­ta­käyt­tö­kult­tuu­ri on tul­lut py­sy­äk­seen, Ro­sen­dahl poh­tii näyt­te­ly­kier­rok­sel­la.

Sanka Oy:n historia alkoi näistä muovisista silmälasisangoista, jotka eivät tiettävästi tulleet markkinoille.

Marko Wahlström

Sanka Oy valmisti myös lujitemuovista monen rivi- ja omakotitalon katolla 1970-luvulla olleita kuplakattoikkunoita, joita valmistettiin yhtiön ensimmäisessä tehtaassa Panimonmäellä.

Marko Wahlström

Sanka Oy:n valmistamat vanhimmat akryylituotemallistot ovat 1950-luvulta, joissa akryyliin on yhdistetty jalopuuta. Y-linjaston tuotteita – tupakan tarjoiluastia, coctail-lautanen, jääpalakulho, salaattikulho ja juustotarjotin – esiteltiin asetelmina muun muassa Frankfurtin messuilla.

Marko Wahlström

Yki Nummen Lokki-valaisin on suomaisen muotoilun klassikko. Valaisinta valmistettiin aikoinaan Sanka Oy:llä Loviisassa. Lintu-sarjaan kuuluu myös Tiira, joka on kuvassa vasemmalla. Jakkarat ovat Yki Nummen suunnittelemia. Yrjö Kukkapuron Haimi Oy:lle suunnittelemat ja Sanka Oy:n alihankintana valmistamat Karuselli-tuoli ja Saturnus-pöytä ovat edelleen tuotannossa.

Marko Wahlström

Yki Nummen Modern Art -valaisin pääsi New Yorkin modernin taiteen museon kokoelmaan. Valaisinta valmistetaan edelleen. Silmälasisangat olivat kokeilu, joka ei ollut koskaan tuotannossa. Vierellä olympiakiikarit, joita valmistettiin Helsingin olympialaisiin vuonna 1952.

Marko Wahlström

San­ka Oy val­mis­ti de­sign-tuot­tei­ta

Per­hey­ri­tyk­se­nä toi­min­tan­sa vuon­na 1951 aloit­ta­nut San­ka Oy on niin teh­taa­na kuin ta­ri­nal­taan eri­lai­nen.

– Yh­ti­ön en­sim­mäi­nen tuo­tei­dea oli sil­mä­la­si­san­gat. En­sim­mäi­set var­muu­del­la myyn­tiin tul­leet tuot­teet oli­vat eri­lai­set toi­mis­to­tar­vik­keet, ku­ten suu­ren­nus­la­sit, Ro­sen­dahl ker­too.

Sen jäl­keen yh­tiö al­koi ke­hit­tää ak­ryy­lis­tä val­mis­tet­tu­ja kynt­ti­län­jal­ko­ja, joi­ta yh­ti­ön pe­rus­ta­ja Erk­ki Keck­man (1906–1989) kaup­pa­si Stock­mann-ta­va­ra­ta­lol­le.

– Tuo­te ei kiin­nos­ta­nut, mut­ta ma­te­ri­aa­li sitä vas­toin. Stock­man­nil­la oli sii­hen ai­kaa suu­ri va­lai­si­no­sas­to, jol­la oli omat suun­nit­te­li­jat ja tuo­tan­to ta­pah­tui Ke­ra­val­la Or­non teh­taal­la, joka oli kes­kit­ty­nyt enem­män me­tal­liin.

San­ka Oy al­koi ali­hank­ki­ja­na val­mis­taa Stock­mann-Or­non kaik­ki ak­ryy­li­va­lai­si­met, joi­den ko­ti­maan yk­sin­myyn­ti­oi­keus oli Stock­man­nil­la, joka oli tuo­hon ai­kaan mer­kit­tä­vä suun­nan­näyt­tä­jä suo­ma­lai­ses­sa si­sus­tuk­ses­sa.

