Viikon kysymys
Sadevesi tulvi kauppakeskukseen Porvoossa – Vettä on useissa liikkeissä
Autokatos ja varasto tuhoutuivat öisessä tulipalossa Sipoossa
Porvoon Viinijuhlien aikataulut on julkaistu
Robbes Lilla Trädgård on edelläkävijä kasvihuoneviljelyssä
Kaupungin tietokoneeseen tehdyn tietomurron selvitystyö on edennyt
A-
A+
Juttuvinkki
Sano se!
Kerro se kuvin
Onnittele
Menovinkki
Yhdistysilmoitus
Palaute
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue joutui arviointimenettelyyn
Max Lönnqvist ei näe arviointimenettelyä kovin suurena uhkana.
Angelika Provalskaja
ITÄ-UUSIMAA Valtiovarainministeriö päätti tiistaina 17.6. käynnistää Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen arviointimenettelyn. Muita menettelyyn asetettuja ovat Keski-Suomen ja Lapin hyvinvointialueet.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialuejohtaja Max Lönnqvist sanoo, että arviointimenettelyn aloittamisessa on kyse taloudesta, ei palveluiden laadusta tai alueiden yhdistämisestä.
– Mielestäni tietynlainen väärinkäsitys Itä-Uudenmaan osalta liittyy siihen, että ovatko suoraan palvelut uhattuna, mielestäni ei. Tässä on pikemminkin kysymys siitä, mitä tehdään kahden vuoden alijäämälle.
Oikeuskanslerinviraston mukaan hyvinvointialueet eivät voi rajoittaa lakisääteisten palvelujen saatavuutta rahoituksen riittämättömyyden vuoksi.
– Meillä palvelujärjestelmä toimii kohtuullisen hyvin. Asian tekee erityisen hankalaksi meillä se, että perinteisesti Itä-Uudenmaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palvelut ovat olleet maan keskitasoa edullisempia. Nyt kun siitä vielä pitäisi saada tingittyä, se tekee tämän hieman hankalammaksi.
Arviointimenettelyn käynnistäminen on Valtiovarainministeriön mukaan voimakas puuttuminen alueen itsehallintoon. Arviointimenettelyn käynnistäminen rajoittaa hyvinvointialueen päätösvaltaa, ja valtiovarainministeriö seuraa alueen päätöksentekoa.
– Itä-Uudenmaan osalta en näkisi tätä kovin suurena uhkana, koska meillä ei ole mitään suuria kokonaisulkoistuksia tai valtavan suurta ylimitoitettua investointisuunnitelmaa. Pikemminkin meillä on aika vaatimaton sellainen, ja senkin toteuttaminen tällä rahoitustilanteella on haasteellista.
Lönnqvistin mukaan arviointimenettely ei tule näkymään välittömästi hyvinvointialueen toiminnassa tai päätöksenteossa.
– Välittömästi se ei mielestäni tule näkymään, ainakaan palveluiden järjestämisessä. Se, mitä laissa selkeästi sanotaan, on se, että tämä rajoittaa sellaisia valtuuston päätöksiä, joilla olisi pitkäkestoisia tai pitkävaikutteisia vaikutuksia.
Lönnqvist sanoo, että kyseessä ei ole aluejakoselvitys.
– Meidän osaltamme arviointimenettely liittyy siirtymätasauksen aiheuttamaan rahoitusongelmaan ja lisäajan todennäköiseen myöntämiseen.
Itä-Uudenmaan arviointimenettelyssä on kyse taloudesta.
Angelika Provalskaja
Syynä taloushaasteet
Valtiovarainministeriö voi käynnistää arviointimenettelyn joko hyvinvointialuelaissa säädetyin taloudellisin perustein tai sosiaali- ja terveysministeriön aloitteesta.