– Suun­nit­te­li­jat is­tui­vat ta­va­ra­ta­lon kont­to­ris­sa. Tär­keä suun­nit­te­li­ja oli Yki Num­mi (1925–1984), joka in­nos­tui ak­ryy­lis­tä ma­te­ri­aa­li­na, joka näh­tiin ai­em­min vain la­sin kor­vaa­ja­na. Num­mi oli vä­ri­suun­nit­te­li­ja ja hän loi ak­ryy­liin oman vä­ri­maa­il­man, Ro­sen­dahl ker­too.

– Yk­sin­ker­tai­set ja uu­det muo­dot oli­vat kiin­nos­ta­via, joi­ta muo­vi ma­te­ri­aa­li­na toi hel­pos­ti tar­jol­le, hän jat­kaa.

Keck­ma­nin per­heen ai­ka­na yh­tiö kas­voi mer­kit­tä­väk­si työl­lis­tä­jäk­si paik­ka­kun­nal­la. Per­heel­tä San­ka Oy siir­tyi mänt­sä­lä­läi­sen Id­man Oyn omis­tuk­seen vuon­na 1983, kun­nes pa­la­si por­voo­lai­sen Ta­pa­ni Myl­lyk­sen per­heen omis­tuk­seen. Tuol­loin lo­vii­sa­lai­sy­ri­tys kas­voi mer­kit­tä­väk­si toi­mi­jak­si val­mis­ta­es­saan ris­tei­ly­a­lus­ten hyt­ti­mo­du­le­ja.

Lo­vii­sa­lai­nen muo­vi­te­ol­li­suus­pe­rin­ne jat­kui San­ka Oy:ssä suih­ku­ka­lus­tei­den val­mis­tuk­se­na ai­na vuo­teen 2020 saak­ka, jol­loin poh­jois­mai­seen INR-kon­ser­niin vuon­na 2010 fuu­si­oi­tu­neen yh­ti­ön tuo­tan­to Lo­vii­san Joh­ta­jan­tiel­lä lop­pui.

Alvar Aallon suunnittelema coctail-tarjotin muotteineen on osa Sanka Oy:n historiaa. Vierellä on kolmihaaraisen kattovalaisimen katto-osa muotteineen.

Marko Wahlström

Terhi-perämoottorien lujitemuovikoteloita valmistettiin Sanka Oy:n tehtaalla Loviisan Panimonmäellä.

Marko Wahlström

"Muo­vi oli ih­me­ai­ne, jos­ta pys­tyi val­mis­ta­maan vä­hän kaik­kea"

Näyt­te­lyn yh­tey­des­sä on kat­sot­ta­vis­sa Elo­ku­va-ar­kis­tos­ta löy­ty­nyt muo­vi­te­ol­li­suu­syh­dis­tyk­sen vuon­na 1953 tuot­ta­ma mus­ta­val­koi­nen elo­ku­va, joka on osit­tain ku­vat­tu Ström­for­sin ruu­kis­sa.

– Elo­ku­va luo hy­vin tun­nel­maa ajas­ta, vaik­ka on­kin muo­vip­ro­pa­gan­daa. To­den­nä­köi­ses­ti elo­ku­vaa on esi­tet­ty elo­ku­va­te­at­te­reis­sa en­nen elo­ku­va­e­si­tyk­siä, Ro­sen­dahl ker­too.

Muo­vi nou­si raa­ka-ai­nee­na suo­si­oon edul­li­suu­ten­sa ta­kia.

– Kun muo­vi­tuot­teen muot­ti oli ker­ran teh­ty, niin tuot­tei­ta oli help­po val­mis­taa li­sää. Ak­ryy­li­le­vyt piti sel­lai­se­naan tuo­da Sak­sas­ta, mikä ei ai­na ol­lut niin hal­paa. Sen si­jaan eri­lai­set muo­vi­mas­sat oli­vat edul­li­sem­pia, Ro­sen­dahl ker­too.

– Muo­vi oli ih­me­ai­ne, jos­ta pys­tyi val­mis­ta­maan vä­hän kaik­kea. Suo­men en­sim­mäi­nen muo­vi­teh­das oli Sar­vis Oy, joka aloit­ti nap­pi­a­lal­la ja käyt­ti tuo­tan­toon sar­vei­sai­net­ta (ka­sei­i­ni), jota saa­daan mai­dos­ta.

Muo­vin his­to­ri­as­ta pal­jas­tuu se, et­tä bi­o­poh­jai­set muo­vit, sel­lu­loi­dit ja ka­sei­i­nit, kek­sit­tiin en­nen öl­jy­poh­jai­sia muo­ve­ja.

– Ne ei­vät ol­leet bi­o­ha­jo­a­via. On vain tah­dos­ta kiin­ni, teh­dään­kö bio- tai öl­jy­poh­jai­sia muo­ve­ja. Öl­jy on hal­paa, kos­ka usein muo­vi­tuo­tan­non raa­ka-ai­nee­na käy­te­tään polt­to­öl­jyn yli­jää­mä­tuo­tet­ta, Ro­sen­dahl ker­too.

Hän myön­tää, et­tä muo­vi on edel­leen hyvä raa­ka-ai­ne sil­loin, kun se on oi­ke­as­sa pai­kas­sa.

– Esi­mer­kik­si lam­pun­var­jos­ti­mes­sa se on ai­van lois­ta­va. Jos pi­tää hank­kia vaik­ka­pa de­o­do­rant­ti muo­vi­pur­kis­sa, joka hei­te­tään kaa­to­pai­kal­le tai pa­him­mas­sa ta­pauk­ses­sa luon­toon, muo­vis­ta tule heti hai­tal­li­nen. Suu­rin on­gel­ma muo­vis­sa on se, et­tä se pää­tyy vää­rään paik­kaan, Ro­sen­dahl sa­noo.

Polykem Oy valmisti Futuro-taloja Kuninkaankylän entisessä meijerissä Ruotsinpyhtäällä. Kuva on vuodelta 2007.

Arkisto/Marko Wahlström

Polykem Oy valmisti Ruotsinpyhtään Kuninkaankylässä myös Polykem-merkkisiä suksisauvoja. Vuonna 2007 otetussa kuvassa Jorma Pappila (1956–2024) esittelee sauvaa.

Arkisto/Marko Wahlström

Ku­nin­kaan­ky­läs­sä val­mis­tet­tiin muo­vi­ta­lo­ja

Yk­si fu­tu­ris­ti­sim­mis­ta muo­vi­vi­si­ois­ta oli Mat­ti Suu­ro­sen (1933–2013) suun­nit­te­le­ma pyö­reä lu­ji­te­muo­vi­nen Fu­tu­ro-talo.

Ava­ruu­sa­luk­sen nä­köi­siä va­paa-ajan ra­ken­nuk­sia val­mis­tet­tiin Lo­vii­san seu­dul­la Po­ly­kem Oy:n teh­taal­la Ku­nin­kaan­ky­läs­sä. Yh­ti­öl­lä oli toi­nen teh­das Van­taan Hiek­ka­har­jus­sa.

Yri­tys val­mis­ti myös Casa Fin­lan­dia -mo­du­li­ta­lo­ja. Ven­tu­ro oli asuin­ra­ken­nus sekä mal­lit 10 ja 16 oli tar­koi­tet­tu ki­os­kik­si tai kah­vi­lak­si. Ta­lo­ja oli myös huol­to­a­se­mi­na.

– Li­sens­se­jä myy­tiin myös ul­ko­mail­le. Ku­nin­kaan­ky­läs­sä val­mis­te­tut ta­lot myy­tiin Neu­vos­to­liit­toon. Mat­kai­lu­toi­mis­to Sput­nik ti­la­si yh­den ta­lon Kri­mil­le kah­vi­lak­si, joka oli vie­lä Uk­rai­nan so­dan alus­sa pys­tys­sä, Ro­sen­dahl ker­too.

1970-lu­vun öl­jyk­rii­sit ja kriit­ti­sem­pi suh­tau­tu­mi­nen muo­viin al­koi­vat mu­ren­taa Fu­tu­ron sym­bo­loi­maa, ää­rim­mil­leen vie­tyä muo­viu­to­pi­aa.

– Mu­se­o­käyt­töön res­tau­roi­tuun Fu­tu­ro-ta­loon voi par­hai­ten tu­tus­tua Es­poos­sa Näyt­te­ly­kes­kus Wee­Geen pi­hal­la, jos­sa se on jäl­leen näh­tä­vil­lä ke­sän ai­ka­na, Ro­sen­dahl vink­kaa.