Tässä tapauksessa arviointimenettelyn taustalla on rahoitushaaste, joka syntyi siirtymätasauksen myötä. Rahoitus oli alimitoitettu, koska vuosina 2021 ja 2022 tehdyissä siirtolaskelmissa kuntien ilmoittamat sosiaali- ja terveydenhuollon ja osittain myös pelastustoimen menot oli ilmoitettu todellisuutta pienempinä.
– Siirtymätasaus perustui virheelliseen laskelmaan, ja siitä johtuen meillä ensimmäisinä vuosina rahoitus on ollut liian pientä kustannuksiin nähden.
Lönnqvist sanoo, että selvitysten mukaan tämä johtuu siitä, että ei oltu otettu huomioon muun muassa sisäisten kulujen ja sisäisten vuokrien muuttumista ulkoisiksi menoiksi, kun maksajana on toinen organisaatio.
Valtio on laskenut tämän niin, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen laskennallisia kustannuksia on verrattu kuntien ilmoittamiin. Jos kuntien ilmoittamat olivat pienemmät, alueille kohdennettiin niin sanottu siirtymätasaus, kertoo Lönnqvist.
– Meidän osaltamme se oli ensimmäisenä vuotena 25 miljoonaa euroa, sitten se on hieman tippunut siitä. Kolmen vuoden aikana se on ollut muistaakseni yli 70 miljoonaa euroa, eli se on merkittävä vähennys laskennalliseen kulutasoon.
Tämän lisäksi taustalla on se, että hyvinvointialue syntyi täysin uutena ja pirstaleisena alueena ilman aikaisempaa vapaehtoista sote-kuntayhtymää tai muuta vastaavaa, jonka johdosta uudistuksen toteuttaminen vie aikaa.
Hyvinvointialueen tämän vuoden talousarvio on laadittu noin 8 miljoonaa euroa ylijäämäiseksi. Tämänhetkinen ennuste koko vuoden osalta on edelleen hieman plussan puolella, mutta kustannuspaineita on, erityisesti erikoissairaanhoidossa ja vammaispalvelussa.
Arviointimenettely ei sinänsä yllättänyt Lönnqvistiä.
– Tämähän on nykyisen lain mukaan ainoa keino saada lisäaikaa. Arviointimenettelyn kautta voidaan keskustella siitä, saako esimerkiksi kaksi vuotta lisäaikaa, ja siihen me lähinnä tähtäämme.
Arviointiryhmän työ alkaa elokuussa
Arviointimenettelyä varten valtiovarainministeriö asettaa arviointiryhmän, johon nimetään jäsenet hyvinvointialueelta, valtiovarainministeriöstä, sosiaali- ja terveysministeriöstä ja sisäministeriöstä. Puheenjohtajaksi valtiovarainministeriö nimeää alueesta ja ministeriöistä riippumattoman henkilön.
Itä-Uudenmaan alueelle puheenjohtajaksi on ehdotettu sairaalaneuvos Hannu Leskistä. Hyvinvointialueen tulee ottaa tähän kantaa 13.8. mennessä.
Arviointiryhmä tekee ehdotukset hyvinvointialueen talouden tervehdyttämiseksi sekä sosiaali- ja terveyspalvelujen ja pelastustoimen palvelujen järjestämisen edellytysten turvaamiseksi tarvittavista toimista.
Arviointiryhmä käynnistää työnsä elokuun puolenvälin jälkeen. Ministeriön asettama tavoite selvitystyölle on vuoden 2026 kesäkuu.
– Siihen mennessä pyritään löytämään ratkaisuja, joilla talous saadaan riittävän positiiviselle tolalle, jotta tulevien vuosien valtionrahoitus riittää toiminnan kustantamiseen.
Arviointiryhmän tulee ottaa työssään myös kantaa aluejakoselvityksen käynnistämiseen. Mahdollinen aluejakoselvitys on arviointimenettelystä erillinen prosessi, jonka käynnistämisestä valtiovarainministeriö päättää tarvittaessa erikseen arviointiryhmän työn päätyttyä.
})
Yhteystiedot
Mediamyynti
Toimitus
Jakelu