Loviisan kaupunginmuseon intendentti Ulrika Rosendahl kertoo, että Formaliitti Oy:n tapauksesta kirjoitettiin paljon lehdistössä. – 1970-luvun alussa ympäristöasioihin alettiin herätä ja ongelmiin kiinnitettiin huomiota, intendentti Ulrika Rosendahl sanoo.

Marko Wahlström

Köpbackan Patunassa toimintaansa aloittanut Formaliitti Oy oli surullinen tarina loviisalaisessa muoviteollisuudessa.

Marko Wahlström

For­ma­liit­ti Oy pääs­ti fe­no­lia poh­ja­ve­teen

Dra­maat­ti­sem­pi ta­paus Lo­vii­san muo­vi­te­ol­li­suu­den his­to­ri­as­sa on vuon­na 1969 pe­rus­tet­tu For­ma­liit­ti Oy, jon­ka oli tar­koi­tus aloit­taa la­mi­naat­ti­ta­so­jen val­mis­tus Köp­bac­kan Pa­tu­nas­sa.

– Teh­das ei eh­ti­nyt edes kun­nol­la aloit­taa toi­min­taan­sa, kun se ai­heut­ti ke­vät­tal­vel­la 1970 on­net­to­muu­den, joka tänä päi­vä­nä oli­si ym­pä­ris­tö­ri­kos. Tuol­loin toi­min­ta näh­tiin lä­hin­nä ter­veys­ris­ki­nä heil­le, jot­ka työs­ken­te­li­vät teh­taas­sa, Ro­sen­dahl ker­too.

Teh­taal­ta oli pääs­tet­ty fe­no­lia poh­ja­ve­teen. Ym­pä­ris­tö­non­gel­man ta­kia yh­tiö ajau­tui ta­lous­vai­keuk­siin, jos­ta seu­ra­si eri­koi­sia rat­kai­su­ja muun mu­as­sa teh­taan säh­kön­tuo­tan­non tur­vaa­mi­sek­si oman ge­ne­raat­to­rin avul­la.

Yri­tys ajau­tui vuon­na 1971 kon­kurs­siin, jol­loin sen toi­mi­tus­joh­ta­ja Nii­lo Tai­na läh­ti vel­ko­jia pa­koon Mek­si­koon jou­tu­en In­ter­po­lin et­sin­tä­kuu­lut­ta­mak­si.

Sit­tem­min ja­ko­sei­niä ja mui­ta la­mi­naat­ti­tuot­tei­ta Lo­vii­sas­sa al­koi val­mis­taa Kar­hu­las­ta Lo­vii­saan per­hei­neen muut­ta­neen Pehr Ös­ter­ma­nin vuon­na 1972 pe­rus­ta­ma Oy Lo­vii­san Ta­so­teh­das Ab Lo­vii­san Uu­des­sa­kau­pun­gis­sa. Ny­kyi­sin Ta­so­teh­das on osa El­te­te TPM Oy:tä, joka on kan­sain­vä­li­nen pak­kaus­kar­ton­gin ja­los­ta­ja.

»» Näyt­te­ly "Plas­tic Fan­tas­tic" on esil­lä Lo­vii­san kau­pun­gin­mu­se­os­sa (Puis­to­ka­tu 2) 8.3.2026 as­ti. "A Cri­ti­cal View on Plas­tic" -tai­de­näyt­te­ly on esil­lä mu­se­on kel­la­ris­sa 7.9.2025 as­ti. Mu­seo on avoin­na kesä–elo­kuus­sa tiis­tais­ta sun­nun­tai­hin kel­lo 11–17.

Lo­vii­san kau­pun­gin­mu­seo to­teut­ti pai­kal­lis­ta muo­vi­te­ol­li­suus­his­to­ri­aa esit­te­le­vän näyt­te­lyn osal­lis­ta­mal­la lo­vii­sa­lai­sia. Näin syn­tyi kat­ta­va ko­ko­nai­suus, joka tar­joi­lee de­sig­nia muo­vi­a­jan kyn­nyk­sel­tä. –mar­ko